Suomalaiset ovat virittäytyneet energian säästötalkoisiin, mutta haluavat lisää ydinvoimaa
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja Venäjän energiatoimitusten tyrehtymisestä Eurooppaan seurannut energiakriisi on vaikuttanut merkittävällä tavalla suomalaisten energiaan liittyviin asenteisiin. Suomalaiset astuvat energiakriisin ensimmäiseen talveen säästöliekillä osoittaen laajaa valmiutta vähentää energian käyttöä. Suhtautuminen fossiilisiin polttoaineisiin on erittäin torjuvaa ja uusiutuviin energianlähteisiin erittäin myönteistä, mutta iso muutos positiiviseen on tapahtunut suhtautumisessa ydinvoimaan. Syksyn 2022 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista eri sähkön- ja lämmöntuotantomuotoihin. Viimeksi mainituista myönteisintä on suhtautuminen laitosten hukkalämmön talteenottoon (95 % suhtautuu myönteisesti) sekä maa- ja ilmalämpöpumppuihin (86 % suhtautuu myönteisesti, Kuvio 1).
Kuvio 1.
Eri sähköntuotantomuodoista taas myönteisintä on suhtautuminen aurinkovoimaan (88 %
suhtautuu myönteisesti), vesivoimaan (78 % suhtautuu myönteisesti) ja tuulivoimaan (77 % suhtautuu myönteisesti). Enemmistö kaikista väestöryhmistä suhtautuu näihin energian tuotantomuotoihin myönteisesti, ja kielteisen suhtautumisen osuus on lähes olematon. Ydinvoimaan suhtautuu
myönteisesti kaksi kolmesta suomalaisesta (67 %) ja kielteisesti vain 10 prosenttia.
Kaksi kolmasosaa (67 %) arvioi myös, että ydinvoiman lisärakentaminen olisi paras ratkaisu maamme sähköntuotannon lisäämiseksi (Kuvio 2).
Kuvio 2.
Vain 15 prosenttia ei pidä ydinvoimaa parhaana ratkaisuna lisäsähkön tuottamiseksi.
Ydinvoiman lisärakentamisen kannatus on kasvanut kolmen ja puolen vuoden takaiseen mittaukseen nähden 25 prosenttiyksikköä, mikä on huomattavan suuri muutos Arvo- ja asennetutkimuksessa. Suomalaisten selvästä enemmistöstä on tullut vain muutamassa vuodessa ydinvoiman kannattajia. Selitys tähän piilee todennäköisesti akuutissa energiakriisissä, johon voimakkaasti kasvanut uusiutuvan energian tuotanto ei yksin ole kyennyt vastaamaan.
Miehet (84 %) kannattavat ydinvoiman lisärakentamista selvästi naisia (51 %) enemmän (ks. erillinen Kuvioliite), mutta suurin muutos edelliseen mittaukseen verrattuna on tapahtunut nimenomaan naisten asenteissa, sillä vuonna 2019 naisista vain reilu viidesosa (22 %) kannatti ydinvoimaa. Ydinvoiman lisärakentamisen kannatus on kasvanut kaikissa väestöryhmissä, ja lähes kaikissa väestöryhmissä yli puolet kannattaa sitä. Poikkeuksen muodostavat vihreiden (34 %) ja vasemmistoliiton (43 %) kannattajat sekä opiskelijat (49 %), joiden enemmistö ei kannata, joskaan ei liioin vastustakaan ydinvoiman lisärakentamista.
Puolueiden äänestäjäryhmistä kokoomuksen (86 %) ja perussuomalaisten (82 %) äänestäjien enemmistö on aiemminkin kannattanut ydinvoiman lisärakentamista, mutta nyt lisärakentamisen kannattamista tukevien osuus on kasvanut suureksi myös keskustan (79 %) ja SDP:n (69 %) kannattajien keskuudessa.
Vahvaa tukea ydinvoimalle alleviivaa se, että ydinvoimaloiden käytöstä poistamista vaatii vain hyvin harva, neljä prosenttia (Kuvio 3). 87 prosenttia torjuu ydinvoimasta luopumisen.
Kuvio 3.
Vertailukohdan nykyisiin asenteisiin antavat 1980-luvun Arvo- ja asennetutkimukset, joista toinen kysely tehtiin huhtikuussa 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen saman vuoden syksyllä. Tuolloin 60 prosenttia kannatti ydinvoimasta luopumista. Nyt ylivoimainen enemmistö torjuu ydinvoiman täydellisen alasajon kaikissa väestöryhmissä, myös ydinvoiman lisärakentamiseen nihkeimmin suhtautuvissa vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjäryhmissä.
Ydinvoiman lisärakentamisen tarve koetaan kiireelliseksi, eikä kyse ole pelkästä pitkälle tulevaisuuteen kantautuvasta toiveesta. Yli puolet (55 %) on sitä mieltä, että seuraavan hallituksen tulisi hyväksyä kaikki ydinvoimaloiden lupahakemukset, jotka täyttävät olemassa olevat lupaehdot (Kuvio 4). Vajaa neljäsosa (22 %) torjuu vaatimuksen kaikkien lupahakemusten hyväksymisestä.
Kuvio 4.
