Suhtautuminen lakkoihin jakaa kansaa, mutta kansalaisten valmius rajoittaa lakkoilua on kasvanut

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite.

Lataa

Tärkeimmät havainnot

• 45 prosenttia pitää nykyisen hallituksen työmarkkinauudistuksia maamme talouden kannalta välttämättöminä, ja 42 prosenttia ei pidä. Kokoomuksen kannattajista 92 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 82 prosenttia tukee uudistuksia. Vasemmistopuolueissa vastustus on yhtä vahvaa.
• Suomalaisista 41 prosenttia olisi valmiita kieltämään kokonaan lakot, joista aiheutuu suurta haittaa ulkopuolisille. 46 prosenttia ei anna tukeaan ehdotukselle. Suurta haittaa aiheuttavien lakkojen kieltämistä kannattavien osuus on kasvanut vuodessa 12 prosenttiyksikköä.
• 62 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että poliittisille lakoille pitäisi asettaa keston suhteen jonkinlaiset rajat. Korkeintaan vuorokauteen rajan asettaisi 42 prosenttia suomalaisista.
• Puolet (50 %) suomalaisista hyväksyy viime aikojen poliittiset lakot ainakin jossain määrin. 43 prosenttia tuomitsee lakot.

Talvella 2023–2024 on Suomessa koettu pisimmät poliittiset lakot vuosikymmeniin. Syynä lakoille on se, että ammattiyhdistysliike vastustaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen työmarkkinauudistuksia.

Uudistuksilla poliittisten lakkojen kesto on tarkoitus rajoittaa 24 tuntiin, lakkosakkoja laittomista lakoista on tarkoitus korottaa, paikallisen sopimisen soveltamisen alaa laajennetaan, työntekijän irtisanomista helpotetaan ja ensimmäinen sairauspäivä on tarkoitus säätää palkattomaksi. Suomalaisten suhtautuminen uudistuksiin kokonaisuutena on kaksijakoista, selviää maaliskuussa 2024 toteutetusta Arvo- ja asennetutkimuksesta, jossa pureuduttiin muun muassa suomalaisten lakkonäkemyksiin.

Suomalaisista 45 prosenttia pitää hallituksen työmarkkinauudistusten toteuttamista maamme talouden kannalta välttämättömänä, vaikka ne tekevät kipeää (Kuvio 1). Hieman pienempi osuus (42 %) ei pidä uudistusten toteuttamista välttämättömänä.

Kuvio 1.

Vasemmiston ja oikeiston näkemykset eroavat kuin yö ja päivä.

Vastausten jakaantuminen kahteen lähes yhtä suureen leiriin selittyy sillä, että päähallituspuolueiden ja vasemmisto-opposition puolueiden kannattajien näkemykset asiaan eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Kokoomuksen kannattajista 92 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 82 prosenttia tukee hallituksen uudistuksia (Kuvio 2). Enemmistöt myös Liike Nytin (79 %) ja keskustan (56 %) kannattajista asettuvat hallituksen uudistusten kannalle.

RKP:n ja kristillisdemokraattien äänestäjien kohdalla epävarmuus uudistusten tarpeellisuudesta on keskimääräistä laajempaa, mutta molemmissa suurempi osuus kannattaa uudistuksia kuin ei kannata. Tyystin toisessa leirissä ovat opposition punavihreiden puolueiden äänestäjät, joiden selvät enemmistöt eivät pidä uudistusten toteuttamista taloudelle välttämättöminä (94 % vasemmistoliiton, 84 % SDP:n ja 79 % vihreiden äänestäjistä).

Kuvio 2.

Suhtautuminen hallituksen uudistuksiin vaihtelee puolueiden äänestäjäryhmien lisäksi myös muiden väestöryhmien välillä (ks. Kuvioliite). Miehet (56 %) kannattavat uudistuksia selvästi naisia (34 %) laajemmin. Uudistuksia välttämättömänä pitävien osuus kasvaa koulutuksen myötä niin, että akateemisesti koulutetuista 55 prosenttia pitää uudistuksia välttämättöminä. Samaten enemmistöt johtavassa asemassa olevista (63 %), ylemmistä toimihenkilöistä (65 %) ja yrittäjistä (66 %) pitää uudistuksia välttämättöminä. Muissa ryhmissä näkemys jää vähemmistöön, joskin vain vähiten koulutettujen, työntekijöiden ja työttömien ryhmissä enemmistö torjuu uudistukset.

