Huolettomien hallituksen jättilasku
Blogi,

Huolettomien hallituksen jättilasku

Antti Rinteen (sd) hallituksen perinnöksi uhkaa jäädä valtava, kenties jopa yli 10 miljardiin euroon nouseva lasku.

Jos budjettiehdotus ja hallitusohjelma toteutuvat pääpiirteissään, Rinteen hallitus luo menoautomaatin, joka surutta paisuttaa julkisia menoja. Tämä on paluuta 1960-1970-lukujen jakopolitiikkaan.

Menoja voi suuremmitta vaurioitta kasvattaa, jos tulotkin kasvavat. Suomella ei kuitenkaan ole niin hyvä tilanne.

Sen sijaan Rinteen hallitus aikoo rahoittaa menolisäykset valtion omaisuuden myynnillä, paisuttamalla alijäämää ja kiristämällä entisestään kireää verotusta.

”Tulevaisuusinvestoinneiksi” nimetyt asiat ovat lähinnä kulutusmenoja: hallitus haluaa esimerkiksi palkata lisää opettajia, lähihoitajia ja rajavartijoita. Ne eivät ole investointeja.
Menonlisäyksistä vajaat viisi miljardia suunnataan infrastruktuuriin, koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaalietuuksien korotuksiin.

Kolme miljardia on tarkoitus kanavoida erilaisina valtion kehitys- ja kokeiluhankkeina muun muassa alkutuotantoon.
Investoinneiksi luettavia hankkeita hallituksen potista löytyy ainoastaan alle kolmannes.

Suomen talous pääsi finanssikriisin jälkeen monia kilpailijamaitaan huomattavasti hitaammin kasvuun – ja nyt tahti hiipuu taas.

Mikä tässä on ongelma?
Eikö hallituksella pitäisikin olla varaa jakaa yhteistä hyvää kansalaisille, joita on kikyllä ja aktiivimallilla kuritettu?

Hallitus tavoittelee myös julkisen talouden tasapainotusta vuoteen 2023 mennessä. Mutta talouden pitäisi kasvaa ”normaalia” eli kahden prosentin tahtia ja työllisyysasteen pitäisi jatkaa kohentumistaan 73 prosentista 75 prosenttiin.

Näin ei näytä käyvän. Maailmantalouden tilanne synkkenee ja samaa tahtia tummenevat suomalaisten vientiyhtiöiden näkymät. Työllisyysasteen hyvä kehitys näyttää pysähtyneen. Suomen talous pääsi finanssikriisin jälkeen monia kilpailijamaitaan huomattavasti hitaammin kasvuun – ja nyt tahti hiipuu taas.
Tässä tilanteessa velkavetoinen menojen raju lisäys on holtitonta.

Heidän soisi miettivän hetken omaa sukupolveaan kymmenen vuoden päästä.

Eduskuntaan nousi vaaleissa useita nuoria politiikan päättäjiä. Heidän soisi miettivän hetken omaa sukupolveaan kymmenen vuoden päästä. Hallitusohjelmassa lausutaan useaan kertaan pyrkimys vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Kestävyysvaje mainitaan alkusivuilla kaksi kertaa.

Kuitenkaan nykyinen hallitus tai sen seuraajat eivät pääse väestökehitystä karkuun. Vanhenevan väestön tarvitsema hoiva käy kalliiksi, etenkin kun syntyvyys laskee hälyttävästi. Kestävyysvajeen aiheuttamat kulut saattavat kasvattaa Rinteen hallituksen laskua entisestään kohti yli kymmentä miljardia euroa.

Jos talouden liikkumavara on velkaisuuden takia pieni, tulevien poliittisten päättäjien on oltava valmiita tekemään kovia päätöksiä.

Jos talouden liikkumavara on velkaisuuden takia pieni, tulevien poliittisten päättäjien on oltava valmiita tekemään kovia päätöksiä.

Vaihtoehtoina ovat jatkaa omaisuuden myyntiä, kiristää veroja entisestään tai ryhtyä leikkaamaan menoja – tai kaikkia näitä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on viipynyt parikymmentä vuotta. Työmarkkinoiden jäykkyydet estävät työllisyysasteen nousun muiden Pohjoismaiden tasolle.

Näyttää siltä, että Suomi kykenee uusimaan ruosteisia rakenteitaan ainoastaan syvän kriisin kautta.

Rinteen hallitus on kuin hyvä kaveri, joka lupaa tarjota juomat koko baarille, mutta häipyy ennen laskun maksamista.

Emilia Kullas on EVAn johtaja

Lue EVA Arvio tästä

Download: Jakopolitiikan paluu -EVA Arvio

Jakopolitiikan paluu -EVA Arvio

Hallituksen menoautomaatti paisuttaa julkista sektoria. EVA Arvion Jakopolitiikan paluu ovat kirjoittaneet EVAn johtaja Emilia Kullas ja EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

eva-arvio-017-1.pdf, 119 KB

Lataa