Nato- ja EU-myönteisyydessä notkahdus – maailmanpolitiikan epävakaus heijastuu asenteisiin

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

Syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen kokonaisuudessa näkyy suomalaisten epävarmuus ja pessimismi tulevaisuuden suhteen. [1] Jo ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja tehdyssä mittauksessa huolia herätti Donald Trumpin mahdollinen valinta Yhdysvaltojen presidentiksi. [2] Ukrainan sota on mahdollisesti taitekohdassa. Euroopan unionin uusi komissio ei ole vielä päässyt aloittamaan työtään, ja maailmanpolitiikan tulevaisuus on täynnä kysymysmerkkejä.

Näissä olosuhteissa ei ole yllättävää, että myös suomalaisten suhtautuminen Nato- ja EU-jäsenyyksiin on hieman hellittänyt huippulukemista. Siitä huolimatta suhtautuminen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuihin eli länsiliittoutumiseen on vahvaa.

Nyt 71 prosenttia suomalaisista suhtautuu maamme Nato-jäsenyyteen myönteisesti (Kuvio 1). Kielteisesti jäsenyyteen suhtautuu kymmenesosa (10 %) ja neutraalin kannan ottaa 17 prosenttia.

Kuvio 1.

Viime kevääseen nähden kannatus on nyt viisi prosenttiyksikköä pienempi. Muutos ei siis ole järin suuri ja myönteisten osuus on nyt suunnilleen sama kuin keväällä 2023. Tämä kielii siitä, että nyt havaittava muutos on normaalia asenteissa havaittavaa vaihtelua mittauksesta toiseen, johon vaikuttavat ympäröivän maailman tapahtumat.

Venäjän brutaalin hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022 käynnistämä perinpohjainen asennemuutos suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa [3] näkyy yhä vahvana suomalaisten Nato-kannoissa. Vladimir Putinin sotapolitiikka Ukrainassa selittää yhä suomalaisten vahvaa sitoutumista puolustusliittoon. Jäsenyys liittoumassa koetaan selkeänä lisäturvana Venäjän uhan edessä. [4]

Vasemmistossa epävarmuutta

Miehet (77 %) ovat naisia (65 %) Nato-myönteisempiä ja myönteisyys kasvaa iän ja sosioekonomisen statuksen mukana (ks. Kuvioliite). Puolueiden kannattajaryhmien välillä havaitaan eroja suhtautumisessa Natoon, joskin vasemmistoliiton kannattajia lukuun ottamatta enemmistö on myönteisiä (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Kokoomuksen kannattajista peräti 93 prosenttia suhtautuu Natoon myönteisesti, mikä tekee siitä Nato-myönteisimmän puolueen. Selvästi pienintä Nato-myönteisyys on vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa, joista 37 prosenttia suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti, 23 prosenttia kielteisesti ja 29 prosenttia neutraalisti. Keskimääräistä vähäisempää Nato-myönteisyys on myös vihreiden kannattajien keskuudessa, joista 63 prosenttia suhtautuu puolustusliittoon myönteisesti.

Näiden puolueiden kannattajien muita pienempi Nato-myönteisten osuus on todennäköisesti ensinnäkin yhteydessä puolueen kannattajien kritiikkiin Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa kohtaan, joka on korostunut Yhdysvaltojen presidentinvaalien ja Lähi-idän tilanteen myötä. Myös Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on korostanut erityisesti näiden puolueiden kannattajissa huolta Yhdysvaltojen ulkopolitiikasta. [5] Tämän lisäksi molemmissa puolueissa on esiintynyt kritiikkiä Nato-jäsenyyteen liittyvää ydinasepolitiikkaa kohtaan. [6]

Puolentoista vuoden Nato-jäsenyyden jälkeen suomalaisten näkemykset puolustusliitosta ovat selkeästi vakiintumassa, mutta maailmanpolitiikan epävakaus tuo näkemyksiin uusia sävyjä. Samansuuntainen muutos havaitaan suomalaisten suhtautumisessa EU-jäsenyyteen.

EU-jäsenyyden suosiossa notkahdus

Nyt 58 prosenttia suomalaisista suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti, vajaa neljäsosa (23 %) neutraalisti ja alle viidesosa (17 %) kielteisesti (Kuvio 3).

Kuvio 3.

EU-myönteisyys on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä viime keväästä. Muutos ei kuitenkaan heijastu EU-kielteisyyden yleistymisenä, vaan näkyy ensisijaisesti EU:hun neutraalisti suhtautuvien osuuden kasvuna. Isossa kuvassa EU-jäsenyyden suosio palautuu tasolle, jolla se oli syksyllä 2021, ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan.