Myös ammattiliittojäsenyys vaikuttaa näkemyksiin. Akavalaisista suurempi osa (48 %) pitää uudistuksia välttämättöminä kuin ei pidä (44 %), STTK:n jäsenillä asetelma on toisinpäin (36 % pitää välttämättöminä ja 42 % ei) ja SAK:n jäsenistä vain 14 prosenttia pitää uudistuksia välttämättöminä ja kolme neljästä (76 %) ei.

On syytä huomata, että monet väestöryhmittäiset erot näkemyksissä heijastelevat puolueiden äänestäjäryhmien välillä vallitsevaa poikkeuksellisen voimakasta erimielisyyttä työmarkkinauudistusten välttämättömyydestä. [1]

Omaan puolueeseen luotetaan

Kevään 2024 aineiston lakkoväittämiä koskevat aikasarjat (ks. Kuviot 4 ja 5 jäljempänä) kertovat, että äänestäjät ovat ryhmittyneet jopa aiempaa enemmän kannattamansa puolueen taakse sen ajamassa politiikassa. Tästä kielii myös se, että ylivoimainen enemmistö (72 %) suomalaisista sanoo luottavansa edelleen puolueeseen, jota äänesti viime eduskuntavaaleissa (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Käytännössä katsoen äänestämäänsä puolueeseen luottavien osuus on pysynyt samalla tasolla puolen vuoden takaiseen nähden. Näin on myös suurimmaksi osaksi äänestäjäryhmittäin tarkasteltuna. Yhtä suuri osuus (90 %) kokoomusäänestäjistä luotti äänestämäänsä puolueeseen heti eduskuntavaalien jälkeen syyskuussa 2023 tehdyssä Arvo- ja asennetutkimuksessa kuin nyt (ks. Kuvioliite). [2] Perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa luottamus äänestämäänsä puolueeseen on pysynyt käytännössä niin ikään muuttumattomana. Viime syksynä 87 prosenttia luotti äänestämäänsä puolueeseen, nyt 89 prosenttia.

Tarkasteltaessa puoluekohtaisia luottamuslukuja on syytä verrata, onko kyseisen puolueen kannatuksessa tapahtunut merkittäviä muutoksia suhteessa viime eduskuntavaaleihin (Taulukko 1). Päähallituspuolueista kokoomuksen kannatuksen kannatus on kasvanut viimeisimmässä Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kannatusmittauksessa 0,8 prosenttiyksikköä ja perussuomalaisten kannatus pudonnut 2,1 prosenttiyksikköä eduskuntavaaleihin nähden. [3]

Taulukko 1.

Perussuomalaiset siis näyttää menettäneen jonkin verran kannattajiaan, mutta jäljelle jääneet kannattajat ovat vahvasti puolueensa takana. Suurimman oppositiopuolueen SDP:n kannatus on pysynyt käytännössä katsoen ennallaan suhteessa viime eduskuntavaaleihin, mutta puolueen kannattajien luottamuksessa puolueeseensa on tapahtunut puolessa vuodessa selvä muutos. Viime syksynä 84 prosenttia SDP:n kannattajista luotti äänestämäänsä puolueeseen, mutta nyt enää 74 prosenttia.

