Tältä näyttää hyvinvointivaltio – katso kymmenen tärkeää kuvaa Suomen julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen nousi finanssi- ja eurokriisin vuosina enemmän kuin muissa EU-maissa. Suomen hallitusten mittavista sopeutustoimista huolimatta julkisten menojen bkt-suhde vuonna 2018 oli EU27-maiden korkein.
Faktat,

Tältä näyttää hyvinvointivaltio – katso kymmenen tärkeää kuvaa

Toisin kuin moni luulee, hyvinvointivaltiota ei ole romutettu, vaan julkiset menot ovat kasvaneet. Koronakriisi paisuttaa menojen ja tulojen välistä alijäämää, mutta menot olisivat kasvaneet ripeästi ilman koronaakin. Menojen kirja -EVA Fakta kertoo, miten julkisen vallan menot ovat kehittyneet vuodesta 1960 vuoteen 2018. Poimimme kirjasta kymmenen olennaista kuvaa.

Vero- ja sosiaalimaksuin rahoitettujen palvelujen ja etuuksien määrän kasvu oli kiivainta vuosina 1960–1985, jolloin menojen suhde bkt:n arvoon nousi lähes 20 prosenttiyksikköä.

Vuosina 1975–2018 kotitalouksille myönnettyjen sosiaalisten tulonsiirtojen määrä laajeni kolme kertaa kokonaistuotannon kasvua nopeammin. Julkisyhteisöjen tarjoamien maksuttomien tai alihintaisten kulutusmenojen (palvelut) kiinteähintainen määrä kasvoi kokonaistuotannon tahdilla.

1990-luvun laman ja finanssi- ja eurokriisin vuosina julkisten menojen raju kasvu katettiin valtaosin lainanotolla. Vuoden 2015 jälkeen julkisia menoja sopeutettiin tavoitteena saada ne vastaaman paremmin markkinatuotannon kantokykyä.

Vuodesta 1975 peruspalvelujen (sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalvelut) kulutusmenojen reaalikasvu on pysynyt huomattavasti kokonaistuotannon kasvua ripeämpänä. Erityisen ripeästi laajenivat sosiaalipalvelut.

Vuonna 1970 yrityksissä työskenteli viisi työntekijää jokaista julkisen sektorin palveluksessa olevaa kohti, mutta nyt suhdeluku on 2,6. Työvoiman määrä on julkisyhteisöissä kasvanut 140 prosenttia ja yrityksissä 15 prosenttia.

Työttömyyden kustannukset ovat kasvaneet jyrkästi. Tarkastelujaksolla niiden suhde bkt:hen nousi peräti 1,4 prosenttiyksikköä 1,6 prosenttiin.

Työ-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeitä myönnettiin vuonna 2018 lähes 28 mrd. euroa, ja niiden määrä kasvoi tarkastelujaksolla 4,5-kertaiseksi. Eläkemenojen suhde bkt:hen nousi 5,5 prosenttiyksikköä 13 prosenttiin.

Vuonna 2018 kahteen ylimpään tuloluokkaan kuuluvat kotitaloudet maksoivat 52 prosenttia kaikista kotitalouksien välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Nettotulonsiirrot kuvaavat tulojen uudelleenjaon voimakkuutta. Ne kasvavat, jos mukaan lasketaan saatujen hyvinvointipalvelujen arvo.

Suomessa kotitalouksista oli pienituloisia noin 12 prosenttia vuonna 2018. Kotitalous katsotaan pienituloiseksi, kun sen käytettävissä olevat tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia mediaanituloista. Yhden hengen taloudessa tuloraja oli 1 250 euroa kuukaudessa vuonna 2018.

Lue EVA Fakta tästä

Download: Menojen kirja -EVA Fakta

Menojen kirja -EVA Fakta

EVA Fakta hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisillä tunnusluvuilla vuodesta 1960. Aikasarjat on koonnut Hannu Kaseva. Menojen kirja on päivitetty versio Hyvinvointivaltio numeroina -julkaisusta

eva-fakta-menojen-kirja-2020.pdf, 281 kt

Lataa