Suomen ja Ruotsin taloudet vajoavat, mutta Suomen nousu voi alkaa nopeammin
Blogi,

Suomen ja Ruotsin taloudet vajoavat, mutta Suomen nousu voi alkaa nopeammin

Vaikka Ruotsi on välttänyt reaktiossaan koronaviruspandemiaan massiivisimpia rajoitustoimia, sen talous sukeltaa likimain yhtä paljon kuin Suomenkin. Ihmisten käyttäytymismuutokset vaikuttavat ilman pakottavia rajoitustoimiakin. Siksi taloudellisen elpymisenkin ratkaisee kansalaisten luottamuksen palautuminen. Suomen talous voi nousta nopeasti, mikäli epidemia pidetään niin pienenä, että ihmiset uskaltavat taas liikkua, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen.

Ruotsi on tiedotusvälineissä kuvattu maana, jossa sulkutoimia koronapandemian seurauksena ei ole tehty. Suomi taas luokitellaan usein ankarien sulkutoimien maaksi. Todellisuudessa molemmat ovat siltä väliltä. Suomi on kuitenkin onnistunut suojelemaan ihmishenkiä huomattavasti Ruotsia paremmin, eikä talousvaikutuksissa toistaiseksi näy juuri eroa.

Ruotsin kevyet rajoitustoimet ovat saaneet paljon huomiota. Ruotsi ei ole sulkenut kouluja, lukiot ja yliopistot kylläkin. Suuret, yli 50 hengen kokoontumiset on kielletty. Kaupat, ravintolat, kuntosalit ja kirjastot ovat sen sijaan saaneet olla auki. Suomessa rajoitukset ovat osin tiukemmat. Koulut ovat kiinni myös luokille 4‒9 ja 1.‒3.-luokkalaisia sekä päiväkoti-ikäisiä on suositeltu pitämään kotona, mikäli mahdollista. Ravintolatilat on pääosin suljettu ja kokoontumiskielto koskee yli kymmenen henkilön tapaamisia. Myös julkiset tilat, kuten museot ja kirjastot on suljettu. Kaupat on kuitenkin saanut koko ajan pitää auki, eikä ulkonaliikkumiskieltoa ole missään vaiheessa ollut, toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa.

Taloudet vajoavat rinta rinnan

Sekä Suomen että Ruotsin taloudet ovat romahtaneet viime viikkoina. Suomen Ruotsia tiukempien rajoitusten aiheuttama lisähaitta taloudelle näyttää kuitenkin tuoreimpien luottamusindeksien valossa olevan vähäinen. Ruotsin talouselämän luottamusta mittaava NIER-indeksi laski huhtikuussa alimmilleen mittaushistoriassa. Se indikoi Nordean arvion mukaan lähes kymmenen prosentin laskua bruttokansantuotteeseen vuoden toisella neljänneksellä. OP taas arvioi Suomen vastaavien luottamuslukujen perusteella Suomen talouden supistuvan noin kymmenen prosenttia samalla ajanjaksolla. Teollisuuden luottamuksen lasku on molemmissa maissa hieman loivempi kuin koko indeksin, mutta sekin on jo nyt samaa luokkaa kuin finanssikriisin aikaan. Sekä Ruotsin että Suomen taloudet ovat hyvin vientivetoisia, joten molemmissa maissa teollisuus kärsii voimakkaasti Euroopan ja koko maailmantalouden kysynnän heikkenemisestä.

Suomen ja Ruotsin palvelusektoreilla luottamuksen pudotus on ollut hyvinkin samaa suuruusluokkaa, vaikka Ruotsissa rajoitustoimet ovat olleet selvästi vähäisempiä.

Pahiten kärsinyt sektori on tässä vaiheessa odotetusti yksityinen palvelusektori. Suomen ja Ruotsin palvelusektoreilla luottamuksen pudotus on ollut hyvinkin samaa suuruusluokkaa, vaikka Ruotsissa rajoitustoimet ovat olleet selvästi vähäisempiä.  Olennaista ei tietenkään ole virallisten sulkutoimien määrä, vaan koko kriisin vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen.

Pahiten kärsinyt sektori on tässä vaiheessa odotetusti yksityinen palvelusektori.

Google julkaisee liikkumistietoja eri alueilta. Sen perusteella vapaa-ajanpalveluiden käyttö on vähentynyt Suomessa noin 40 prosenttia normaalista ympäri maan. Vapaa-ajanpalveluihin kuuluvat muun muassa ravintolat, ostoskeskukset, museot, huvipuistot ja elokuvateatterit. Vaikka Ruotsissa näitä palveluita ei ole määrätty suljettaviksi, liikkumistietojen mukaan niiden käyttö on vähentynyt noin 20 prosenttia, Tukholman seudulla lähes 30 prosenttia.

Kampaamopalveluiden käyttö on korttimaksutietojen mukaan puolittunut Suomessa edellisvuoteen verrattuna, vaikka kampaamopalveluiden käyttöä ei ole kielletty.