Vaikka 10 prosenttiyksikön muutos on huomionarvoinen, se ei välttämättä selity SDP:tä äänestäneiden pettymyksellä omaan puolueeseensa, vaan puolue on myös saattanut saada uusia kannattajia ja menettää vanhoja kannattajia. Esimerkiksi vihreiden ja vasemmistoliiton kannatukset ovat kasvaneet lähes kaksi prosenttiyksikköä suhteessa viime eduskuntavaaleihin, joissa tapahtui taktista äänestämistä punavihreiden äänestäjien keskittäessään ääniään SDP:lle. SDP:n uudet kannattajat vuorostaan saattavat ilmaista, että eivät luota enää siihen puolueeseen, jota äänestivät vaaleissa. Muilta osin muutokset luottamuksessa äänestämäänsä puolueeseen jäävät eduskunnan pienimpiä puolueita lukuun ottamatta pieniksi. [4]

Valmius rajoittaa lakkoja on kasvanut

Poliittisten näkemysten polarisoituminen oikeisto- ja vasemmistoryhmiin on näkynyt viime vuosien Arvo- ja asennetutkimuksissa. [5] Nyt tämä kehitys on kiihtynyt hallituksen työmarkkinauudistusten konkretisoituessa ja vastustuksen ilmentyessä laajana poliittisena lakkoiluna. Lopputuloksena suomalaisten valmius rajoittaa lakkoja on kokonaisuudessaan kasvanut.

Nyt 41 prosenttia suomalaisista arvioi, että suurta haittaa ulkopuolisille aiheuttavat lakot pitäisi voida kieltää kokonaan (Kuvio 4). Hieman suurempi osuus (46 %) ei kuitenkaan kieltäisi suurtakaan haittaa aiheuttavia lakkoja.

Kuvio 4.

Suurta haittaa aiheuttavien lakkojen kieltämistä kannattavien osuus on kasvanut vuodessa 12 prosenttiyksikköä. Yli 10 prosenttiyksikön muutokset yhden vuoden aikana suomalaisten asenteissa ovat yleensä harvinaisia. Toisaalta vastaavanlainen muutos asenteissa havaittiin vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksessa suhteessa edelliseen vuoden 2009 mittaukseen. Tuolloin hieman nykyistä suurempi osuus (48 %) kannatti suurta haittaa aiheuttavien lakkojen kieltämistä. Ennen vuoden 2016 mittausta ammattiyhdistysliike osoitti mieltään ja lakkoili Juha Sipilän (kesk.) hallituksen esittämiä työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistuksia vastaan. Niin sanotun kilpailukykysopimuksen solmimisen jälkeen tuki suurta haittaa aiheuttavien lakkojen kieltämiselle kuitenkin hiipui.

Perussuomalaisten äänestäjät ovat kääntyneet kannattamaan lakkoilun rajoittamista.

Nyt havaittava muutos asenteissa suurta haittaa aiheuttavien lakkojen kieltämiselle selittyy ennen kaikkea äänestäjäryhmien asenteiden kärjistymisellä. Suurin muutos on tapahtunut perussuomalaisten äänestäjien kohdalla. Kun vielä vuosi sitten 37 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä olisi ollut valmiita kieltämään kokonaan lakot, joista aiheutuu suurta haittaa ulkopuolisille, nyt 70 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä ajattelee näin. Myös kokoomuksen äänestäjien asenteissa havaitaan iso muutos. Vuosi sitten 49 prosenttia heistä oli valmiita kieltämään tyystin suurta haittaa aiheuttavat lakot, mutta nyt näin ajattelee 82 prosenttia.

Vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n äänestäjien näkemykset ovat kehittyneet aiempaakin sallivampaan suuntaan lakkoilun suhteen, mutta eivät yhtä paljon kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjien näkemykset ovat kehittyneet torjuvaan suuntaan. Juuri tästä syystä suomalaisten keskimääräiset näkemykset ovat siirtyneet kohti suurempaa valmiutta kieltää suurta vahinkoa aiheuttavat lakot. Muissa äänestäjäryhmissä näkemykset jakaantuvat, joskin keskustan äänestäjien enemmistö (54 %) kannattaa suurta haittaa aiheuttavien lakkojen kieltämistä.

