Onko tulossa huolettomien hallitus?

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Huolettomien hallitus -EVA Analyysi
Huolettomien hallitus -EVA Analyysi

Äänestäjät avaisivat julkisen talouden rahahanat, mutta eivät ole valmiita veronkiristyksiin. EVA Analyysin Huolettomien hallitus on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Lataa

Äänestäjät avaisivat julkisen talouden rahahanat, mutta eivät ole valmiita veronkiristyksiin, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Hallitusneuvotteluja käyvässä Suomessa vallitsevat nyt korkeasuhdanteelle tyypilliset talousasenteet. Julkisesta taloudesta vastuussa oleville ne ovat pahaenteisiä. Talouskasvun arvostus on nousukaudelle tyypilliseen tapaan pudonnut. Ainoastaan 28 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun. Toista mieltä on joka toinen suomalainen.

Suomalaisia ei tällä hetkellä myöskään erityisemmin huoleta julkisen sektorin velkaantuminen. Kolmasosa (33 %) katsoo, että maamme nopeasti kasvanut valtionvelka on pakko saada pikaisesti kuriin riippumatta siitä, millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä seuraa. Eri mieltä on näkyvästi suurempi joukko (42 %).

Hyvinvointivaltio on suuressa suosiossa

Suomalaiset pitävät hyvinvointivaltiota arvossaan ja sen suosio on laajaa kaikissa väestöryhmissä. Neljä viidestä (81 %) on sitä mieltä, että vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen. Teesin torjuu vain pieni (7 %) vähemmistö.

Luottamus hyvinvointivaltioon on suurta, mutta kansalaiset eivät suinkaan ole valmiita antamaan avointa valtakirjaa veronkorotuksiin sen rahoittamiseksi.

Vaikka hyvinvointivaltion suosio onkin laskenut aavistuksen viime syksystä, se on silti huipputasoa pitkän aikavälin vertailussa. Aikasarja kertoo, että kansalaisten valmius käyttää varoja tulonsiirtoihin ja palveluihin on erityisen korkealla, kun taloudessa menee hyvin. Notkahdukset valmiudessa hyvinvointivaltion rahoittamiseen näyttävät ajoittuvan laman alkamiseen (esimerkiksi vuonna 1992) tai taantuman pitkittymiseen (2014–2015).

Mielipide-eroja ihmisten välillä alkaa syntyä kysyttäessä hyvinvointivaltion palvelutuotannosta. Enemmistö (58 %) lähtee siitä, että olennaista julkisissa palveluissa ei ole se, kuka ne tuottaa, vaan se että ne ovat kaikkien saatavilla. Kuitenkin noin kolme kymmenestä (28 %) katsoo, että tuottajalla on väliä.

Veronkiristykset torjutaan

Luottamus hyvinvointivaltioon on suurta, mutta kansalaiset eivät suinkaan ole valmiita antamaan avointa valtakirjaa veronkorotuksiin sen rahoittamiseksi. Neljäsosa (23 %) suomalaisista maksaisi henkilökohtaisesti mielellään nykyistä enemmän veroja. Väestön enemmistölle (56 %) verojen korotukset olisivat kuitenkin epämieluisia. Suomalaisia ei lukujen valossa voi pitää erityisen iloisina veronmaksajina, joskin vastausten jakauma on nyt vähemmän torjuva kuin neljä vuotta sitten.

Verojen alentamiselle löytyy laajemmin tukea kuin verojen kiristyksille.

Veronkiristysten sijaan selvä enemmistö suomalaisista (64 %) ajattelee että julkisen talouden toimintaa pitäisi tehostaa. Vain kuudennes (16 %) on asiasta toista mieltä. Toisaalta vain kolmannes (32 %) suomalaista olisi valmis luopumaan joistakin saamistaan julkisista palveluista ja vaihtamaan ne veronkevennyksiin. Selvästi useampi (46 %) torjuu ajatuksen.

Hienojakoisempaa tietoa siitä, mitä verotuksen tasolle pitäisi tehdä saatiin kysymällä yhdeksän eri veron kohdalla, pitäisikö verokantoja korottaa, alentaa vai pitää ennallaan. Lisäksi tiedusteltiin, mihin suuntaan kokonaisveroasteen pitäisi antaa kehittyä.

Muuttaisiko nykyistä verojärjestelmäämme jollakin tavoin eri veromuotojen osalta (%).

Verojen alentamiselle löytyy laajemmin tukea kuin verojen kiristyksille. Vain alkoholi-, yhteisö- ja pääomatuloveron kohdalla suomalaiset kallistuvat ennemmin verojen kiristysten kuin verojen alentamisen kannalle. Näidenkään verolajien kohdalla enemmistö ei tue verojen korotuksia.

Toiveiden hallitusohjelma
Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–6.2.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Miltä tulevan hallituksen ohjelma näyttäisi, jos kansa saisi suoraan päättää sen sisällöstä? Tätä selvitettiin kysymällä suomalaisten näkemyksiä 24 asiaan tai asiakokonaisuuteen. Kansalaisilta kysyttiin, pitäisikö näiden aiheiden painottua enemmän vai vähemmän verrattuna Suomessa viime vuosina harjoitettuun politiikkaan. Koska vastaava kysymyssarja on esitetty jokaisen 2000-luvulla käydyn eduskuntavaalin alla, nyt saatuja tuloksia voi myös vertailla aiempiin. Perinteiseen tapaan suomalaisten toivelista uudelle hallitukselle on vaatelias. Toimia vaaditaan pikemmin enemmän kuin vähemmän.

Muutama asia kuitenkin kertoo siitä, että kansalaisten mielestä taloudessa on nyt jakovaraa ja tulossa on nousukauden hallitus. Kahtena edellisenä eduskuntavaalivuonna listan kärjessä on selvästi ollut työllisyyden parantaminen. Nyt asia on pudonnut listalla ja sen edelle on kiilannut useampikin asia, joiden toteuttaminen tietää julkisten menojen kasvattamista. Listan kärjessä erottuu viisi kaikkein tärkeimmäksi koettua aihetta, joille vähintään kaksi kolmesta antaisi aiempaa enemmän painoarvoa hallitusohjelmassa.

Ne edustavat hyvinvointivaltion kovaa ydintä ja ovat järjestyksessä: terveydenhuolto,
sosiaaliturva, turvallisuus, koulutus ja työllisyys. Kiinnostava on myös asialistan kärjen sisäisen järjestyksen muutos. Työllisyyden parantaminen on 2010-luvulla ollut suomalaisten mielestä hallituksen ykköstehtävä, mutta nyt se löytyy listan viidenneltä sijalta (70 % painottaisi sitä lisää). Hyvinvointivaltion tarpeet ajavat sen ohi.