EU-jäsenyyden suosion hienoisen notkahduksen takana voi olla kesän europarlamenttivaalien jälkeinen suvantovaihe EU:ssa. Uutta komissiota odotellessa Brysselistä on kuulunut vain vähän liittyen esimerkiksi Euroopan omavaraisuuden ja puolustusteollisuuden vahvistamiseen. Nämä asiat nousivat kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa suomalaisten EU:lta toivomien asioiden kärkeen. [7]

Myös kesäkuun eurovaalien tuloksella voi olla osansa EU-myönteisyyden viilenemisessä, sillä EU-myönteisyys on ohentunut viime keväästä erityisesti vaaleissa heikosti menestyneiden puolueiden kannattajien parissa.

Nyt vain viidesosa (19 %) perussuomalaisten kannattajista sekä alle neljäsosa (23 %) kristillisdemokraattien ja Liike Nytin [8] kannattajista suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti (ks. Kuvioliite). Keskustaa äänestävien parissa EU-myönteisten osuus on karissut peräti 24 prosenttiyksikköä puoleen (49 %). [9]

Kaikkien näiden puolueiden kannattajien osalta EU-myönteisyyden vähentyminen saattaa liittyä pitkin vuotta esillä olleisiin, etenkin maaseudun asukkaille päänvaivaa tuottaneisiin EU:n metsäkato- ja ennallistamisasetuksiin. Tähän viittaa myös se, että maantieteellisessä katsannossa EU:n suosio on vähentynyt eniten pienissä, alle 4 000 asukkaan kunnissa sekä Itä-Suomessa, jonka tulevaisuudennäkymien suhteen Suomalaiset ovat muutenkin laajalti pessimistisiä. [10]

Kaikkein EU-myönteisimmät lukemat kellottavat puolestaan vihreiden (89 %), RKP:n (87 %) ja kokoomuksen (82 %) kannattajat. Myös SDP:tä (74 %) ja vasemmistoliittoa (69 %) äänestävät suhtautuvat EU-jäsenyyteen selvästi väestön keskiarvoa myönteisemmin.

Tulokset antavatkin viitteitä säröilystä suomalaisten viime vuosien poliittisesti hyvin yhtenäisessä EU-myönteisyydessä, jonka laajapohjaisuuden ajurina on ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja koko sen koko Euroopalle aiheuttama uhka.

Jakautumisesta EU-jäsenyyden alkuaikojen tasavahvoihin EU-myönteisten ja -kielteisten leireihin ei kuitenkaan voida puhua, sillä ainoat selkeästi kielteisyyteen nojaavan väestöryhmän muodostavat perussuomalaisten kannattajat (50 % kielteisiä)

Korkeat korot painavat euroa

Suomalaisten suhtautuminen yhteisvalutta euroon säilyy niin ikään varsin suopeana. Euron kohdalla nähdään kuitenkin EU-kantojen notkahduksen kanssa liki identtinen liikahdus kohti hieman vähemmän myönteistä asennoitumista.

Nyt euroon suhtautuu myönteisesti 54 prosenttia reilun viidesosan (22 %) ottaessa siihen kielteisen kannan (Kuvio 4). Toinen runsas viidesosa (22 %) asennoituu euroon neutraalisti.

Kuvio 4.

Myönteinen suhtautuminen on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä samaan aikaan kun kielteisen suhtautuminen on lisääntynyt aavistuksen (4 %-yks.) verran.

Suhtautuminen euroon on halki vuosikymmenten kulkenut pitkälti käsi kädessä EU-jäsenyyden suosion kanssa. Alun alkaen jakautunut suhtautuminen yhteisvaluuttaan alkoi kehittyä myönteisempään suuntaan vuosien 2007–2009 finanssikriisin jälkeen. Euromyönteisyys saavutti toistaiseksi korkeimmat lukemansa vuosi sitten, syksyllä 2023 – korkealle nousseista koroista huolimatta.

Suomalaisten suhtautuminen euroon ei pohjaudukaan yksinomaan mielipiteisiin Euroopan keskuspankin kulloinkin harjoittamasta rahapolitiikasta. Euro on koettu osaksi turvallisuutta ja vakautta, jota EU-jäsenyys on tuonut mukanaan. [11] Ehkä siksi myös väestöryhmittäiset suhtautumiserot euroon vastaavat hyvin pitkälti suhtautumiseroja EU-jäsenyyteen (ks. Kuvioliite).

Kun kysymystä eurosta tarkennetaan lähemmäs rahapolitiikkaa, euromyönteisyys muuttuu hieman epävarmemmiksi. Siinä missä 46 prosenttia arvioi, että eurosta ja jäsenyydestä Euroopan talous- ja rahaliitossa on Suomelle hyötyä nykyisessä taloustilanteessa, viidesosa (22 %) tulkitsee siitä olevan meille haittaa (Kuvio 5). 13 prosenttia arvioi euron vaikutuksen neutraaliksi (ei hyötyä eikä haittaa), ja viidesosa (19 %) ei osaa ottaa asiaan kantaa.

