Ydinvoiman lisärakentamisen kannatus on pysynyt korkealla tasolla

Vajaat kaksi kolmesta (63 %) suomalaisesta arvioi, että ydinvoiman lisärakentaminen olisi paras ratkaisu maamme sähköntuotannon lisäämiseksi (Kuvio 1). Vajaa viidennes (18 %) on eri mieltä väittämästä.

Kuvio 1.

Edelliseen mittauskertaan verrattuna lisäydinvoiman rakentamisen kannatus on pysynyt suurena, vaikka kannatus on pudonnut hieman (4 %-yks.). Pientä pudotusta selittää se, että edellinen mittaus tehtiin akuutin sähkökriisin keskellä syksyllä 2022. Tuolloin Venäjän energiatuonti Suomeen tyrehtyi Ukrainan sodan laajennuttua täysimittaiseksi Venäjän hyökkäyssodaksi. Venäjä käytti kaasutoimituksia sota-aseenaan ja samalla venäläisen öljyn ja kaasun hinta nousivat. [1] Sodan seurauksen myös sähkötoimitukset Venäjältä Suomeen lakkasivat toukokuussa 2022. [2] Ensimmäistä kertaa sitten 1970-luvun [3] sähköpulasta tuli Suomessa varteenotettava skenaario. [4]

Sodan aiheuttama energiakriisi nosti sähkön hintoja kaikkialla Euroopassa, ja samalla suomalaiset arvioivat uudelleen suhdettaan ydinvoimaan. [5][6] Ydinenergian suosiota suomalaisten keskuudessa on kasvattanut todennäköisesti myös sen toimitusvarmuus, tehokkuus, tuotannon tasaisuus sekä olemattomat hiilipäästöt. Koska uusiutuvan energian tuotanto on nykyisellään erittäin sääriippuvaista ja heilahtelevaa, syntyy kysyntää tasaiselle peruskapasiteetille, jota ydinvoima tarjoaa.

Vuoden 2022 Arvo- ja asennetutkimuksen mittauksessa huomion kiinnitti etenkin se, että ennen hyvin ydinvoimakriittisiksi osoittautuneet naiset olivat kääntyneet ydinvoiman kannalle. [7] Miesten ja naisten ydinvoimakannoissa on kuitenkin edelleen havaittavissa valtava kuilu, sillä miehistä 79 prosenttia kannattaa nyt ydinvoiman lisärakentamista sähköntuotannon lisäämiseksi ja naisista vain 46 prosenttia (ks. Kuvioliite).

Suuria eroja ydinvoimakannoissa piirtyy edelleen myös vastaajien poliittisen suuntautumisen mukaan, vaikka yhdessäkään väestöryhmässä ei enää löydy enemmistöä, joka vastustaisi lisärakentamista. Myötämielisimpiä lisärakentamiselle ovat perussuomalaisten (85 %) ja kokoomuksen (79 %) kannattajat ja enemmistöt myös keskustan (66 %), Liike Nytin (66 %), kristillisdemokraattien (59 %), RKP:n (57 %) ja SDP:n (52 %) kannattajista pitää ydinvoiman lisärakentamista parhaana ratkaisuna sähköntuotannon lisäämiseksi. Vihreiden (42 %) ja vasemmistoliiton (40 %) kannattajissa ydinvoiman lisärakentamisen kannattajia on alle puolet, mutta toisaalta vastustus jää näitä lukemia pienemmäksi.

Puolet antaisi avoimen valtakirjan lisäydinvoimalle

Puolet (50 %) suomalaisista on niin luottavaisia ydinvoiman lisärakentamista kohtaan, että heidän mielestänsä hallituksen tulisi hyväksyä kaikkien ydinvoimaloiden lupahakemukset, jotka täyttävät olemassa olevat lupaehdot. Neljännes (24 %) ei toivo hallituksen hyväksyvän kaikkia lupaehdot täyttäviä hakemuksia (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Kysymysmuotoilu on varsin ehdoton: ”hallituksen tulisi hyväksyä kaikki ydinvoimaloiden lupahakemukset, jotka täyttävät lupaehdot”. On mahdollista, että osalle vastaajista on epäselvää, että antaisiko kysymysmuotoilun mukainen tilanne mahdollisuuden myös esimerkiksi Venäjän valtion Rosatomin kaltaisille toimijoille rakentaa lisäydinvoimaa Suomeen liki ilmoitusluontoisesti.

Ylipäänsä suomalaisten näkemyksiin maailmanpolitiikasta ja energiasta on vaikuttanut eniten suomalaisten Venäjä-asenteiden raju synkentyminen vuonna 2022, jolloin kysymystä lisäydinvoimasta on myös luontevaa tarkastella tässä kontekstissa. Lähes kaikki suomalaiset (94 %) suhtautuvat kielteisesti Venäjän toimintaan maailmanpolitiikassa. [8]

Lähteet ja viitteet

[1]  Eurooppa-neuvosto (2022). Energiakriisi: kolme EU:n koordinoimaa toimea laskujen pienentämiseksi, https://www.consilium.europa.eu/fi/infographics/eu-measures-to-cut-down-energy-bills/
[2] Yle (2022). Venäjä keskeytti sähkön tuonnin Suomeen lauantaina – ei ole ollut suurta vaikutusta, kertoo Fingrid, https://yle.fi/a/3-12447025
[3] Fingrid (2024). Tietoa sähköpulasta, https://www.fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta/
[4] Elinkeinoelämän keskusliitto (2022). Sähköpula ja riskeihin varautuminen, https://skol.teknologiateollisuus.fi/sites/skol/files/inline-files/EK_Sähköpula%20ja%20riskeihin%20varautuminen_28102022.pdf
[5] Eurooppa-neuvosto (2022). Energian hintojen nousu vuodesta 2021, https://www.consilium.europa.eu/fi/infographics/energy-prices-2021/
[6]  Sähkön hinta nousi vuoden 2022 viimeisellä kvartaalilla peräti noin 40–50 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan vuosineljännekseen nähden. Tilastokeskus (2023). Sähkön keskimääräinen kuluttajahinta nousi uuteen ennätykseen vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä, https://stat.fi/julkaisu/cl8lal5p5lsmd0cw1981ta2nc
[7] Metelinen, S. (2022). Energiajäristys – Suomalaiset ovat virittäytyneet energian säästötalkoisiin, mutta haluavat lisää ydinvoimaa, EVA Analyysi No 116, https://www.eva.fi/blog/2022/12/10/suomalaiset-ovat-virittaytyneet-energian-saastotalkoisiin-mutta-haluavat-lisaa-ydinvoimaa/
[8] Haavisto, I. (2024). Hyvät, pahat ja rumat – Näin suomalaiset ajattelevat Yhdysvalloista, Venäjästä ja Kiinasta, EVA Analyysi No 128, https://www.eva.fi/blog/2024/01/16/hyvat-pahat-ja-rumat-nain-suomalaiset-ajattelevat-yhdysvalloista-venajasta-ja-kiinasta/