Sosiaaliset ongelmat kasaantuvat alkoholin ympärille Kaksitoista prosenttia suomalaisista arvioi oman tai läheistensä alkoholinkäytön lisääntyneen koronapandemian aikana. Kuva: Shutterstock / kirill_makarov

Sosiaaliset ongelmat kasaantuvat alkoholin ympärille

Alkoholiongelma aiheuttaa yhteiskunnalle valtavat kustannukset. Noin miljardin euron suorien kustannusten lisäksi tulevat epäsuorat kustannukset esimerkiksi tuotannon menetyksistä. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta paljastuu, että monet muutkin sosiaaliset ongelmat nivoutuvat alkoholin ongelmakäytön ympärille.

Alkoholin ongelmakäyttöä esiintyy noin joka viidennen suomalaisen lähipiirissä. Usein ongelmat eivät kuitenkaan jää pelkkään alkoholiin. Se nimittäin vaikuttaisi olevan yhdistävä tekijä monien muiden sosiaalisten ongelmien kanssa, paljastuu EVAn syksyllä 2020 tekemästä Arvo- ja asennetutkimuksesta. Ongelmiin puuttumista hankaloittaa alkoholinkäyttöä koskeva vaikenemisen kulttuuri. Joka toisen mielestä alkoholiongelmia hyssytellään työpaikoilla ja laajemminkin yhteiskunnassa.

Alkoholin ongelmakäyttö on suomalaisille kohtuullisen tuttua. Joka viides (19 %) suomalainen ilmaisee olevansa huolissaan omasta tai läheistensä alkoholin tai päihteiden käytöstä (Kuvio 1a). Osuus on huomattava huolimatta siitä, että lähes kolme neljästä (73 %) ei alkoholi- tai päihdeongelmaa ole lähipiirissään havainnut.

Kuvio 1 a.

Vaikka korkeammin koulutetut ovat jonkin verran vähemmän huolissaan, parempi sosioekonominen asema ei suojaa päihdeongelmilta. Joka neljäs johtavassa asemassa toimivista (25 %) sekä yrittäjistä (24 %) on huolissaan omasta tai läheistensä päihteiden käytöstä, työttömistä vain hieman useampi (27 %). Vähiten huolissaan ovat toimihenkilöt, joista joka seitsemäs raportoi huolta aiheuttavaa alkoholin tai päihteiden käyttöä (kaikki tulosten väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät erillisestä Kuvioliitteestä).

Aihe on erityisen polttava koronapandemian takia, koska moni on siirtynyt etätöihin, mikä on tehnyt alkoholiongelmien tai niiden pahenemisen havaitsemisen työpaikoilla aiempaa vaikeammaksi. EVAn kevään 2020 Arvo- ja asennetutkimuksessa ilmeni, että noin puolet työssäkäyvistä oli kevään korona-aikaan koko- tai osa-aikaisesti etätyössä.

Useampi kuin joka kymmenes (12 %) arvioikin oman tai läheistensä alkoholinkäytön lisääntyneen koronapandemian aikana (Kuvio 1b). Useimmat (78 %) eivät ole kuitenkaan havainneet tällaista muutosta.

Kuvio 1 b.

Yleisintä alkoholinkäytön lisääntyminen pandemian aikana näyttää olevan työttömillä (21 %) sekä ikäryhmistä 18–25-vuotiailla (18 %) tai heidän läheisillään. Yli 65 vuotiaista vain kolme prosenttia arvioi oman tai läheistensä alkoholinkäytön lisääntyneen korona-aikaan (ks. Kuvioliite).

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa saattaa toistua usein havaittu ilmiö, että ihmiset aliarvioivat tai kaunistelevat omaa alkoholinkäyttöään. Työikäistä väestöä seuranneen suomalaisen tutkimuksen mukaan nimittäin joka neljäs työikäinen lisäsi alkoholin kulutustaan kevään koronaaikana.

Ahdistus ja masennus ovat yleisiä

Omalla kohdallaan alkoholin ongelmakäyttöä raportoikin vain kolme prosenttia vastaajista. Joka neljäs (24 %) on kuitenkin kohdannut alkoholin ongelmakäyttöä ystäväpiirissään, lähes joka viides (18 %) perhepiirissään ja joka kymmenes (11 %) työpaikallaan (Kuvio 2).

