Oikeiston asiajohtajuus on kokoomuksella – vasemmistossa jyräävät vasemmistoliitto ja vihreät

Suomalaisten mielestä kokoomus on puolueista vahvin valtion velkaantumisen pysäyttämisessä, energiantuotannon lisäämisessä ja työllisyystoimissa, SDP terveydenhuollossa ja perussuomalaiset rikollisuuden torjunnassa. Vasemmistoliitto puolestaan nappaa ykkössijan sekä köyhyyden ja syrjäytymisen estämisessä että koulutuksen rahoituksen lisäämisessä, kirjoittaa tutkimuspäällikkömme Ilkka Haavisto EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksista.

Ladattavat tiedostot

Download: EVA Artikkelin Oikeiston asiajohtajuus on kokoomuksella – vasemmistossa jyräävät vasemmistoliitto ja vihreät kuvioliite
EVA Artikkelin Oikeiston asiajohtajuus on kokoomuksella – vasemmistossa jyräävät vasemmistoliitto ja vihreät kuvioliite

Lataa

EVAn kevään Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä siitä, miten eri asioiden tulisi painottua tulevan hallituksen toiminnassa verrattuna maassamme viime vuosina harjoitettuun politiikkaan. Jo kuudetta kertaa toteutetussa kyselyssä kansalaisten puntaroitavana oli yhteensä 29 politiikan keskeistä asiakokonaisuutta.[1]

Asioiden tärkeysjärjestyksen ohella selvitettiin myös, millä puolueella on suomalaisten mielestä vahvin ote kustakin asiasta. Tämä tehtiin tiedustelemalla kunkin hallitusohjelmakyselyn aiheen osalta, mikä puolueista on sille ponnekkain edistäjä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kysymystä neutraalisti eli riippumatta siitä, mitä mieltä he ovat kustakin puolueesta.

Tulokset kertovat, että kärkiaiheiden asiajohtajuus jakautuu melko tasaisesti vasemmisto- ja oikeistopuolueiden kesken. Kärkiaiheet ovat asioita, joita selvä, yli 60 prosentin suuruinen enemmistö suomalaisista toivoo tulevan hallituksen painottavan toiminnassaan nykyistä hallitusta enemmän (Kuvio 1).

Kuvio 1. Voimakkaimmat toiveet seuraavalle hallitukselle ja ponnekkaimmin niitä edistävät puolueet (asialle enemmän painotusta toivovat ja puolueiden asian kohdalla saamat maininnat, %)

SDP ja perussuomalaiset nousevat vahvimmiksi puolueiksi vain yhdessä kärkiaiheessa kumpikin, mutta molemmat niistä ovat suomalaisille sitäkin tärkeämpiä. Kolmasosa (33 %) pitää SDP:tä ponnekkaimpana terveydenhuollossa. Perussuomalaiset pitelee reilun kolmasosan (35 %) mielestä valtikkaa rikollisuuden torjunnassa.

Kokoomus arvioidaan ponnekkaimmaksi kolmessa kärkiasiassa. Valtion velkaantumisen pysäyttämisessä (51 %) kokoomusta pidetään kirkkaasti vahvimpana ja puolue on myös ykkönen energiantuotannon lisäämisessä (29 %) ja työllisyystoimissa (28 %). Jälkimmäisessä kokoomuksen rinnalle nousee kuitenkin lähes yhtä usein ponnekkaana mainittu SDP (ks. Kuvioliite).

Kärkiaiheiden yllättäjä on kuitenkin vasemmistoliitto, joka nappaa ykkössijan sekä köyhyyden ja syrjäytymisen estämisessä (33 %) että koulutuksen rahoituksen lisäämisessä (24 %). Huomionarvoista on, että vasemmistoliittoa pidetään näissä asioissa toiseksi ponnekkainta SDP:tä selvästi napakampana.

Aiheiden ilmaherruus on kokoomuksella ja vihreillä

Kärkiaiheiden tarkastelu osoittaa, miten puolueet ovat onnistuneet asemoimaan itsensä kansalaisten mielestä seuraavalle hallitukselle kaikkein akuutimpien asioiden hoitajina. Se ei kuitenkaan kerro koko kuvaa siitä, millaisina suomalaiset näkevät puolueiden roolit politiikan tärkeissä aiheessa.

Kattavampi käsitys saadaan hallitusohjelmakyselyn kaikkien aiheiden listauksesta (Taulukko 1) suomalaisten niille antamassa tärkeysjärjestyksessä eli huomioiden myös asioille vähemmän painoarvoa toivovien osuudet.

Taulukko 1. Eri asioille toivottu painotus tulevan hallituksen toiminnassa verrattuna viime vuosina harjoitettuun politiikkaan (%) ja ponnekkaimmin kutakin asiaa edistävä puolue (puolueiden saamien mainintojen osuudet, %)

Taulukko kertoo, että kaksi puoluetta, kokoomus ja vihreät, hallitsevat tällä hetkellä suomalaisten mielissä politiikan aiheiden ilmatilaa. Niiden tontille kuuluu kolme neljäsosaa kyselyn aiheista.

