Suomessa käynnissä oleva kriisi ei ole ennennäkemätön. Etelä-Korea koki sen kuukausi sitten. Nyt on otettava oppia muiden onnistumisista. Suomella on vielä käyttämättä epidemian torjuntakeinoja, jotka eivät kurjista taloutta entistä enempää. Ne on otettava nopeasti käyttöön

Koronavirus iski Kiinan jälkeen sen naapurimaihin Aasiassa. Ne olivat osanneet varautua epidemiaan 2000-luvun aiempien virusepidemioiden seurauksena. Monet näistä maista osasivat vastata nopeasti ja tehokkaasti. Singapore, Etelä-Korea ja Taiwan ovat esimerkkejä onnistumisista, joista Suomen pitäisi ottaa oppia.

Onnistuneiden maiden reseptin voidaan kiteyttää kolmeen kohtaan: testaa, eristä ja jäljitä. Jokaisessa kohdassa Suomella on petrattavaa.

Testit pitäisi ulottaa sairaiden lähipiiriin.

Suomi on lisännyt testauskapasiteettia, mutta perjantaihin 27.3. mennessä Suomessa oli THL:n mukaan testattu vasta noin 18 000 näytettä. Esimerkiksi 80 miljoonan asukkaan Saksa on nostanut testauskapasiteetin 500 000 testiin per viikko ja on nostamassa sitä edelleen. Suomessa se tarkoittaisi suhteessa noin 35 000 testiä per viikko, mikä olisi hyvä alku. Vähintäänkin pitäisi testata kaikki, joilla on koronan tyypillisiä oireita. Sen lisäksi testit pitäisi ulottaa sairaiden oireettomaan lähipiiriin, jotta tartuntaketjut voidaan katkaista ajoissa. Testien laajentaminen edelleen esimerkiksi työssään lähikontakteissa oleviin ihmisiin nopeuttaisi paluuta arkeen palvelualoilla.

Tartuntaketjujen jäljittämiseen Etelä-Korea on käyttänyt muun muassa matkapuhelimien paikannustietoja. Sen pitäisi olla mahdollista myös Suomessa, ensisijaisesti sairastuneen suostumuksella tietenkin. Nykyisten rajoitustoimien voimassaollessa tartuntaketjuja on todennäköisesti jälleen hieman aiempaa helpompi jäljittää, kun ihmisten kontaktit ovat vähentyneet. Talouden avautuessa teknologian hyödyntäminen nousee yhä tärkeämmäksi.

Keskitetyt karanteenit pitäisi mahdollistaa.

Keskitetyt karanteenit ovat olleet yksi tärkeä toimi Wuhanissa, joilla tartunnat saatiin ajettua alas ja niitä on käytetty myös Etelä-Koreassa. Suomessa pitäisi vähintään tarjota mahdollisuus keskitettyyn karanteeniin lievemmissä tautitapauksissa, jotka eivät vaadi sairaalahoitoa. Tyhjillään oleviin hotelleihin voitaisiin järjestää toipumispaikka niille, joilla on kotioloissa riskinä tartuttaa perheenjäseniään. Virus tarttuu helposti perheen sisällä. Karanteenista voisivat hyötyä myös sellaiset sairastuneet, joilla ei ole käytössään apua kaupassa käyntiin tai muiden pakollisten asioiden hoitoon.

Testaamalla, eristämällä ja katkaisemalla voidaan avata taloutta.

Nyt Suomessa tehdyillä rajoitustoimilla on ostettu lisää aikaa paremman strategian toimeenpanoon. Tällä hetkellä uusien tartuntojen kasvu ei näytä eksponentiaaliselta. Rajoitustoimia on myös vasta kiristetty, joten esimerkiksi ravintolatilojen sulkemisen vaikutukset näkyvät vasta parin viikon päästä. Testaamalla enemmän, eristämällä sairastavat tehokkaammin ja katkaisemmalla tartuntaketjut voidaan tautia pitää kurissa ja samalla avata taloutta. Ihmisten terveys on etusijalla, mutta talouden vauriot on pidettävä minimissä. Kunnianhimon puute torjuntatoimissa ei saa olla syy talouden romahduttamiseen määrättömäksi ajaksi.

Korjattu 30.3.2020 klo 15.39 puhelimen tunnistetieto paikannustiedoksi