Naiset törmäävät alkoholin ongelmakäyttöön huomattavasti miehiä useammin perhepiirissään, miehet taas naisia useammin ystäväpiirissään tai työyhteisössä (ks. Kuvioliite).

Alkoholin ongelmakäytön lisäksi suomalaiset kohtaavat monia muitakin vakavia ongelmia: riippuvuuksia, sairautta, köyhyyttä, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Ahdistusta tai masennusta on omakohtaisesti kokenut 43 prosenttia suomalaisista (Kuvio 2).

Nuorista aikuisista, eli 18–35-vuotiaista, lähes kaksi kolmesta (64 %) on kokenut omakohtaisesti ahdistusta tai masennusta (ks. Kuvioliite). Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat tutkitusti yleisiä. Vuonna 1987 syntyneistä joka kolmas oli saanut joko psykiatrisen diagnoosin tai ostanut psyykenlääkkeitä 25 ikävuoteen mennessä.

Kiusaamista tai hyväksikäyttöä havaitaan useimmin työyhteisössä, jossa joka viides (20 %) on viime vuosien aikana sellaista nähnyt. Sen sijaan köyhyyttä (7 %) ja syrjäytymistä (5 %) kohdataan työyhteisössä vain harvoin, mikä voi kertoa siitä, että työssäkäyvät ovat Suomessa harvoin pienituloisia. Vastaavasti työttömien vastaajien joukossa köyhyys ja syrjäytyminen ovat selvästi yleisempiä kuin muissa sosioekonomisissa ryhmissä, sillä näitä ongelmia on työttömistä omakohtaisesti kokenut 36 prosenttia (ks. Kuvioliite).

Ystäväpiirissään suomalaiset törmäävät myös moniin muihin ongelmiin. Suomalaisista 13 prosenttia kertoo kohdanneensa ystäväpiirissään huume- tai lääkeriippuvuutta sekä peliriippuvuutta. Köyhyyttä on ystäväpiirissään kohdannut joka neljäs (25 %), syrjäytymistä lähes joka viides (18 %). Asunnottomuutta tulee vastaan vain hyvin harvoin, mutta väkivaltaa on kohdannut parisuhteessa tai perheessään viisi prosenttia suomalaisista, ystäväpiirissään vain hieman useampi (7 %).

Pitkäaikaissairaudet ovat ahdistuksen ja masennuksen ohella ongelmista tutuimpia. Joka viidennelle (20 %) pitkäaikaissairauksia on osunut omalle kohdalle, yli kahdelle viidestä (42 %) perhepiiriin. Omalle kohdalle pitkäaikaissairaus on odotetusti osunut muita useammin eläkeläisten joukossa (41 %) sekä työttömillä vastaajilla (36 %).

Alkoholiongelma on yhteydessä muihin ongelmiin

Ongelmat näyttävät kyselyn perusteella kasautuvan hyvin voimakkaasti. Perhepiirissään alkoholin ongelmakäyttöön törmänneet ovat neljä kertaa keskimääräistä useammin kohdanneet perheessään myös huume- tai lääkeriippuvuutta ja kolme kertaa useammin väkivaltaa sekä kiusaamista tai hyväksikäyttöä (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Peliriippuvuutta, köyhyyttä ja syrjäytymistä esiintyy alkoholiongelmaisissa perheissä ja parisuhteissa kaksi kertaa koko väestöä todennäköisemmin. Myös pitkäaikaissairaudet sekä ahdistus ja masennus osuvat alkoholiongelmista kärsivään perhepiiriin puolitoista kertaa todennäköisemmin kuin koko väestöllä.

Jos perhepiirissä on alkoholin ongelmakäyttöä, lähes neljässä tapauksessa kymmenestä perheessä on vähintään kolme muutakin kysytyistä vaikeuksista. Sen sijaan niissä tapauksissa, joissa perhepiirissä ei raportoida alkoholin kanssa ongelmia, vain noin yksi kymmenestä kohtaa perheessään kolmea muuta ongelmaa.