Kokoomusta pidetään ponnekkaimpana peräti viidessätoista asiassa, mutta myös vihreiden seitsemän asian saldo on puolueen kannatukseen nähden korkea. Kokoomuksen vahvuusalueiden asiat ovat kuitenkin nosteessa, sillä suomalaiset painottaisivat niitä seuraavan hallituksen kaudella nykyistä hallitusta enemmän. Vihreiden hallitsemia asioita suomalaiset puolestaan painottaisivat pikemmin nykyistä vähemmän.

Suomalaisten mielissä kokoomus dominoi talouden aiheita. Velkaantumisen pysäyttämisen, työllisyyden parantamisen ja energiantuotannon lisäämisen ohella enemmistö pitää kokoomusta ponnekkaimpana markkinaehtoisuuden ja kilpailun edistämisessä (65 %), talouskasvun kiihdyttämisessä (60 %), julkisten menojen leikkaamisessa (53 %) ja verotuksen keventämisessä (52 %).

Kokoomus kuittaa ykkössijan myös muun muassa terveydenhuollon valinnanvapauden (50 %), työmarkkinoiden joustavuuden (48 %), työperäisen maahanmuuton (32 %) ja tutkimusrahoituksen (23 %) lisääjänä sekä kasvukeskusten ongelmien helpottajana (20 %).

Kansalaisten silmissä kokoomuksen agendaprofiili (ks. Kuvioliite) on selvästi puolueista laajin. Se on kuitenkin varsin yksipuolisesti talousliberaalin puolueen profiili. Maininnat ponnekkuudesta esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöasioissa tai vähemmistöjen oikeuksien edistäjänä jäävät olemattoman vähäisiksi.

Juuri nämä asiat korostuvat puolestaan kansalaisten vihreille piirtämässä agendaprofiilissa (ks. Kuvioliite). Vihreitä pidetään ylivertaisen vahvana ympäristönsuojelun tiukentamisessa (77 %) ja ilmastonmuutoksen torjumisessa (72 %), mutta puoluetta pidetään ykkösenä myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (41 %) ja etnisten vähemmistöjen (33 %) aseman edistämisessä, rasismin torjumisessa (30 %), maahanmuuton edistämisessä (30 %) sekä kehitysyhteistyössä (29 %).

Muille jäävät rippeet

Muille puolueille jaettavaksi jää vahvin rooli lopuissa seitsemässä asiassa. Vasemmistoliitto kuittaa kolmanneksi asiaksi listalleen sosiaalietuuksien tason korottamisen (46 %). Perussuomalaisten toiseksi asiaksi kohoaa täysin hallitseva rooli pakolaisten maahanmuuton hillitsijänä (78 %).

Perussuomalaisten agendaprofiili (ks. Kuvioliite) kielii, että puolue on suomalaisille ohjelmamielessä vielä arvoitus. Kansalaisten silmissä perussuomalaisten vahvuusalueet rajoittuvat sisäiseen turvallisuuteen ja humanitäärisen maahanmuuton rajoittamiseen. Muissa asioissa ponnekkaimman puolueen valtikkaa kantaa jokin muu puolue.

Ehkä hieman yllättäen SDP ja keskusta saavat kumpikin tililleen vain yhden asian. Politiikan tärkeät aiheet lipsuvat näiden perinteikkäiden puolueiden hyppysistä.

Suomalaisten mielestä puoluekentän vasemmalla laidalla tahtipuikkoa heiluttavat nyt vasemmistoliitto ja vihreät yhteensä kymmenellä ykkössijallaan. SDP jää näiden puolueiden jalkoihin niin koulutus-, sosiaaliturva-, ympäristö- kuin vähemmistökysymyksissäkin. Talousasioissa ja ulkosuhteissa SDP:tä vahvempana pidetään puolestaan kokoomusta, joka on kansalaisten mielestä ponnekkain Nato-jäsenyyden edistäjä (51 %) sekä ulkosuhteiden (31 %) ja EU-asioiden (32 %) hoitaja.

Keskusta on ehdoton ykkönen maaseudun ja syrjäseutujen asioissa (60 %). Kaikissa muissa asioissa keskustan agendaprofiili (ks. Kuvioliite) piirtyy kuitenkin hyvin vaisuksi. On ilmeistä, etteivät edes puolueen omat äänestäjät tällä hetkellä tunnista puolueellaan olevan muita vahvuusalueita.

Kansalaisten silmissä vielä heikommilla aihejohtajuudessa ovat vain eduskunnan pienpuolueet (RKP, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt), joita ei arvioida ponnekkaimmiksi yhdenkään kysytyn asian kohdalla (ks. Kuvioliite).

Näin kysely tehtiin.

Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty

Viitteet ja lähteet

[1] Haavisto (2023). Rautaisannos realismia – Suomalaisten hallitusohjelmatoiveita leimaa talousrealismi, EVA Analyysi No 120.