Vaikka suomalaisten kannat ovat kääntyneet suotuisiksi ydinvoiman lisärakentamiselle, erityisesti miesten ja naisten suhtautumisero piirtyy hyvin suureksi, kun kyseessä on liki avoimen valtakirjan antaminen seuraavalle hallitukselle ydinvoiman lisärakentamiseksi. Miehistä kolme neljästä (76 %) katsoo, että seuraavan hallituksen tulisi hyväksyä kaikki ehdot täyttävät lupahakemukset, mutta naisten suhtautuminen on sekä varautuneempaa että epävarmempaa. Naiset jakaantuvat kolmeen yhtä suureen ryhmään, joista ensimmäinen (34 %) yhtyy väitteeseen, toinen (33 %) torjuu sen ja kolmas (33 %) jää epätietoiseksi (ks. Kuvioliite).
Torjuvinta suhtautuminen avoimeen valtakirjaan ydinvoiman lisärakentamiselle on vihreiden (48 % torjuu), RKP:n (40 %) ja vasemmisto %) ryhmissä. Vahvinta hyväksyntä avoimelle valtakirjalle taas on perussuomalaisten (81 % samaa mieltä) ryhmässä.
Fossiilisista eroon
Ydinvoiman jälkeen viimeisinä suomalaisten enemmistölle mieluisten energiantuotantomuotojen listalla tulevat niin sanotut biopolttoaineet (ks. Kuvio 1 edellä). Energiapuuhun suhtautuu myönteisesti kaksi kolmesta (67 %) suomalaisesta ja biokaasuun 59 prosenttia, eikä kumpikaan juuri herätä kielteisiä tuntoja. Sitä vastoin turve jakaa energiatuotantomuotona selvästi aiemmin mainittuja energiatuotantomuotoja enemmän mielipiteitä. Myönteisesti siihen suhtautuu yhtä moni (35 %) kuin kielteisestikin (35 %), ja neutraalisti siihen suhtautuu neljännes (26 %). Turve polarisoi mielipiteitä vahvasti etenkin poliittisen kannan mukaan. Perussuomalaisten (77 %) ja keskustan (62 %) kannattajat suhtautuvat siihen selkeän myönteisesti, ja toisaalta vihreiden (88 %) ja vasemmistoliiton (82 %) kannattajat asennoituvat turpeen energiakäyttöön erityisen kielteisesti.
Turve peittoaa suosiossa hienoisesti maakaasun, johon alle kolmasosa (31 %) suhtautuu myönteisesti ja yhtä suuret osuudet neutraalisti (31 %) ja kielteisesti (32 %). Maakaasu kuitenkin polarisoi mielipiteitä turvetta vähemmän. Väestöryhmistä poikkeuksen tekevät Liike Nytin (63 %) ja perussuomalaisten kannattajat (45 %), joista selvästi muita ryhmiä suurempi osa suhtautuu maakaasuun myönteisesti. Vasemmistoliiton (11 %), keskustan (17 %) ja vihreiden (18 %) kannattajien suhtautuminen maakaasuun on puolestaan selvästi keskimääräistä penseämpää.
Viileä suhtautuminen maakaasuun energianlähteenä johtunee paitsi maakaasun fossiiliudesta, myös siitä, että Venäjältä tuotu maakaasu on ollut energiakriisin ytimessä. Suhtautuminen myös Venäjältä tuotuun sähköön on erittäin kielteistä (87 % suhtautuu kielteisesti). Sen sijaan toivottu sähkön tuonnin suunta on selvä: 69 prosenttia suhtautuu myönteisesti tuontisähköön Pohjoismaista ja Virosta.
Hiilivoima ja öljy ovat fossiilisia energiantuotantomuotoja, joiden kohdalla selvä enemmistö kallistuu kielteisen suhtautumisen kannalle. Myönteisesti hiilivoimaan suhtautuu vain 13 prosenttia ja kielteisesti 66 prosenttia. Öljyn kohdalla lukemat ovat hyvin samankaltaiset: myönteisesti suhtautuu 12 prosenttia ja kielteisesti 64 prosenttia. Molempien fossiilisten energiantuotantomuotojen kohdalla ainoa muita myönteisemmin suhtautuvien ryhmä ovat perussuomalaiset, joista 37 prosenttia suhtautuu myönteisesti hiilivoimaan ja 35 prosenttia myönteisesti öljyyn.
Tulosten viesti on selvä: kansalaisten enemmistöllä on nyt selvästi toiveita fossiilisista energianlähteistä eroon pääsemiseksi. Yli puolet (53 %) pitääkin energian hinnannousua sen aiheuttamista haitoista huolimatta myös hyvänä asiana, koska se ohjaa säästämään energiaa ja nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisista energian lähteistä (Kuvio 5). Kolmasosa (34 %) on tästä eri mieltä.
Kuvio 5.
Näkemys energian hinnannousun hyvistä puolista on saattanut tämän vuoden mittaan vahvistua, sillä vielä kevään 2020 Arvo- ja asennetutkimuksessa vain kolmasosa (33 %) piti polttoaineiden korkeaa hintatasoa hyvänä asiana, koska se kannustaa ihmisiä, yrityksiä ja julkista sektoria siirtymään vähäpäästöisten tai päästöttömien teknologioiden käyttöön.
Tuolloin kyse oli etenkin polttoaineiden hinnasta. Vuoden mittaan kuva pidempiaikaisesta Venäjän Ukrainan hyökkäyksen aiheuttamasta energiakriisistä on laajentunut, ja siihen on tullut mukaan sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisia elementtejä että tarvetta huolehtia fossiilisista polttoaineista irtautumisesta.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 088 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 19.–31.10.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Lue koko EVA Analyysi Energiajäristys