Naiset vierastavat ydinvoimaa – turhaan

Naiset vierastavat ydinvoimaa – turhaan

Kun tunne puhuu, järki lentää ulos ikkunasta. Ydinvoima on energiamuoto, joka herättää monissa suomalaisissa voimakkaita tunteita. Etenkin naiset vierastavat ydinvoimaa. Turhaan.

EVA on tiedustellut vuodesta 1998 lähtien suomalaisten näkemyksiä ydinvoiman lisärakentamisesta. Kysymys kuuluu näin: ”Ydinvoiman lisärakentaminen olisi paras ratkaisu maamme sähköntuotannon lisäämiseksi.”

Vuoden alussa tehdyssä kyselytutkimuksessa (lisätiedot tutkimuksesta löytyvät täältä) ydinvoiman lisärakentamisella oli ensi kertaa enemmän kannattajia kuin vastustajia. Tämä on historiallinen muutos, vaikka ydinvoima on edelleen hyvin voimakkaasti mielipiteitä jakava asia. Lisärakentamista vastusti 33 prosenttia vastaajista. Kannastaan epävarmoja oli myös suurehko osuus vastaajista, 25 prosenttia.

Naisista valtaosa vierastaa ydinvoimaa. Ydinvoiman lisärakentamisen puolella oli vain 22 prosenttia vastaajista, kun miehistä sitä kannatti selvä enemmistö, 62 prosenttia.

Epäluulojen taustalla näyttää olevan paljon tietämättömyyttä.

Miksi ydinvoima on naisille niin vaikea asia hyväksyä? Tähän EVAn kyselytutkimus ei vastaa, joten arvailen. Kenties osasyy on ydinvoiman historiassa. Ydinaseiden vastustus on muuttunut ydinvoiman vastustukseksi. Ydinvoimalaonnettomuudet ovat harvinaisia, mutta aina vakavia. Niiden seuraukset ympäristölle ovat kamalia, kuten Japanin Fukushimassa vuonna 2011.

Käytetyn polttoaineen säteilyn vähentyminen vie niin pitkään, että sitä on vaikea hahmottaa. Ydinvoima vaikuttaa monin tavoin vaaralliselta. Sen haitat tunnetaan hyvin, mutta hyödyt paljon huonommin.

Epäluulojen taustalla näyttää olevan paljon tietämättömyyttä. Kun konsulttiyhtiö Pöyry kysyi viime syksynä suomalaisilta, minkä energiamuodon he uskovat tuottavan eniten hiilidioksidipäästöjä, joka kymmenes vastasi ydinvoima. Näin uskoivat etenkin nuoret ja naiset. (Lisää aiheesta tästä).

Muistin virkistämiseksi: ydinvoimalan lämpöenergia syntyy atomiytimien halkeamisesta ketjureaktiossa. Mitään ei polteta, ei hiiltä, ei kaasua, ei biomassaa. Siksi ydinvoimalan energiatuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä.

Se voi tarkoittaa päätöksiä siirtyä vähäpäästöisempään sähköntuotantoon, esimerkiksi rakentamalla lisää ydinvoimaa.

Suomessa käytetystä sähköstä noin 27 prosenttia syntyy ydinvoimalla. Vuoteen 2030 mennessä osuuden arvioidaan nousevan 45 prosenttiin, kun Olkiluoto kolmonen vihdoin valmistuu (Lisää aiheesta tästä). Ydinvoimatuotannon kasvaessa Suomen riippuvuus tuontisähköstä vähenee ja omavaraisuus sähkön tuotannossa paranee.

Useimmat suomalaiset ovat huolissaan, jopa hyvin huolissaan ilmaston lämpenemisestä.
Pelkkä ilmastoahdistus ei kuitenkaan muuta mitään. Paras keino hälventää ahdistusta on toimia. Kolme neljästä suomalaisesta haluaa ilmastotoimia nimenomaan päättäjiltä. Se voi tarkoittaa päätöksiä siirtyä vähäpäästöisempään sähköntuotantoon, esimerkiksi rakentamalla lisää ydinvoimaa.

Ennen toimintaa poliitikot tarvitsevat äänestäjiltä mandaatin. Ja kaikki tarvitsevat päätösten pohjaksi tutkittua tietoa. Nyt näyttää siltä, että tiedon sijalla on vain tunnetta.

Emilia Kullas on EVAn johtaja

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Elämänmuutoksen empijät -EVA Analyysi

Elämänmuutoksen empijät -EVA Analyysi

Suomalainen on valmis ilmastotoimiin, kunhan naapurikin on. EVA Analyysin Elämänmuutoksen empijät on kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

eva_analyysi_no_73-5.pdf, 659 KB

Lataa