Suomalaiset haluavat julkisen velkaantumisen kuriin leikkaamalla menoja

Suomalaisten enemmistö odottaa, että eduskuntavaalien jälkeinen hallitus tarttuu julkisen talouden tasapainottamiseen rivakasti. Kansalla on myös yhtenäinen viesti siitä, miten tasapainotus tulee suorittaa: leikkaamalla menoja – ei veronkiristyksillä.

Ladattavat tiedostot

Download: Vyötä kireämmälle -EVA Analyysi
Vyötä kireämmälle -EVA Analyysi

Suomalaiset haluavat julkisen velkaantumisen kuriin leikkaamalla menoja. EVA Analyysin Vyötä kireämmälle on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Lataa

Download: EVA Analyysin Vyötä kireämmälle kuvioliite
EVA Analyysin Vyötä kireämmälle kuvioliite

Lataa

Yhdeksi vuoden 2023 eduskuntavaalien keskeisimmistä puheenaiheista on nousemassa Suomen julkisen talouden velkaantumisen (Kuvio 1) taittaminen. Valtiovarainministeriön työryhmä aikoo esittää julkiseen talouteen aikaisempaa tiukempaa sitovaa menosääntöä, jolla valtion rahojen käyttöä on tarkoitus suitsia. Myös valtaosa puolueista on jo valmiiksi asennoitunut siihen, että seuraava hallitus riippumatta sen kokoonpanosta tarttuu julkisen talouden sopeuttamiseen.

Kuvio 1.

Syksyn 2022 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaiset suhtautuvat julkisen talouden velkaantumiseen, ja miten mahdolliseen sopeutukseen pitäisi tarttua: veroja kiristämällä vai menoja leikkaamalla. Kansalaisia pyydetiin myös arvioimaan, mistä he olisivat valmiita leikkaamaan menoja.

Kuvio 2.

Suomalaisten enemmistö pitää julkisen talouden tasapainottamisen tarvetta akuuttina. Kaksi kolmesta (68 %) suomalaisesta on sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainotustoimet tulee aloittaa heti ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen (Kuvio 2). Vain reilu kymmenesosa (12 %) ei aloittaisi tasapainotustoimia ainakaan aivan heti.

Vertailu keväällä 2021 tehtyyn edelliseen mittaukseen kertoo, että huoli julkisen talouden tilanteesta on kasvanut. Näkemys tasapainotustoimien kiireellisyydestä on vahvistunut puolentoista vuoden takaisesta selvästi, kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

Miehet (75 %) painottavat julkisen talouden tasapainottamisen kiireellisyyttä naisia (62 %) voimakkaammin (ks. erillinen Kuvioliite, josta löytyvät kaikki väestöryhmittäiset erittelyt). Sukupuolten välinen näkemysero näkyy talouskysymyksissä kautta linjan: miehet suhtautuvat julkisiin menoihin ja velkaantumiseen naisia kriittisemmin.

Vaatimus tasapainottamisen ripeästä aloittamisesta saa enemmän kannatusta iän karttuessa, mutta suurimmat näkemyserot tulevat vastaan eri puolueiden kannattajaryhmien kohdalla. Voimakkainta vaatimus ripeille tasapainotustoimille on perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa, joista 91 prosenttia kannattaa tasapainottamisen aloittamista heti eduskuntavaalien jälkeen. Kauaksi eivät jää myöskään kokoomuksen (87 %), Liike Nytin (81 %) ja keskustan (80 %) kannattajat. Enemmistö myös RKP:n (62 %), SDP:n (58 %) ja kristillisdemokraattien (55 %) äänestäjistä kannattaa ripeitä tasapainotustoimia. Vähemmän tarpeellisina julkisen talouden ripeitä tasapainotustoimia pitävät vihreiden (44 %) ja vasemmistoliiton (36 %) kannattajat, joskaan hekään eivät kovin laajalti kiistä niiden tarpeellisuutta.

Syy kansalaisten vaateisiin ripeästä tasapainottamisesta on näkemys siitä, että Suomi elää yli varojensa. 61 prosenttia ajattelee, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen (Kuvio 3). Viidesosa (20 %) ei koe Suomen elävän liikaa velaksi, ja yhtä moni (19 %) ei osaa ottaa asiaan kantaa.

Kuvio 3.

