Hallituksenmuodostajan dilemma: painottaako taloutta vai maahanmuuttoa – mitä äänestäjät sanovat?
Ladattavat tiedostot
Jos puolueiden äänestäjiltä kysyttäisiin, kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuva hallituspohja painottaisi eniten julkisen talouden laittamista kuntoon, mutta ei olisi kovin kunnianhimoinen maahanmuuton edistämisessä. Kokoomuksen ja SDP:n varaan rakentuva hallitus taas painottaisi Euroopan unionin kehittämistä ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä, mutta välttäisi taas julkisen talouden kuntoon laittamista.
Tämä selviää, kun tarkastellaan eri puolueiden kannattajaryhmien vastauksia hallitusohjelmatoiveita koskevaan kysymyskokonaisuuteen EVAn kevään 2023 Arvo- ja asennetutkimuksessa.
EVA raportoi ennen eduskuntavaaleja Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksista, mitä asioita suomalaiset painottaisivat enemmän ja mitä vähemmän tulevan hallituksen asialistalla verrattuna Suomessa viime aikoina harjoitettuun politiikkaan.[1] Suomalaisten asialistalla tärkeimmiksi nousivat terveydenhuollon kehittäminen ja hoidonsaannin turvaaminen, valtion velkaantumisen pysäyttäminen, rikollisuuden torjunta ja energiantuotannon lisääminen.
Terveydenhuollon kohdalla kaikkien puolueiden äänestäjät ovat varsin yksimielisiä siitä, että tulevan hallituksen olisi painotettava sitä enemmän.[2] Eroja puolueiden välille alkaa syntyä, kun tarkastellaan suhtautumista asiaan, jota suomalaiset painottaisivat toiseksi eniten eli valtion velkaantumisen pysäyttämiseen (Kuvio 1).
Kuvio 1.
Kokoomuksen (97 %) ja perussuomalaisten (95 %) äänestäjät ovat hyvin yksimielisiä siitä, että tulevan hallituksen tulisi painottaa valtion velkaantumisen pysäyttämistä enemmän suhteessa viime aikoina harjoitettuun politiikkaan. SDP:n äänestäjien prioriteettilistalla valtion velkaantumisen pysäyttäminen on huomattavasti alempana (67 % painottaisi enemmän).
Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien näkemykset toivotusta talouspolitiikasta ovatkin hyvin yhteneväiset. He ovat nimittäin pitkälti samaa mieltä myös siitä, että tulevan hallituksen olisi painotettava aiempaa enemmän työllisyyden parantamista ja työttömyyden vähentämistä, energiantuotannon lisäämistä ja verotuksen keventämistä (Taulukko 1)
Perussuomalaisten kannattajista 73 prosenttia painottaisi tulevalla hallituskaudella verojen keventämistä ja kokoomuksen kannattajista 71 prosenttia. SDP:n kannattajista vain 24 prosenttia toivoisi hallituksen painottavan veronkevennyksiä.[3]
Lähellä toisiaan näkemykset ovat myös siitä, että seuraavan hallituksen tulisi kyetä leikkaamaan julkisia menoja (Kuvio 2). 83 prosenttia kokoomuksen kannattajista ja 76 prosenttia perussuomalaisten kannattajista painottaisi tulevassa hallituksessa julkisten menojen leikkaamista tai niiden kasvun hillitsemistä, mutta SDP:n äänestäjistä näin tekisi vain kolmasosa (34 %). Demariäänestäjistä suurin osa ei painottaisi menokuria sen enempää kuin viime vuosina (45 %) tai vähentäisi menoleikkausten painotusta (19 %).
Kuvio 2.
Ristivetoa maahanmuutossa
Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien näkemyksiä jakavat etenkin maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Hyvin suuri ero piirtyy suhtautumisessa työperäisen maahanmuuton lisäämiseen (Kuvio 3).
Kuvio 3.