Monet vaikeudet näyttävätkin kasautuvan juuri alkoholin ongelmakäytön ympärille. Vaikka syy-seuraussuhdetta ei usein olemassa olevan tutkimustiedon perusteella voi osoittaa, näyttäisi päihdeongelmaan puuttuminen olevan usein perusteltua myös muiden ongelmien lieventämiseksi.

Päihdeongelmiin puuttumista näyttää kuitenkin yhä rajoittavan niiden hyssyttely; alkoholin käyttöä pidetään yksityisasiana. Alkoholiongelmista vaietaan, niitä siedetään ja niihin yritetään puuttua vasta, kun ongelmakäyttö seurauksineen on edennyt jo pitkälle.

Hyssyttely vaikeuttaa ongelman hoitamista
Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 019 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön
tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 16.–28.10.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa: www.eva.fi/arvopankki.

Puolet suomalaisista (50 %) on sitä mieltä, että alkoholiongelmia hyssytellään suomalaisilla työpaikoilla ja laajemminkin yhteiskunnassa (Kuvio 4a). Osuus on laskenut viiden vuoden takaisesta ja väitteen suhteen epävarmojen osuus on kasvanut. Eri mieltä on edelleen joka neljäs (24 %).

Suomalaisten arviolle hyssyttelystä löytyy tukea tutkimuksista, joiden mukaan alkoholin ongelmakäytön ottaminen puheeksi koetaan vaikeana sekä työpaikoilla että terveydenhuollossa, vaikka varhaista puuttumista pidetään toimivana ja kustannustehokkaana keinona vähentää alkoholiongelmia.

Yksi syy vaikeuteen puuttua alkoholin ongelmakäyttöön liittyy siihen, että alkoholijuomat ovat paljon muutakin kuin vain ongelmien lähde ja sääntelyn kohde. Ne ovat myös nautintoaineita, jotka ovat olennainen osa ruoka-, tapa- ja juhlakulttuuria ja joiden valmistus, anniskelu ja myynti ovat tärkeitä elinkeinoja. Kehitys kulkee kohti aiempaa vapaampaa alkoholikulttuuria. Halu pitää kiinni alkoholin aiheuttamasta nautinnosta saattaa lisätä hyssyttelyä.

Kuvio 4 a.

Silti vain 31 prosenttia suomalaisista allekirjoittaa väitteen, että alkoholista puhutaan liikaa ongelmiin keskittyen ja unohtaen, että se tuottaa myös nautintoa ja hyvinvointia (Kuvio 4b). Eri mieltä on puolet (48 %). Naiset suhtautuvat alkoholiin selvästi miehiä kriittisemmin, mikä saattaa johtua osin siitä, että naiset kohtaavat parisuhteessa tai perheessä selvästi miehiä useammin alkoholin ongelmakäyttöä (Kuvioliite).

Kuvio 4 b.

Vaikka alkoholiongelmat eivät ole suomalaisille vieraita, niitä ei usein omalla kohdalla myönnetä. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa erityisesti miehet näyttävät aliarvioivan omaa ongelmakäyttöään, sillä sekä miehistä että naisista vain kolme prosenttia arvioi kokeneensa alkoholin ongelmakäyttöä omakohtaisesti (ks. Kuvioliite).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän juomatapatutkimuksen mukaan alkoholin riskikäyttö on kuitenkin tätä yleisempää. Vähintään 13 prosenttia suomalaisista käyttää alkoholia niin paljon, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Heistä kuitenkin selvästi yli puolet pitää itseään kohtuukäyttäjinä. Vakavin ongelmakäytön muoto, alkoholiriippuvuus, koskettaa noin kahdeksaa prosenttia miehistä ja kahta prosenttia naisista.

Lisää aiheesta EVA Analyysissa Hyssyttelyn hinta

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Hyssyttelyn hinta -EVA Analyysi

Hyssyttelyn hinta -EVA Analyysi

Sosiaaliset ongelmat kasaantuvat alkoholin ympärille. Hyssyttelyn hinta -EVA Analyysin on kirjoittanut ekonomisti Sanna Kurronen.

eva-analyysi-no-88.pdf, 343 kt

Lataa

Download: EVA Analyysin Hyssyttelyn hinta kuvioliite

EVA Analyysin Hyssyttelyn hinta kuvioliite

eva-analyysi-no-88-kuvioliite.pdf, 808 kt

Lataa