Näkemykset eivät ole käytännössä muuttuneet kahden vuoden takaisesta mittauksesta, ja pitkälti samalla tavalla ajateltiin myös suuren laman kynnyksellä 1990. Suomalaisten huoli julkisen talouden kestävyydestä on ilmeisen pysyvää laatua. Vastausten aikasarjassa erottuu vuosi 2014, jolloin peräti 75 prosenttia ilmaisi huoltaan liiallisesta velkaantumisesta. Tuolloinen Jyrki Kataisen hallitus sopeutti julkista taloutta toimilla, jotka painottuivat voimakkaasti verotuksen kiristämiseen.

Veronkiristykset eivät innosta

Suomalaisten torjuva suhtautuminen velkaantumisen jatkumiseen kätkee sisäänsä myös kriittisyyttä julkisten menojen tasoa tai niiden kasvutahtia kohtaan. Tästä kertoo se, että julkisten
menojen leikkaukset saavat verojen kiristämistä enemmän tukea kysyttäessä mielipidettä julkisen
talouden tasapainottamisen keinoista.

Verotusta kiristämällä tasapainottaisi julkista taloutta vain neljäsosa (26 %) suomalaisista, ja enemmistö (52 %) torjuu veronkiristykset (ks. Kuvio 2 edellä). Veronkiristysten hyväksyntä sopeutuskeinona on vähentynyt kevään 2021 mittauksesta hieman (5 %-yks.).

Vasemmistopuolueita äänestävät suhtautuvat myönteisimmin veronkiristyksiin julkisen talouden tasapainottamisen keinona (ks. Kuvioliite). Heistä vasemmistoliiton kannattajat erottuvat omille lukemilleen ryhmänä, jossa valtaosa (74 %) ottaisi veronkiristykset tasapainottamisen keinoksi (ks. Kuvioliite). Enemmistö myös vihreiden (52 %) äänestäjistä turvautuisi veronkiristyksiin. SDP:n kannattajien enemmistölle eivät veronkiristykset maistu, mutta heistä kuitenkin suurempi osuus (43 %) valitsisi veronkiristykset kuin torjuisi ne (36 %).

Porvaripuolueiden kannattajat suhtautuvat nihkeästi veronkiristyksiin sopeutuskeinona. Selvästi vähäisintä valmius veronkiristyksiin on Liike Nytin (2 %), perussuomalaisten (7 %) ja kokoomuksen (12 %) äänestäjien parissa. Hyvin suuri enemmistö perussuomalaisten (80 %) ja kokoomuksen (77 %) kannattajista torjuu veronkiristykset.

Veronkiristysten sijaan selvä enemmistö (65 %) kansalaisista tasapainottaisi julkista taloutta menoja leikkaamalla (Kuvio 2 edellä). Leikkaukset torjuu viidesosa (19 %). Puolentoista vuoden takaiseen verrattuna leikkaukset tasapainottamisen keinoksi valitsevien osuus on käytännössä katsoen pysynyt ennallaan (+ 2 %-yks.).

Miehet (74 %) hyväksyvät leikkaukset tasapainottamisen väline opposition kannattajat erottuvat voimakkailla näkemyksillään, sillä perussuomalaisten (88 %) ja kokoomuksen (87 %) kannattajat ovat lähes yksimielisiä leikkausten tarpeellisuudesta julkisen talouden tasapainottamisessa. Kauaksi eivät jää myöskään keskustan (80 %) ja RKP:n (78 %) kannattajat. Enemmistö myös Liike Nytin (67 %) ja kristillisdemokraattien (64 %) kannattajista antaa leikkauksille tukensa.

Huomionarvoista on, että hallituspuolueiden kannattajista keskustan lisäksi myös SDP:n äänestäjien enemmistö (54 %) pitää leikkauksia tarpeellisina julkisen talouden tasapainottamiseksi. Vain vihreiden (42 %) ja vasemmistoliiton (19 %) kannattajien parissa julkisten menojen leikkaukset eivät saa enemmistön tukea ja näistäkin vain vasemmistoliiton kannattajien enemmistö (58 %) torjuu ne.

Suomalaisten enemmistön yleisnäkemys julkisen talouden tulevasta hoidosta piirtyy kaiken kaikkiaan melko yhtenäiseksi ja suorastaan tiukaksi. Julkista taloutta pitäisi alkaa tasapainottaa ripeästi leikkaamalla julkisia menoja ja veronkiristyksiä välttäen. Poikkeuksen tähän pääsääntöön muodostavat vain vasemmistoliiton ja vihrden kannattajat, sillä SDP:n äänestäjät kallistuvat arvioissaan sekä sopeutus- että leikkaustarpeista lähemmäs väestön keskiarvoisia näkemyksiä kuin muiden vasemmistopuolueiden kannattajien näkemyksiä.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 088 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 19.–31.10.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Lue koko EVA Analyysi Vyötä kireämmälle