Suomalaiset toivovat yhtenäisempää EU:n ulkopolitiikkaa – EU- ja Nato-asenteet pysyvät myönteisinä

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite.

Lataa

Tärkeimmät havainnot

• Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) suhtautuu Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti. Lukema on hieman (3 %-yks.) pienempi kuin viime syksynä mitattu EU-myönteisyyden ennätyslukema, mutta pysyttelee edelleen Venäjän hyökkäyksen jälkeisellä aiempaa korkeammalla tasolla.
• Lähes kolme neljästä (72 %) on sitä mieltä, että EU:n tulisi olla yhtenäisempi ulkopolitiikassaan, jotta se olisi uskottava toimija maailmanpolitiikassa.
• Aiempaa selvästi suurempi osa (56 %) on nyt sitä mieltä, että EU:n päätöksenteossa tulisi siirtyä nykyistä enemmän enemmistöpäätöksiin ja rajoittaa yksittäisten jäsenmaiden veto-oikeutta.
• Kolme neljästä (76 %) suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti.

Suomalaisten EU-myönteisyys on pysynyt viimeisten kahden vuoden ajan selvästi suurempana kuin koskaan aiemmin Suomen liityttyä unionin jäseneksi vuonna 1995. Syy aiempaa laajempaan EU-myönteisyyteen on ilmeinen. Nousu uudelle tasolle tapahtui keväällä 2022 Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan.

Nyt kaksi kolmasosaa (65 %) suomaalisista suhtautuu Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti (Kuvio 1). Neutraalisti jäsenyyteen suhtautuu viidesosa (19 %) ja kielteisen kannan ottaa 15 prosenttia.

Kuvio 1.

Ennätyslukema suomalaisten EU-myönteisyydessä mitattiin syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimuksessa (68 %). [1] Muutos (3 %-yks.) on pieni ottaen huomioon tulosten 2–3 prosenttiyksikön virhemarginaalin. Myöskään EU-kriittisyydessä ei ole tapahtunut käytännössä muutosta kahden viime vuoden ajan. EU:hun kielteisesti suhtautuvien joukko paikantuu ennen kaikkea perussuomalaisten (42 % suhtautuu kielteisesti) ja kristillisdemokraattien (38 %) äänestäjiin, mutta missään väestöryhmässä enemmistö ei suhtaudu EU:hun kielteisesti (ks. Kuvioliite).

EU-asenteet ovat liikkuneet keväästä 2022 alkaen 66 prosentin keskiarvon molemmin puolin, kun ennen Venäjän hyökkäystä EU-myönteisyys pysyi käytännössä koko Suomen EU-jäsenyyden historian ajan alle 60-prosentin tasolla ja ennen eurokriisiä pääsääntöisesti alle 40 prosentin tasolla.

Paradoksaalisesti juuri eurokriisi nosti suomalaisten EU-myönteisyyden ensi kertaa yli 50 prosentin tasolle. Merkittävimmät muutokset korkeammalle EU-myönteisyyden tasolle ovatkin ajoittuneet kriisiaikoihin. Suomalaisilla on Arvo- ja asennetutkimusten tulosten valossa ollut halua luottaa siihen, että EU lopulta kykenee selättämään Eurooppaa kohtaavat ongelmat paremmin kuin jäsenmaat yksinään. Tätä selitystä tukee se, että suomalaiset haluavat Euroopan unionilta Arvo- ja asennetutkimusten aiempien tulosten perustella etenkin vapautta, vakautta ja vaurautta. [2]

Viime vuosina EU on osoittanut myös kykenevänsä ratkaisuihin, vaikka päätöksenteko toisinaan onkin takkuillut. Unioni on yhdessä jäsenmaiden kanssa tukenut Ukrainaa sodassa Venäjää vastaan jo yli 100 miljardilla eurolla. [3] Harmaita hiuksia EU-maiden päätöksentekijöille on kuitenkin aiheuttanut ennen kaikkea Unkari, joka ei ole suhtautunut yhtä myötämielisesti Ukrainan tukemiseen kuin muut maat. [4]

