Suomi auki – Näin talous irrotetaan hengityskoneesta
Blogi,

Suomi auki – Näin talous irrotetaan hengityskoneesta

Hallituksen on otettava strategiseksi tavoitteekseen koronavirusepidemiasta johtuvien rajoitustoimien vähentäminen vain välttämättömiin toimiin leviämisen hillitsemiseksi. Taloutta on avattava siten, että epidemia yltyy mahdollisimman vähän, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ekonomisti Sanna Kurronen.

Rajoitustoimien hintalappu on yli miljardi euroa viikossa. Jos se jaettaisiin tasan kaikkien suomalaisten kesken, jokaiselle tulisi maksettavaa 181 euroa viikossa ja 724 euroa kuukautta kohden. Nelihenkisen perheen koronalasku olisi 2 895 euroa kuukaudessa.

Hintaa maksavat kaikki suomalaiset.

Käytännössä hintaa maksavat tavalliset suomalaiset pienentyneinä ansioina ja yrittäjät menetettyinä toimintamahdollisuuksina. Nuoret, jotka menettävät ensimmäisen mahdollisuutensa kiinnittyä työelämään ja koululaiset, joiden oppimistulokset heikkenevät, voivat kärsiä pysyvästi. Koronavirus päihitetään lopulta, mutta nyt sen kanssa on opittava elämään. Se tapahtuu sekä terveydellisiä että taloudellisia haittoja minimoimalla.

Hallituksen strategisen tavoitteen on oltava yksinkertaisesti talouden mahdollisimman laaja avaaminen siten, että epidemia ei ylly liikaa. Vaikka kaikkia rajoituksia ei todennäköisesti voida purkaa edes vuoden loppuun mennessä, ennakoitavissa olevat toimet helpottaisivat yritysten sopeutumista tilanteeseen. Hallitus voisi siis sanoa, että mikäli sairaala- ja tehohoidossa olevien määrä jatkaa laskuaan, rajoitteita voidaan alkaa purkaa toukokuussa. Myös rajoitustoimien purkamisen järjestys tulisi viestiä jo nyt siitä huolimatta, että uuden tutkimustiedon valossa sitä myöhemmin muokattaisiinkin.

1. Kouluja voidaan avata jo toukokuussa

Rajoitustoimien purku voidaan aloittaa kouluista. Etäopetuksen sosiaaliset haitat todennäköisesti pahenevat koulusulun pitkittyessä. Pienten koululaisten vanhempien työnteko on hankalaa.

Uupuvat koulupäivät vaikuttavat oppimistuloksiin.

Koulupäivien menetyksen on tutkimuksessa havaittu vaikuttavan oppimistuloksiin ja myöhempiin ansioihin. Vaikka nykyteknologialla etäopetus voi toimia aiempia tutkimuksia paremmin, erot opetuksessa voivat kasvaa koulujen välillä sen mukaan, miten etäopetus toteutetaan. Myös perhetaustan vaikutus oppimiseen voi kasvaa.

Koulut on syytä avata ainakin pienimmille koululaisille viimeistään toukokuun puolivälissä reiluksi pariksi viikoksi. Samalla koululaisia olisi testattava, jotta saisimme syksyä varten tietoa viruksen mahdollisesta leviämisestä kouluissa. Tämänhetkisen tiedon mukaan koulujen sulkemisella on verrattain pieni vaikutus viruksen leviämiseen.

2. Palveluita voidaan avata, kun varotoimia lisätään

Ravintolatilojen avaaminen tulisi tehdä vaiheittain siten, että ensin avataan ravintolatiloja, joissa riittävän varoetäisyyden varmistaminen on mahdollista. Käytännössä esimerkiksi yökerhojen avaaminen voi tapahtua vasta myöhemmin. Majoitus- ja ravitsemistoiminta työllistää lähes neljä prosenttia Suomen työllisistä, joten sektorin merkitys työllisyydelle on suuri.

Julkisia tiloja, kuten kirjastoja ja museoita, voidaan myös avata, mikäli niissä voidaan varmistaa siellä asioivien riittävät etäisyydet. Yrityksiä ja muita palveluiden tuottajia tulee ohjeistaa riittävistä suojatoimista, joihin voi kuulua myös henkilökunnan hengityssuojainten käyttöä, pintojen desinfioimista sekä kävijämäärien rajoittamista.

Työvoiman liikkuvuutta on helpotettava.

Työvoiman liikkuvuutta tulisi helpottaa pian. Esimerkiksi Virossa epidemia näyttää olevan kohtalaisen hyvin hallinnassa, joten Suomen ja Viron välillä tulee sopia sujuvampi työvoiman liikkuvuus. Käytännössä kahden viikon karanteenia voidaan lyhentää esimerkiksi testauksen avulla.

Työvoiman liikkuvuus on erityisen tärkeää rakennussektorille, joka on tärkeä työllistäjä. Vuonna 2019 työllisistä 7,5 prosenttia toimi rakennusalalla. Julkisia rakennushankkeita voidaan käyttää myös osana elvytystä, joten rakennussektorin toimintaedellytykset on turvattava.

3. Terveydenhuolto tukemaan avaustoimia

Rajoitusten purkua pitää koko ajan tukea kasvavalla testauksella, tartuntaketjujen jäljityksellä sekä tehokkaalla sairaiden ja altistuneiden eristämisellä.  Lisäksi terveydenhuolto on valjastettava tuottamaan mahdollisimman paljon uutta tietoa päätöksenteon tueksi.

Toistaiseksi tiedämme aivan liian vähän siitä, mitkä rajoitustoimista ovat tehokkaimpia epidemian hillitsemiseksi. Siksi uuden tiedon tuottamiseen on syydettävä kaikki resurssit mitä siellä tarvitaan. Samalla hallitukselle on annettavaa tilaa muokata keinoja tavoitteen, eli talouden avaamisen, saavuttamiseksi, kun uutta tietoa tulee

Viimeisinä poistettavia rajoitustoimenpiteitä ovat suuria tilaisuuksia ja tapahtumia koskevat rajoitukset. Yleisötapahtumien haitallisuudesta on myös näyttöä Suomen epidemian alkuvaiheesta, kun muun muassa Musiikkitalon naistenpäivän konserttiin on jäljitetty useita tartuntoja.

Etätyötä on syytä jatkaa.

Koska ihmiskontakteja on yhä rajoitettava, etätyön tekemistä on syytä jatkaa laajalti. Riskiryhmät on pidettävä tarkasti eristettyinä. Sairaana on pysyttävä kotona. Matkustaminen on pidettävä minimissä. Hengityssuojien käyttöä esimerkiksi julkisessa liikenteessä on syytä lisätä kanssamatkustajien suojelemiseksi.

Kaikkien on tehtävä osansa, sillä voimme valita kolmesta tärkeästä asiasta vain kaksi: terveyden, talouden tai mukavuuden. Jokaisen suomalaisen on varauduttava tinkimään lähitulevaisuudessa omasta mukavuudestaan, jotta talous saadaan raiteilleen terveyttä vaarantamatta.