Suomalaiset voidaan luokitella nyt poliittisesti kolmeen ryhmään asenteissaan lakkojen rajoittamista kohtaan (ks. Kuvioliite). [6] Kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät muodostavat oikeistoäänestäjien ryhmän, joissa selvä enemmistö kannattaa lakkojen rajoittamista.  Keskiryhmiin kuuluvat hallituspuolueista RKP:n ja kristillisdemokraattien äänestäjät ja oppositiosta keskustan ja Liike Nytin äänestäjät. Näiden äänestäjäryhmien kannat jakaantuvat pääsääntöisesti lakkokysymyksissä, joskin keskustan äänestäjien enemmistö kallistuu lakkojen rajoittamisen kannalle. Vasemmistoryhmään kuuluvien puolueiden kannattajat ajattelevat, että suurtakaan haittaa aiheuttavia lakkoja ei pidä kieltää. Näin ajattelee 80 prosenttia SDP:n kannattajista, ja vielä jyrkemmällä kannalla ovat vihreiden (82 % torjuu) ja vasemmistoliiton (90 % torjuu) äänestäjät.

Vastaavan suuntainen asennemuutos kuin suurta haittaa aiheuttavien lakkojen kieltämisen kohdalla havaitaan suhtautumisessa lakko-oikeuteen ylipäänsä. Puolet (51 %) on sitä mieltä, että lakko-oikeus on perusoikeus, jota ei saa rajoittaa missään oloissa (Kuvio 5). 42 prosenttia sallisi lakko-oikeuden rajoittamisen ainakin joissain oloissa.

Kuvio 5.

Vuosi sitten 61 prosenttia piti lakko-oikeutta rajoittamattomana perusoikeutena. Lakko-oikeuden rajoittamattomuutta kannattavien osuus on pienentynyt 11 prosenttiyksikköä ja lakko-oikeuden rajoittamisen hyväksyvien osuus on kasvanut 15 prosenttiyksikköä. Suurimmat muutokset paikantuvat jälleen oikeistoryhmän äänestäjiin. Siinä missä vuosi sitten 62 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä piti lakko-oikeutta koskemattomana perusoikeutena, nyt heistä ajattelee näin vain 19 prosenttia. Kokoomuksen äänestäjissä tulkinnan lakko-oikeuden koskemattomuudesta hyväksyy vain kuusi prosenttia. Toisaalta vasemmistoryhmän äänestäjissä (SDP, vasemmistoliitto ja vihreät) lakko-oikeuden rajoittamattomuutta puolustavien osuus oli jo valmiiksi korkea, joten muutokset jäävät pieniksi.

Puolet hyväksyy viimeaikaiset lakot

Nämä asennejakaumat heijastuvat siihen, miten kansalaiset suhtautuvat viimeaikaisiin poliittisiin lakkoihin. Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin nyt yleisten lakkoasenteiden seurantaväittämien ohella, miten kansalaiset suhtautuvat juuri talven 2023–2024 poliittisiin lakkoihin, jotka on suunnattu Petteri Orpon hallitusta vastaan.

Lakot hyväksyy täysin 32 prosenttia ja jossain määrin 18 prosenttia suomalaisista (Kuvio 6). Kysymyksen muotoilussa [7] korostettiin, että poliittiset lakot ovat Suomessa laillisia, joten kysymyksellä pyrittiin selvittämään yleistä suhtautumista lakkoihin. Seitsemän prosenttia ottaa nyt havaittaviin poliittisiin lakkoihin neutraalin kannan, 14 prosenttia tuomitsee ne jossain määrin ja 29 prosenttia tuomitsee ne täysin.

Kuvio 6.

Kokonaisuutena tarkastellen siis puolet (50 %) hyväksyy nyt havaitut poliittiset lakot vähintään jossain määrin ja 43 prosenttia tuomitsee ne vähintään jossain määrin. Hallituspuolueiden kannattajista 12 prosenttia suhtautuu nyt havaittuihin lakkoihin hyväksyvästi ja 80 prosenttia suhtautuu tuomitsevasti (Kuvio 7). Oppositiopuolueiden kannattajista vastaavasti 80 prosenttia hyväksyy lakot ja 16 prosenttia tuomitsee ne.

Kuvio 7.