Tukea enemmistöpäätöksille

Suomalaiset seuraavat Euroopan ja maailman tapahtumia tarkasti. Tästä kielii osaltaan myös se, että kansalaiset tunnistavat EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoon liittyvän ongelman. Lähes kolme neljästä (72 %) on sitä mieltä, että EU:n tulisi olla yhtenäisempi ulkopolitiikassaan, jotta se olisi uskottava toimija maailmanpolitiikassa. Vain kuusi prosenttia ei näe tarvetta yhtenäisemmälle EU:n ulkopolitiikalle.

Kuvio 2.

Käytännössä yhtenäisemmän ulkopolitiikan saavuttaminen edellyttäisi ulkopolitiikan kysymyksissä siirtymistä yksimielisyyttä edellyttävästä päätöksenteosta enemmistöpäätöksiin eli joko päätöksentekoon yksinkertaisella enemmistöllä tai määräenemmistölle, jossa tietty vähimmäisosuus päättävistä elimistä hyväksyy päätöksen.

Suomalaisten enemmistö (56 %) antaa tukensa ajatukselle, että EU:n päätöksenteossa tulisi siirtyä nykyistä enemmän enemmistöpäätöksiin ja rajoittaa yksittäisten jäsenmaiden veto-oikeutta (Kuvio 3). Ehdotuksen enemmistöpäätöksentekoon siirtymisestä torjuu 17 prosenttia.

Kuvio 3.

EU:n päätöksentekoon liittyvän aihepiirin vaikeudesta kielii se, että reilu neljäsosa (27 %) ei ota kantaa ehdotukseen. On myös otettava huomioon, että kysymysmuotoilu ei rajaa enemmistöpäätöksiin siirtymistä pelkkään ulkopolitiikkaan. Yksimielisyysvaatimus päätöksenteossa koskee EU:ssa myös esimerkiksi verotukseen liittyvää päätöksentekoa.

Muutos edelliseen mittauskertaan vuodelta 2012 kuitenkin viittaa siihen, että ulkopoliittisessa päätöksenteossa havaituilla ongelmilla on todennäköisesti ollut vaikutuksensa suomalaisten asenteiden muuttumiseen, kun nyt 15 prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin vuonna 2012 kannattaa enemmistöpäätöksenteon laajentamista.

Nato-jäsenyys yhdistää suomalaisia

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset korostuvat kesän 2024 eurovaaleissa ja suomalaiset toivovat EU:sta Naton ohella yhä enemmän turvallisuusyhteisöä. Siitä kielivät edelliset ulkopolitiikkaa koskevat asenteet, mutta toisaalta myös monien toive EU:n yhteisestä puolustuksesta.

Puolet (51 %) on sitä mieltä, että EU:lla tulisi olla yhteinen puolustus. Toisella kannalla on neljäsosa (24 %) ja käytännössä yhtä moni (26 %) ei ota asiaan kantaa (Kuvio 4).

Kuvio 4.

Edelliseen, kevään 2022 mittauskertaan nähden, EU-puolustusta toivovien osuudessa on tapahtunut pudotus (- 9 %-yks.). On kuitenkin huomioitava, että kevään 2022 mittaus ajoittui hetkeen, jolloin Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan, eikä Suomi ollut vielä tehnyt päätöstä Nato-jäsenyyden hakemisesta.

Toisaalta toive yhteisestä EU-puolustuksesta on nyt hieman vahvempi kuin ennen sotaa tehdyissä mittauksissa, vaikka Nato-jäsenyys takaa Suomelle sitovat sotilaalliset turvatakuut sekä maailman sotilaallisesti vahvimman suurvallan, Yhdysvaltojen, tuen hyökkäyksen sattuessa. ”Sekä, että” -asennoituminen kertoo, että moni haluaa sotilaalliselle turvallisuudelle mahdollisimman monta lisävarmistusta.

