Tutkija Maria Annala: Taistelu Yhdysvaltojen sielusta horjuttaa demokratiaa Kansalaisen omaksuma arvoliberaali tai arvokonservatiivinen identiteetti ohjaa lähes poikkeuksetta hänen suhtautumistaan mihin tahansa poliittiseen tai yhteiskunnalliseen kysymykseen, kirjoittaa tutkija Maria Annala. Kuva: Shutterstock / iqbaldraft
Raportit

Tutkija Maria Annala: Taistelu Yhdysvaltojen sielusta horjuttaa demokratiaa

Liberaalista on tullut Yhdysvaltojen arvokonservatiiveille kirosana. Nykyään on vaikea uskoa, että liberalismi oli 1930-luvulle saakka yhdysvaltalaisia yhdistävä arvo. Sen varaan maa oli perustettu, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala. Annalan kirjoitus on yksi EVA Raportin Lastuna lainehilla asiantuntijakirjoituksista.

Nyt Yhdysvaltojen puolue- ja arvopoliittinen kahtiajako on syventynyt niin, että se uhkaa jo demokratiaa. Kansalaisen omaksuma arvoliberaali tai arvokonservatiivinen identiteetti ohjaa lähes poikkeuksetta hänen suhtautumistaan mihin tahansa poliittiseen tai yhteiskunnalliseen kysymykseen. Saman jakolinjan mukaan ihmiset ovat jakautuneet joko demokraattien tai republikaanien kannattajiksi.

Harva yhdysvaltalainen kiistää nykyäänkään periaatteen tasolla Yhdysvaltojen perustalla olevia liberaaleja arvoja kuten demokratiaa, uskonnonvapautta tai kirkon ja valtion erillään pitämistä. Käytännössä kaksi eri leiriä ovat kuitenkin erimielisiä siitä, minkälaisilta uhilta näitä arvoja pitäisi suojella. Yhden silmissä uskonnonvapaus on uhattuna silloin, kun arvokonservatiivinen leipuri velvoitetaan leipomaan kakku miesparin häihin; toisen mielestä silloin, kun musliminuori joutuu kuuntelemaan koulussa kristillistä rukoushetkeä.

Edes Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa mainitut perusarvot kuten vapaus ja tasa-arvo eivät merkitse kaikille kansalaisille samoja asioita.

Edes Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa mainitut perusarvot kuten vapaus ja tasa-arvo eivät merkitse kaikille kansalaisille samoja asioita. Kahden suuren puolueen kannattajien välillä on jyrkkiä erimielisyyksiä siitä, miten näitä arvoja tulisi vaalia.

Arvokonservatiivit vastustavat lähes kaikkea liittovaltion sekaantumista osavaltioiden asioihin. Arvokonservatiiveille vapaus merkitsee ennen kaikkea yksilönvapautta ja vapautta liiallisena koetusta sääntelystä. Arvoliberaalit puolestaan katsovat, että itsenäisyysjulistuksessa kaikille tasa-arvoisesti luvattu oikeus elämään, vapauteen ja onnellisuuden tavoitteluun voidaan taata vain taistelemalla syrjintää vastaan valtakunnallisella tasolla.

Aina kysymys liittovaltion roolista ei ole jakanut yhdysvaltalaisia. 1820-luvulta 1930-luvulle maassa vallitsi laajamittainen yksimielisyys siitä, ettei liittovaltion käsiin ollut syytä antaa liikaa valtaa. Yhdysvaltojen poliittisessa järjestelmässä merkittävä osa vallasta onkin osavaltio- ja paikallistasolla, ja lait ja käytännöt osavaltioiden välillä vaihtelevat paljon. Tämän vuoksi isotkaan periaatteelliset erimielisyydet eivät välttämättä horjuta valtion vakautta niin kauan kuin kansa ja poliittinen eliitti ovat valmiita sietämään sitä, että eri osavaltiot ratkaisevat kiistanalaiset asiat omalla tavallaan.

Yhdysvallat on kuitenkin siirtymässä 2020-luvulle tilanteessa, jossa arvoliberaalin kansanosan sietokyky osavaltio- ja paikallistasolle hajautetun vallan mahdollistamaa eriarvoisuutta kohtaan on erittäin vähäistä.

Myöskään vallan kolmijako presidentin, kongressin ja oikeuslaitoksen välillä ei enää vakauta yhteiskuntaa samalla tavoin kuin ennen. Puoluepoliittinen poteroituminen on vaikeuttanut merkittävästi sekä kongressin toimintaa että kongressin ja presidentin välistä yhteistyötä. Jako arvoliberaaliin ja arvokonservatiiviseen leiriin näkyy mitä suurimmassa määrin myös korkeimmassa oikeudessa, ja kansalaisten poliittinen identiteetti määrittää myös heidän suhtautumistaan maan ylimpään oikeusasteeseen.

Vaaleista on tullut taistelu Yhdysvaltojen sielusta, jonka kumpikin leiri haluaa voittaa hinnalla millä hyvänsä.

Syksyn 2020 vaalit saattavat aidosti horjuttaa Yhdysvaltojen demokratiaa. Läheskään kaikkien kansalaisten silmissä vaaleissa ei ole enää ensisijaisesti kyse demokraattisesta prosessista, jossa tärkeintä on kansan äänen tuleminen kuulluksi ja vallan siirtyminen sujuvasti vaalien voittajan käsiin.

Sen sijaan vaaleista on tullut taistelu Yhdysvaltojen sielusta, jonka kumpikin leiri haluaa voittaa hinnalla millä hyvänsä.

Riippumatta vaalituloksesta uusi vuosikymmen alkaa Yhdysvalloissa tilanteessa, jossa maata repivät jyrkät ristiriidat, eikä osa kansasta välttämättä hyväksy virkaan astuvan presidentin mandaattia.

Maria Annalan ja muiden asiantuntijoiden kirjoituksia EVA Raportissa Lastuna lainehilla. Lue lisää lataamalla raportti.

Lue EVA Raportti tästä

Download: Lastuna lainehilla -EVA Raportti

Lastuna lainehilla -EVA Raportti

Suomi-skenaariot 2020–2028.

eva-raportti-lastuna-lainehilla.pdf, 22 Mt

Lataa