Pientä eroa Ruotsin hyväksi näyttää myös korttimaksutapahtumien arvo. Nordean korttimaksut olivat Suomessa viikolla 16 noin neljänneksen pienemmät kuin vuoden alussa. Ruotsissa pudotus on ollut Swedbankin tietojen mukaan noin 15 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.  Korttimaksutiedot sekä liikkumistiedot ovat toki vain suuntaa antavia ja erityisesti niistä voi etsiä merkkejä talouden tulevasta toipumisesta. Toistaiseksi vahvoja signaaleja talouden toipumisesta ei ole.

Suomi voi toipua pian, mikäli epidemia pysyy pienenä

Ihmiset sopeuttavat käyttäytymistään vallitsevan tilanteen mukaan osin riippumatta siitä, mitkä ovat täsmälliset määräykset. Esimerkiksi kampaamopalveluiden käyttö on Nordean korttimaksutietojen mukaan puolittunut Suomessa edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, vaikka kampaamopalveluiden käyttöä ei ole kielletty. Suositus vähentää kontakteja on voimassa sekä Suomessa että Ruotsissa.

Jos tartunnan riski on pieni ja sairastuneet löydetään ja eristetään nopeasti, ihmiset uskaltavat taas liikkua ja kuluttaa.

Siksi rajoitustoimien purkamisella ei välttämättä olisi Suomessa suurta vaikutusta, mikäli ihmiset eivät uskalla edelleenkään liikkua. Paras lääke talouden piristämiseksi voisikin olla luottamuksen vahvistaminen.  Se onnistuu parhaiten, mikäli Suomen tavoite taistelussa virusta vastaan on pitää epidemia pienenä. Jos tartunnan riski on pieni ja sairastuneet löydetään ja eristetään nopeasti, ihmiset uskaltavat taas liikkua ja kuluttaa. Jos virus jyllää, moni pysyttelee kotona. Toisaalta ihmisten on hyväksyttävä, että voi tulla uutta tietoa esimerkiksi tavoista, joilla virus tarttuu, jolloin rajoitustoimia saatetaan kohdentaa uudestaan.

Vaikka Ruotsissa rajoitustoimet näyttävät vähentäneen kotitalouksien kulutusta hieman Suomea vähemmän, virallisia tilastoja joudumme vielä odottamaan. Kasvuennusteissa sekä Riksbank että Konjukturinstitutet odottavat itse asiassa tälle vuodelle syvempää talouden pudotusta Ruotsiin, kuin Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö odottavat Suomeen. Kaikissa näissä ennusteissa odotetaan, että rajoitustoimia voidaan alkaa purkaa viimeistään alkukesällä. Myös työttömyysennusteet näyttävät Ruotsissa synkemmiltä, tosin heikko kehitys alkoi siellä jo ennen koronakriisiä.

Työttömyysennusteet näyttävät Ruotsissa synkemmiltä kuin Suomessa. Tosin heikko kehitys Ruotsissa alkoi jo ennen koronakriisiä.

Ruotsin toipuminen voi kuitenkin olla nopeampaa ensi vuonna.  Ainakin Tukholmassa talous voi normalisoitua jo syksyllä, mikäli kaikki taudin sairastaneet saavat pysyvän immuniteetin. Laumasuoja voisi siis olla kohtalaisen hyvä jo loppuvuonna, toki tarve riskiryhmien suojaamiselle jatkuu siinäkin tapauksessa. Ruotsin toipumista tukee myös vahvempi julkinen sektori, kasvava työikäinen väestö ja monipuolisempi viennin rakenne.

Ruotsin toipumista tukee myös vahvempi julkinen sektori, kasvava työikäinen väestö ja monipuolisempi viennin rakenne.

Toisaalta myös Suomella on mahdollisuus oppia elämään viruksen kanssa ja palata lähelle normaalia ilman yhtä suurta ihmishenkien menetystä, mikäli testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategia toimii. Hallituksen on nyt varmistettava, että epidemia saadaan pidettyä kurissa samalla kun taloutta avataan. Kansa luottaa nyt päättäjiin, joten hallituksella on kaikki edellytykset onnistua. Näin Suomi voi aueta nopeammin kuin Ruotsi, jossa tauti jyllää vielä kuukausia, kun laumasuojaa rakennetaan.

Tulevaisuus on äärimmäisen epävarmaa, sekä tautikehityksen että talouden osalta. Toistaiseksi tiedämme kuitenkin varmasti, että tähän asti Suomi on onnistunut suojelemaan kansalaisiaan selvästi Ruotsia paremmin. Ruotsissa on kuollut lähes 2 500 ihmistä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, Suomessa hieman yli 200. Vaikka suhteutamme kuolleiden määrän väkilukuun, kuolleita on Ruotsissa kuusinkertainen määrä. Valtaosa kuolleista on hyvin iäkkäitä, mutta myös alle 60-vuotiaita on Ruotsissa kuollut noin 120.

Lopullisen yhteenvedon paikka pandemian hinnasta ei ole vielä pitkään aikaan. Suomella on kuitenkin mahdollisuus selvitä maana, joka onnistui kriisissä minimoimaan sekä sen taloudellisen että inhimillisen hinnan.