Kuvio 5.

Euroa hyödyllisenä nykyisessä taloustilanteessa pitävien osuus on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä viime keväästä. Tätä hillittyä muutosta voi – tietyin varauksin – pitää suomalaisten ujohkona kriittisenä reaktiona EKP:n rahapolitiikkaa kohtaan, joka on viimeiset kaksi vuotta ollut Suomen olosuhteisiin kireää.

Vastausten aikasarja kertoo, että kaikkein hyödyllisimpänä euroa on pidetty Suomelle vuosina 2018–2019, jolloin vallinnut hyvin alhainen korkotaso yhdistyi myönteiseen taloussuhdanteeseen. Sitä edeltäneiden vuosien (2011–2017) epäilevämpiä asenteita kuvaavat tulokset liittyvät puolestaan finanssikriisin jälkeiseen surkean talouskehityksen aikaan. Yksi sen juurisyistä oli taloutemme heikko kilpailukyky, jota ei enää menneiden vuosikymmenten tavoin voitu korjata muuttamalla valuutan ukoista arvoa.

Lähteet ja viitteet

[1] Metelinen, S. (2024a). Vajoava valtiojohto – Luottamus hallitukseen heikkenee, mutta se ei selity yksin leikkauksilla, EVA Analyysi No 141, https://www.eva.fi/blog/2024/11/20/vajoava-valtiojohto-luottamus-hallitukseen-heikkenee-mutta-se-ei-selity-yksin-leikkauksilla/
[2] Metelinen, S. (2024b). Suomalaiset äänestäisivät Kamala Harrisia – Trumpin vaikutus maailmaan pelottaa, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2024/10/29/suomalaiset-aanestaisivat-kamala-harrisia-trumpin-vaikutus-maailmaan-pelottaa/
[3] Haavisto, I. (2022). Naton kynnyksellä – Venäjän hyökkäys Ukrainaan käänsi suomalaisten enemmistön Nato-jäsenyyden kannalle, EVA Analyysi No 103, https://www.eva.fi/blog/2022/03/22/venajan-hyokkays-ukrainaan-kaansi-suomalaisten-enemmiston-nato-jasenyyden-kannalle/
[4] Metelinen, S. (2023). Nato-myönteisyys yhdistää laajasti suomalaisia – EU-myönteisyys huipussaan, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2023/11/28/nato-myonteisyys-yhdistaa-laajasti-suomalaisia-eu-myonteisyys-huipussaan/
[5] Ks. Kuvioliite artikkelissa Metelinen, S. (2024b).
[6] Ks. esim. Helsingin Sanomat (2024). Näissä kahdessa aiheessa Stubb ja Haavisto olivat täysin eri mieltä – Videot näyttävät väittelyt, https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010209248.html ja Vasemmistoliitto (2024). Eduskuntaryhmä: Suomen ei pitäisi osallistua Naton ydinsotaharjoituksiin, https://vasemmisto.fi/eduskuntaryhma-suomen-ei-pitaisi-osallistua-naton-ydinsotaharjoituksiin/
[7] Ks. Metelinen, S. (2024c). Euroopan liikekannallepano – Suomalaiset odottavat EU:n panostavan omavaraisuuteen ja puolustusteollisuuteen, EVA Analyysi No 136, https://www.eva.fi/blog/2024/07/09/euroopan-liikekannallepano/
[8] Väestöryhmien pienuuden ja pienten vastaajamäärien vuoksi pienten puolueiden (RKP, kristillisdemokraatit ja Like Nyt) kannattajaryhmien kohdalla tulokset ovat suuntaa antavia.
[9] Kevään 2024 väestöryhmittäiset jakaumat löytyvät julkaisusta Metelinen, S. (2024d). Suomalaiset toivovat yhtenäisempää EU:n ulkopolitiikkaa – EU- ja Nato-asenteet pysyvät myönteisinä, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2024/05/09/suomalaiset-toivovat-yhtenaisempaa-eun-ulkopolitiikkaa-eu-ja-nato-asenteet-pysyvat-myonteisina/
[10] Ks. Metelinen, S. (2024a).
[11] Ks. Haavisto, I. (2024). Vapaus, vakaus ja vauraus – Mitä EU-jäsenyys merkitsee nykysuomalaisille?, EVA Analyysi No 75, https://www.eva.fi/blog/2019/10/14/suomalaiset-arvostavat-eussa-eniten-liikkumisen-vapautta-euron-ja-lansiyhteison-tuomaa-vakautta-ja-sisamarkkinoiden-tuomaa-vaurautta/