Suomalaisten muistissa lienevät Yhdysvaltain edellisen ja mahdollisesti myös seuraavan presidentin, Donald Trumpin, Nato-kriittiset puheenvuorot. Tämä vaikuttanee siihen, että Nato-jäsenyyden lisäksi myös EU:n toivotaan kehittävän omaa puolustustaan.

Moni toisaalta arvioi, että Eurooppa tarvitsee tulevaisuudessakin Yhdysvaltojen tukea kyetäkseen puolustamaan itseään. Kolmasosa (33 %) on sitä mieltä, että EU:n yhteisen puolustuksen suunnittelu on haihattelua, sillä ilman Yhdysvaltojen tukea EU:lla ei ole todellista sotilaallista voimaa (Kuvio 5). Tätä suurempi osa (39 %) kuitenkin torjuu väitteen eli ei pidä ajatusta EU:n yhteisestä puolustusta täydellisenä tuulentupana. Melko moni (29 %) ei kuitenkaan osaa ottaa kysymykseen kantaa.

Kuvio 5.

EU:n puolustusta selkeämpi kysymys suomalaisille suhtautuminen maamme Nato-jäsenyyteen, Myönteinen suhtautuminen siihen on pysynyt hyvin korkealla tasolla siitä lähtien, kun päätös Nato-jäsenyydestä tehtiin.

Kolme neljästä (76 %) prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen (Kuvio 6). Kielteisen kannan ottaa yhdeksän prosenttia, ja 14 prosenttia suhtautuu jäsenyyteen neutraalisti.

Kuvio 6.

Huomionarvoista suomalaisten Nato-asenteissa on se, että kaikissa väestöryhmissä vasemmistoliiton äänestäjiä lukuun ottamatta [5] enemmistö suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti (ks. Kuvioliit). Nato-jäsenyys siis kerää tuekseen laajemman myönteisesti suhtautuvien osuuden kuin EU-jäsenyys.

Suhtautuminen Nato-jäsenyyteen poikkeaa suhtautumisesta EU-jäsenyyteen myös siten, että laaja myötämielisyys on yhdistänyt kansaa alusta saakka, kun taas EU-jäsenyys jakoi alkuaikoina kansan vahvasti kahteen erimieliseen leiriin. Poliittisesti polarisoituvassa läntisessä maailmassa on hyvä muistaa, että joistakin asioista kansan keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kansallinen turvallisuus on tällainen kysymys.

Lähteet ja viitteet

[1] Metelinen, S. (2023). Nato-myönteisyys yhdistää laajasti suomalaisia – EU-myönteisyys huipussaan, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2023/11/28/nato-myonteisyys-yhdistaa-laajasti-suomalaisia-eu-myonteisyys-huipussaan/

[2] Haavisto, I. (2019). Vapaus, vakaus ja vauraus – Mitä EU-jäsenyys merkitsee nykysuomalaisille? EVA Analyysi No 75, https://www.eva.fi/blog/2019/10/14/suomalaiset-arvostavat-eussa-eniten-liikkumisen-vapautta-euron-ja-lansiyhteison-tuomaa-vakautta-ja-sisamarkkinoiden-tuomaa-vaurautta/

[3] Euroopan komissio (2024). EU solidarity with Ukraine, https://www.consilium.europa.eu/en/infographics/eu-solidarity-ukraine/

[4] Ks. esim. Politico (2024). EU approves €50B Ukraine aid as Viktor Orbán folds, https://www.politico.eu/article/ukraine-gets-eu-aid-as-orban-folds/

[5] Vasemmistoliiton äänestäjistä 42 prosenttia suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti, 26 prosenttia kielteisesti ja 27 prosenttia neutraalisti. Tarkat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät erillisestä Kuvioliitteestä.