Pohjoismainen etunoja
Haavisto, I. (2026). Pohjoismainen etunoja – Suomalaiset haluavat vauhtia naapuruston yhteistyöhön, EVA Analyysi N:o 174
Lue analyysi kokonaisuudessaan täältä.
Tiivistelmä
- Hyvin suuri enemmistö (84 %) arvioi, että kasvaneet globaalit uhat edellyttävät pohjoismaisen yhteistyön voimakasta tiivistämistä.
- Yli puolet katsoo, että rajavalvonnasta (55 %), puolustuksesta (54 %) sekä ilmastopolitiikasta (52 %) ja luontokadon torjunnasta (51 %) voitaisiin päättää yhteispohjoismaisesti.
- Pohjoismaiden yhteinen ulkopolitiikka jakaa näkemykset: 43 prosentin mielestä Pohjoismaat voisivat päättää ulkopolitiikasta yhdessä, ja yhtä moni (43 %) säilyttäisi nykytilan.
- Kaikkia Pohjoismaita pidetään Suomelle vähintään melko läheisinä. Suuri enemmistö (70 %) katsoo meillä olevan paljon tai erittäin paljon yhteistä Ruotsin ja ruotsalaisten kanssa.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.3.–13.4.2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).
Haavisto, I. (2026). Pohjoismainen etunoja – Suomalaiset haluavat vauhtia naapuruston yhteistyöhön, EVA Analyysi N:o 174