Kokoomuksen (76 %) ja SDP:n (65 %) kannattajien selvä enemmistö painottaisi tulevassa hallituksessa aiempaa enemmän työperäisen maahanmuuton lisäämistä, mutta perussuomalaisten kannattajista vain neljäsosa (24 %) painottaisi sitä lisää. Sen sijaan 46 prosenttia toivoisi, että työperäisen maahanmuuton lisäämistä painotettaisiin nykyistä vähemmän ja 29 prosenttia ei muuttaisi viime vuosien toimintalinjaa.
Pakolaisten maahanmuuton hillitsemisen tarpeesta sen sijaan kaikilla kolmella suurella puolueella on toisistaan poikkeavat näkemysjakaumat.[4] Kokoomuksen kannattajien käsitykset rasismin ja ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä kehitysavusta eroavat niin ikään selvästi perussuomalaisten kannattajien näkemyksistä, mutta näkemyserot ovat lähes yhtä suuret suhteessa SDP:n kannattajiin (Kuvioliite). Ympäristökysymyksissä, kehitysavussa ja suhtautumisessa vähemmistöjen oikeuksiin kokoomuksen kannattajat sijoittuvatkin useimmiten perussuomalaisten ja SDP:n kannattajien näkemysten välimaastoon.
Yhteinen sävel EU-asioissa?
Lähimpänä toisiaan[5] kokoomuksen ja SDP:n kannattajien näkemykset ovat EU-asioissa ja suhtautumisessa unionin kehittämiseen (Kuvio 4).
Kuvio 4.
Toisaalta kummankaan puolueen kannattajien näkemykset eivät ole aivan yksiselitteisiä, sillä molempien puolueiden kohdalla suuri osuus (kok 41 % ja SDP 55 %) pitäisi EU-asioiden hoitamisen nykyisellä tolallaan. Perussuomalaisten kannattajista varsin moni (36 %) painottaisi EU-asioita aiempaa vähemmän, mutta näkemykset jakautuvat tässäkin ryhmässä. Tulos osoittaa, että EU-asiat eivät herätä nykyisellään kovin suuria intohimoja. Tästä kielii myös se, että EU-asiat ovat sijalla 22 lisää painotusta toivottavien hallitusohjelma-asioiden 29-kohtaisella listalla (ks. Taulukko 1 edellä).
Kokoomuksen ja SDP:n äänestäjiä yhdistävät näkemykset sijoittuvatkin asiakysymyksiin, jotka eivät suomalaisten mielestä edellytä kovin suurta painotusta tulevina vuosina.[6] Sen sijaan näkemyserot piirtyvät suurehkoiksi kysymyksissä, joita valtaosa suomalaisista painottaisi tulevassa hallituksessa enemmän. Näitä ovat edellä käsitellyt valtion velkaantumisen pysäyttäminen ja julkisten menojen leikkaaminen ja niiden kasvun hillitseminen. Kokoomuksen ja SDP:n näkemykset poikkeavat myös ympäristönsuojelusäädösten tiukentamisen ja sosiaalietuuksien tason korottamisen kohdalla, joita suurehko osa SDP:n kannattajista painottaisi aiempaa enemmän, mutta kokoomuksen kannattajista vain harvat.
Osa äänestäjistä pettyy
Kokonaisuudessaan kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien näkemyserot hallitusohjelmakysymyksissä ovat pienempiä kuin kokoomuksen ja SDP:n välillä (ks. Kuvioliite). Talouskysymysten ohella kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien näkemykset ovat varsin yhteneväisiä myös muun muassa rikollisuuden torjunnassa ja valinnanvapauden lisäämisessä terveydenhuoltoon. Rikollisuuden torjunnan osalta myös SDP:n kannattajat ovat samaa mieltä, mutta suhtautumisessa valinnanvapauteen mielipide-erot piirtyvätkin jo melko suuriksi.