Suhtautumisessa poliittisiin lakkoihin havaitaan myös selkeä ero sukupuolten välillä. Se on ennen kaikkea myös yhteydessä poliittisten näkemysten sukupuolittumiseen oikeisto- ja vasemmistoryhmien äänestäjiin. Lakkoilun tuomitseminen kasvaa koulutustason kasvaessa ja sosioekonomisen statuksen kasvaessa. Jakaumat ovat hyvin samanlaiset kuin muiden asiaa koskeneiden kysymysten (Kuviot 1–5 edellä) kohdalla.

SDP:n (92 %), vihreiden (88 %) ja vasemmistoliiton (97 %) kannattajat suhtautuvat hyvin yksituumaisen hyväksyvästi lakkoihin ja kaikissa näissä ryhmissä enemmistö hyväksyy viimeaikaiset lakot täysin. Yhtä lailla päähallituspuolueiden kannattajien kohdalla tuomitseminen on hyvin ehdotonta. Puolueittain tarkasteltuna kokoomuksen (91 %) ja perussuomalaisten (78 %) äänestäjät tuomitsevat lakot ja molemmissa ryhmissä enemmistö tuomitsee ne täysin.

Keskustan äänestäjistä hieman suurempi osa tuomitsee (51 %) kuin hyväksyy (45 %) lakot. Hallituspuolueista RKP:n ja kristillisdemokraattien kannattajien näkemykset jakautuvat kahteen jokseenkin yhtä suureen leiriin (ks. Kuvioliite). [8]

Jotain rajaa lakoille

Työtaisteluoikeutta koskevan erimielisyyden ytimessä on hallituksen pyrkimys rajoittaa poliittisia lakkoja. Edellä havaittiin, että suurin osa oppositiopuolueiden kannattajista on sitä mieltä, ettei lakko-oikeutta pitäisi rajoittaa lainkaan. Päähallituspuolueiden kannattajat taas tukevat ajatusta siitä, että lakoilla on oltava jonkinlaiset rajat.

Kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin nyt ensi kertaa, mihin suomalaiset laittaisivat poliittisen lakkoilun rajat, jos mihinkään. Hallituksen esityksessä poliittisten lakkojen keston rajana olisi yksi vuorokausi eli 24 tuntia.

Suomalaisista 17 prosenttia on sitä mieltä, että työajalla ei pidä protestoida lainkaan (Kuvio 8). Toisessa ääripäässä ovat ne, joiden mielestä protestin kestoa ei pidä rajoittaa lainkaan (27 %).

Kuvio 8.

Välimaastoon osuvat ne, joiden mielestä poliittisilla lakoilla on syytä olla joku maksimipituus. Sopivan maksimipituuden suhteen näkemyksissä on varsin paljon hajontaa. Kaksi prosenttia sallisi vain kahvitauon mittaiset 10–15 minuutin poliittiset lakot, kahdeksan prosenttia asettaisi katoksi kaksi tuntia. 15 prosentin mielestä sopiva maksipituus poliittisille lakoille olisi yksi vuorokausi ja likimain vastaava osuus (14 %) sallisi 2–3 vuorokauden mittaiset lakot. Kuusi prosenttia arvioi, että lakolla pitäisi olla jokin maksimipituus, mutta maksimi saisi olla viikko tai jopa enemmän.

Näin ollen 62 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että poliittisille lakoille pitäisi asettaa keston suhteen rajat. Enemmistö (56 %) on myös sitä mieltä, että tuon rajan pitäisi olla melko lyhyt, alle kolme vuorokautta. Orpon hallituksen määrittelemälle maksimissaan 24 tunnin pituiselle poliittiselle lakolle löytyy Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten valossa 42 prosentin kannatus.

Näkemykset jakaantuvat jälleen poliittisten äänestäjäryhmien välillä siten, että oppositiopuolueiden kannattajista 46 prosenttia ei rajoittaisi poliittisia lakkoja lainkaan (Kuvio 9). Vastaavasti 37 prosenttia hallituspuolueiden kannattajista kieltäisi poliittiset lakot kokonaan (työajalla ei saisi protestoida lainkaan). Toisaalta myös oppositiopuolueiden kannattajista löytyy merkittävää tukea poliittisten lakkojen jonkinasteiselle rajoittamiselle.

