Suomalaiset kokevat eriarvoisuuden vähenevän

Suomalaisten enemmistö arvioi, että tuloerot ovat maassamme kansainvälisesti vertaillen pienet, mutta toivoo silti niukempia tuloeroja. Niitä ei kuitenkaan koeta niin suureksi ongelmaksi aiemmin, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Ladattavat tiedostot

Download: Tasa-arvoiset -EVA Analyysi
Tasa-arvoiset -EVA Analyysi

Suomalaiset kokevat eriarvoisuuden vähenevän. EVA Analyysin Tasa-arvoiset on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Lataa

Download: EVA Analyysin Tasa-arvoiset kuvioliite
EVA Analyysin Tasa-arvoiset kuvioliite

Lataa

Suomalaisten kokevat eriarvoisuuden vähentyneen yhteiskunnassamme viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomalaisten enemmistö pitää tuloeroja edelleen liian suurina, mutta niitä ei koeta enää yhtä suurena ongelmana kuin aiemmin. Enemmistö arvioi tuloerot Suomessa kansainvälisesti vertaillen pieniksi ja pitää osaamiseen perustuvia tuloeroja hyväksyttävinä. Eniten suomalaiset ovat huolissaan alueellisesta eriarvoisuudesta, mutta toisaalta kokevat tasa-arvon toteutuvan laajasti koulutuksessa
ja terveydessä.

Eriarvoisuus on poliittisen keskustelun ydinaihe, koska teeman ympärille nivoutuvat kaikki merkittävät poliittiset ideologiat. Mutta kuinka paljon yhteiskunnassa esiintyviä hyvinvoinnin eroja on tarpeen tasata?

Kansainvälisesti tuloerokeskustelu on saanut uuden sysäyksen muun muassa Thomas Pikettyn globaalia eriarvoisuutta ja kapitalismia käsittelevästä teoksesta Pääoma 2000-luvulla. Suomessa keskustelu on saanut viime aikoina vauhtia muun muassa Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan suomalaisia rikkaita kuvaavan Suurituloiset-kirjan ja Kalevi Sorsa Säätiön Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportin myötä.

Kuvio 1.

Huomio yhteiskunnallisessa keskustelussa on kiinnittynyt ennen kaikkea rikkaimman promillen tulokehitykseen, joka pitkällä aikavälillä on ollut muuta väestöä ripeämpää. Toisaalta tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen pienet (Kuvio 1) eivätkä ne ole kasvaneet 1990-luvun jälkeen (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Myöskään kansalaisten mielestä Suomi ei maailmanmitassa ole suurten tuloerojen maa. Yli puolet suomalaisista (56 %) on sitä mieltä, että tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen pienet (Kuvio 3). Suuriksi tuloeromme arvioi vain 17 prosenttia.

Kuvio 3.

Selvimmin tuloerojamme pieninä muihin maihin verrattuna pitävät nuoret, hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat opiskelijat, yrittäjät ja akateemisesti koulutetut. Eniten tuloerojen suhteellista pienuutta epäilevät vähän koulutetut, työttömät, eläkeläiset sekä 56–65-vuotiaat. Yhdessäkään väestöryhmässä enemmistö ei kuitenkaan pidä tuloerojamme kansainvälisesti vertaillen suurina.

Puolueiden äänestäjäryhmien välillä arviot tuloerojen suuruudesta eroavat odotetusti mutta eivät kärjisty erityisen voimakkaasti. Ääripäät muodostavat kokoomuksen kannattajat (80 % pitää tuloeroja pieninä) ja vasemmistoliittoa (44 %) tai SDP:tä (48 %) äänestävät. Muiden puolueiden kannattajaryhmien mielipiteet sijoittuvat näiden välimaastoon (ks. tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt erillisessä Kuvioliitteessä).

Tuloksia tulkittaessa on tärkeää muistaa, etteivät arviot tuloerojen koosta muihin maihin verrattuna välttämättä kerro siitä, kuinka suurina kansalaiset pitävät kotimaisia tuloeroja, saati siitä, pidetäänkö niitä oikeansuuruisina tai oikeudenmukaisina. Suomalaisten asenteiden erikoisuus on ollut, että huolimatta kansainvälisesti vertaillen pienistä tuloeroista, kansalaisten toiveet tulontasauksen lisäämiseksi ovat olleet meillä voimakkaampia kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Myös suomalaisten käsitykset tulonjaosta maassamme ovat osoittautuneet jossain määrin harhaisiksi. Suomalaiset arvioivat keskituloisten osuuden pienemmäksi ja vastaavasti pieni- ja suurituloisten osuudet suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovat.

Tiukat tuloeroasenteet lieventyneet

Mielipidesuunta muuttuukin, kun katse käännetään maiden välisestä vertailusta väestöryhmien välisiin tuloeroihin Suomessa. Enemmistö suomalaisista (57 %) on sitä mieltä, että tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvaneet maassamme liian suuriksi (Kuvio 4). Eri mieltä on 29 prosenttia.

Kuvio 4.

Liian suurina tuloeroja pitävien osuus on kuitenkin alentunut selvästi viisi vuotta kestäneen seurannan aikana. Korkeimmillaan tuloeroja liian suurina pitävien osuus oli vuonna 2016, jolloin 72 prosenttia yhtyi väitteeseen.

