Suomen talous tarvitsee pelastussuunnitelman

Rajuilla rajoitustoimilla turvataan nyt terveydenhuollon toimivuus koronaepidemiassa. Seuraavaksi hallituksen on tehtävä suunnitelma, kuinka rajoitteiden kurjistama talous pelastetaan. Laajamittainen ihmisten testaus on siinä avainasemassa, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen.

Euroopan keskuspankin ja Suomen hallituksen nopeat toimet talouden koronaromahduksen lieventämiseksi ovat olleet hyviä. Ne turvaavat nyt ihmisten toimeentuloa ja yritysten likviditeettiä. Ne eivät kuitenkaan juuri elvytä kysyntää niin pitkään, kun ihmiset pysyvät karanteenissa.

Talous ei kestä pitkään tiukkojen rajoitustoimien aikaa. Työttömyyden kasvu on jo käynnistynyt, vaikka lomautukset eivät suoraan työttömyystilastoissa näykään. Myös konkurssit väistämättä lisääntyvät kriisin pitkittyessä. Samalla julkinen talous velkaantuu taas nopeasti ja jo ennen kriisiä julkinen velka oli vaivoin EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen vaatimissa rajoissa.

Pienimmillä talouden vahingoilla päästään, mikäli mahdollisimman suuri osa väestöstä voi tehdä normaalisti töitä. Tätä tukisi laaja testaaminen.

Kiinassa karanteeni on onnistuttu rajaamaan pahimman epidemia-alueen ympärille Hubein maakuntaan ja muu maa on pikkuhiljaa palaamassa normaaliin. Moni talousennuste pohjautuu oletukseen, että virus väistyy Kiinan tapaan myös länsimaissa parissa kolmessa kuukaudessa. Mitä jos länsimaiden löyhemmät rajoitukset eivät riitä ja epidemia pitkittyy?

Pienimmillä talouden vahingoilla päästään, mikäli mahdollisimman suuri osa väestöstä voi tehdä normaalisti töitä. Tätä tukisi laaja testaaminen.

Jotta tietäisimme, kenellä immuniteetti on, koronan mahdollisesti sairastaneet pitäisi testata. Tämä voidaan tehdä sairauden jälkeen paljon nyt käytettyjä koronatestejä yksinkertaisemmalla ja edullisemmalla testillä. THL valmisteleekin jo satunnaisotannalla suoritettavaa testausta, jolloin saisimme paremman kuvan siitä, kuinka suuri osa väestöstä on saanut taudille vastustuskyvyn. Tämä on arvokasta tietoa, mutta ei riitä, vaan tarvitsemme väestötason lisäksi tiedon myös yksilötasolla.

Kun tiedämme jokaisen ihmisen kohdalla riittävällä varmuudella onko hän sairastanut koronan, tiedämme ketkä voivat turvallisesti palata normaaliin arkeen ja esimerkiksi tavata ja hoitaa riskiryhmiä. Työterveydellä voisi olla iso rooli testaamisessa, sillä on työnantajan etu saada ihmiset takaisin töihin. Myös julkisen puolen kapasiteettia voidaan kohdentaa testaamiseen, kun pahin tautipiikki on nähty ja resursseja siten vapautuu akuutista hoidosta. Samalla suomalaisista on koottava kattava tartuntakartta, jolloin tiedämme taudin sairastaneiden määrän ja myös alueellisen jaon.

Kun talous alkaa pikkuhiljaa palata normaaliin, riskiryhmien on yhä pysyttävä eristyksissä.

Kun talous alkaa pikkuhiljaa palata normaaliin, riskiryhmien on yhä pysyttävä eristyksissä. Maahantulijoiden karanteeni pitää varmistaa. Flunssaisten ihmisten on jäätävä karanteeniin, mikäli he eivät ole koronaa sairastaneet. Toimistotyöntekijät jatkavat pääosin etätyötä. Myös suojavarusteita tarvitaan lisää, kauppaketjujen ilmoittama suunnitelma asentaa suojalasit kassoille on hyvä esimerkki. Sillä ne, joiden työ sisältää paljon fyysistä kohtaamista täytyy saada takaisin töihin ja ihmisille myös pikkuhiljaa mahdollisuus käyttää palveluita ja kuluttaa, jotta talous voi toipua.

Koronakriisi voi kestää niin pitkään, että rokote saadaan markkinoille. Esimerkiksi arvostetun Imperial Collegen skenaarioissa tauti yltyy uudelleen, kun rajoitustoimista luovutaan. Nyt on varmistettava, että talous selviää rajoitustoimista mahdollisimman pienillä vahingoilla. On toiveita, että Suomessa tehdyillä rajoitustoimilla saadaan uudet tartunnat alas. Mikäli siinä todella onnistutaan, täytyy resurssit kohdentaa tukemaan paluuta normaaliin. Testaaminen on siinä avainasemassa.