Isossa kuvassa kyse puolueiden kannattajien välisissä eroissa on taloudesta. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat kallistuvat talouskysymyksissä oikealle ja SDP:n kannattajien näkemys painottuu vasemmalle.[7] Tästä johtuu todennäköisesti myös se, että kokoomuksen kannattajat näkivät kevään Arvo- ja asennetutkimuksessa mieluummin yhteisessä hallituksessa perussuomalaiset kuin SDP:n.[8]
Vaikka kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat ovat lähellä toisiaan useimmissa talouskysymyksissä, työperäisen maahanmuuton taloudellista merkitystä ikääntymisongelman kanssa painivassa maassa ei voi vähätellä.
Hallituksen muodostaminen edellyttää kompromisseja, jossa osa puolueiden äänestäjistä joutuu joka tapauksessa pettymään. Jos hallitusta lähdetään muodostamaan kokoomuksen ja SDP:n varaan, pettymyksiä on luvassa äänestäjille julkisen talouden kuntoon laittamisessa. Jos hallitus taas rakentuu kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan, pettyneitä tulee maahanmuuttokysymyksissä – kallistui vaakakuppi sitten maahanmuuttoa lisäävään tai hillitsevään suuntaan.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Viitteet ja lähteet
[1] Haavisto, I. (2023). Rautaisannos realismia – Suomalaisten hallitusohjelmatoiveita leimaa talousrealismi, EVA Analyysi No 120, https://www.eva.fi/blog/2023/03/22/suomalaisten-hallitusohjelmatoiveita-leimaa-talousrealismi/
[2] Terveydenhuollon painottamisessa perussuomalaisten (84 % painottaisi enemmän) ja SDP:n (91 % painottaisi enemmän) äänestäjät ovat toisiaan lähempänä kuin kokoomuksen (70 % painottaisi enemmän) äänestäjät. Ks. Kuvioliite julkaisussa Haavisto (2023), https://www.eva.fi/blog/2023/03/22/suomalaisten-hallitusohjelmatoiveita-leimaa-talousrealismi/
[3] SDP:n kannattajat ovat selvästi kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjien kannattajia valmiimpia talouden tasapainottamiseen veroja kiristämällä. Kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjäkunnissa enemmistö torjuu veronkiristykset, vaikka se tarkoittaisi palveluista ja tulonsiirroista leikkaamista. Ks. Haavisto (2023).
[4] Pakolaisten maahanmuuton hillitsemisen kohdalla kokoomuksen kannattajien näkemykset jakaantuvat, sillä puolet (50 %) painottaisi enemmän pakolaisuuden hillitsemistä. Perussuomalaisten kannattajissa näkemykset ovat tätä vahvempia (84 % painottaisi enemmän) ja SDP:n kannattajissa lievempiä (24 % painottaisi enemmän). Ks. Haavisto (2023) ja julkaisun Kuvioliite.
[5] Kun tarkastellaan vastausjakaumien asteikkokeskiarvojen erotuksia. Ks. Kuvioliite.
[6] Poikkeuksena on ensinnäkin suhtautuminen maaseudun ja syrjäalueiden ongelmien helpottamiseen, jossa kuitenkin sekä kokoomuksen että SDP:n kannattajista alle puolet painottaisi asiaa viimeaikaista enemmän. Toiseksi näkemykset ovat varsin lähellä toisiaan myös suhteessa tarpeeseen lisätä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitusta, mutta toisaalta tässä asiassa näkemykset eivät suuremmin poikkea myöskään perussuomalaisten kannattajien näkemyksistä. Ks. Haavisto (2023) ja julkaisun Kuvioliite.
[7] Haavisto (2023).
[8] Metelinen (2023). Valta vaihtuu – Suomalaiset valitsevat eduskuntavaaleissa kahden vaihtoehdon väliltä, EVA Analyysi No 119, https://www.eva.fi/blog/2023/03/07/suomalaiset-valitsevat-eduskuntavaaleissa-kahden-vaihtoehdon-valilta/