Tuloeronäkemyksissä on suuria eroja väestöryhmien välillä (ks. Kuvioliite). Jo kahden suurimman väestöryhmän – naisten ja miesten – välinen näkemysero piirtyy poikkeuksellisen suureksi. Naisista reilu kaksi kolmesta (68 %) pitää tuloeroja liian suurina, miehistä vähemmistö (46 %).

Suurimmilleen erot rävähtävät puolueiden äänestäjäryhmien välillä. Vasemmistoliiton äänestäjistä lähes kaikki (93 %) pitävät tuloeroja liian suurina. Myös SDP:n (77 %), vihreiden (65 %), Liike Nytin (63 %) ja kristillisdemokraattien (54 %) äänestäjistä enemmistö näkee tuloerojen kasvaneen liian suuriksi. Ainoana ryhmänä voimakkaasti eri mieltä asiasta ovat kokoomuksen äänestäjät. Heistä vain viidennes (22 %) yhtyy väittämään tuloerojen liiallisesta kasvusta ja kaksi kolmesta (67 %) torjuu sen. Ääripäiden väliin jäävät perussuomalaisten, RKP:n ja keskustan kannattajat.

Sosioekonominen asema jakaa näkemykset kahtia. Reilusti yli puolet eläkeläisistä (76 %), työttömistä (75 %), työntekijöistä (65 %) ja alemmista toimihenkilöistä (61 %) sanoo tuloerojen kasvaneen liian suuriksi. Toinen neljän väestöryhmän ryväs ei kuitenkaan allekirjoita väitettä liian suurista tuloeroista: Johtavassa asemassa olevista (39 %), ylemmistä toimihenkilöistä (40 %), opiskelijoista (46 %) ja yrittäjistä (46 %) alle puolet näkee tuloerojen kasvaneen liian suuriksi. Johtajista ja ylemmistä toimihenkilöstä noin joka toinen (53 % ja 48 %) torjuu näkemyksen.

Nuorille tuloerot eivät ole ongelma

Karkeaksi yleiskuvaksi muodostuu, että siinä missä pienituloisten väestönosien ja vasemmiston kannattajien mielestä tuloerot ovat maassamme liian suuret, ei parempituloisten ja muita puolueita äänestävien mielestä näin välttämättä ole.

Tarkemmin katsoessa kahtiajako ei kuitenkaan ole aivan näin selkeä. Useimpien puolueiden äänestäjäryhmien sisällä mielipiteet jakautuvat. Myös muut tekijät, esimerkiksi ikä ja koulutustaso, näyttäisivät vaikuttavan näkemyksiin tuloeroista. Nuoret eivät koe tuloeroja ongelmaksi, mutta ikääntyneet kokevat. 18–25-vuotiaista vain 41 prosenttia pitää tuloeroja liian suurina. Ikäryhmistä eniten huolissaan tuloeroista ovat 56–65-vuotiaat (70 %) ja tätä vanhemmat (67 %). Koulutuksen kohdalla näkemysero piirtyy korkeakoulutettujen ja muiden välille. Vailla kolmannen asteen tutkintoa olevista yli 60 prosenttia pitää tuloeroja liian suurina, kun korkeakoulutuksen saaneista näin ajattelee alle puolet.

Etenkin ikäryhmien väliset näkemyserot saattavat olla yksi selittävä tekijä sille, miksi huoli tuloeroista ja eriarvoisuudesta näyttäisi pitkällä aikavälillä olevan hieman hellittämässä (ks. Analyysin ss. 10–11). Eläkeikää lähestyvät ja sen jo ylittäneet voivat peilata nykytilannetta 1980-lukuun, jolloin keskitetty tulopolitiikka oli vielä voimissaan. Tuolloin Suomi oli tulonjaon suhteen nykyistä tasaarvoisempi, mutta myös suljetumpi ja elintasoltaan
alhaisempi maa.

Kuvio 5.

Nuoremmilla ikäluokilla ei ole vastaavaa sukupolvikokemusta vuosikymmenten takaa. Suomen talous on 1980-lukuun verrattuna paljon kilpailullisempi, ja tulokehitys määräytyy yhä enemmän markkinaehtoisesti. Samalla myös tulonjakokeskustelu saattaa olla muuttamassa muotoaan. Yksi merkki lisää tuloeroasenteiden lieventymisestä on se, että yli kaksi kolmesta (69 %) pitää oikeana, että huippuosaajille maksetaan työstään selvästi parempaa palkkaa, vaikka se kasvattaisikin tuloeroja (Kuvio 5). Noin viidennes (19 %) pitää tätä vääränä.

Tämä katsantokanta on saanut viidessä vuodessa lisää jalansijaa peräti 16 prosenttiyksikköä, kun vielä vuonna 2015 vain niukka enemmistö (53 %) yhtyi väitteeseen. Kansalaiset ovat pitävät siis varsin laajalti tuloeroja perusteltuina silloin, kun ne pohjaavat ihmisten osaamiseen. Eniten tukea osaamiseen perustuville tuloeroille on kokoomuksen äänestäjien piirissä (96 %). Epäilevimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat, joista 44 prosenttia yhtyy väitteeseen.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 019 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 16.–28.10.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa: www.eva.fi/arvopankki.

Lisää aiheesta EVA Analyysissa Tasa-arvoiset