Kuvio 9.

Kokoomuksen (81 %), perussuomalaisten (76 %) ja RKP:n (58 %) kannattajien enemmistö asettaisi rajan yhteen vuorokauteen tai jopa selvästi sen alle. Keskustan kannattajista puolet (50 %) asettaisi rajan yhteen vuorokauteen. Muista äänestäjäryhmistä ei löydy enemmistön tukea enimmäiskeston asettamiselle alle vuorokauteen.

Siitä huolimatta esimerkiksi SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajista 26 prosenttia tukee ajatusta jonkinlaisen enimmäiskeston asettamisesta poliittisille lakoille. Vihreiden äänestäjien kohdalla tämä lukema on jo 50 prosenttia (ks. Kuvioliite).

Useimmissa Euroopan maissa poliittisten lakkojen kestoa on lainsäädännöllä tai oikeuskäytännöllä rajoitettu tai paikoin ne on työajalla kielletty kokonaan. [9] Arvo- ja asennetutkimusten tulosten valossa enemmistö kansalaisista kokee ainakin jonkinlaista tarvetta rajojen asettamiselle poliittisille lakoille.

Viimeaikaiset lakot lienevät lisänneet halua rajoittaa lakkoilua.

Viime aikoina havaitut poliittiset lakot ovat todennäköisesti vaikuttaneet suomalaisten lakko-oikeutta koskeviin näkemyksiin. Siitä kielivät edellä Kuvioissa 4 ja 5 havaitut asennemuutokset lakkojen rajoittamiselle suosiollisempaan suuntaan. Silti Suomessa kokonaisuutena tarkastellen suhtaudutaan edelleen kunnioittavasti lakko-oikeuteen tärkeänä perusoikeutena. Hallituksen työmarkkinauudistukset eivät myöskään nauti kansalaisten varauksetonta tukea, vaan tuki uudistuksille keskittyy etenkin päähallituspuolueiden, kokoomuksen ja perussuomalaisten, kannattajiin vasemmistoryhmien (SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden) kannattajien vastustaessa hyvin yksituumaisesti hallituksen uudistuksia.

On odotettua, että suuriin työelämäuudistuksiin liittyy vastustusta, varsinkin kun niitä on valmisteltu hallitusvetoisesti eikä yhteistyössä kolmikantaisesti, kuten Suomessa on perinteisesti ollut tapana tehdä. Syynä hallituksen valitsemaan linjaan on se, että vuosikymmenten aikana lukuisat uudistusyritykset ovat yhteistyöstä huolimatta kariutuneet.

Nyt saatujen Arvo- ja asennetulosten valossa voidaan tulkita, että kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät odottavat hallituksen vievän uudistuksensa maaliin. Keskusta on poikkeus oppositiopuolueiden joukossa, koska puolueen äänestäjien enemmistö kallistuu lakkojen rajoittamisen kannalle.

Arvo- ja asennetutkimusten tulosten valossa voi päätyä tulkintaan, että Karl Marxin määrittelemä työn ja pääoman ristiriita ei ole kuollut Suomessa mihinkään. Se piirtyy nyt hallituksen oikeistoryhmien ja opposition vasemmistoryhmien kannattajien välille. Näiden välissä on kuitenkin myös joukko keskiryhmän puolueita, joissa on tilaa toisistaan poikkeavillekin näkemyksille.

Lähteet ja viitteet

• [1] Esimerkiksi kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjistä enemmistö on miehiä, kun taas vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien enemmistö koostuu naisista. Johtavassa asemassa olevien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa kokoomus on muita suositumpi puolue, kun taas perussuomalaiset on yrittäjien ja SDP työntekijöiden sekä eläkeläisten ykköspuolue. Metelinen, S. (2024). Ideologian paluu – Suomalainen politiikka on yhteistyökyvytöntä riitelyä, mutta ei enää yhdentekevää, https://www.eva.fi/blog/2024/03/12/ideologian-paluu-suomalainen-politiikka-on-yhteistyokyvytonta-riitelya-mutta-ei-enaa-yhdentekevaa/
• [2] Ibid.
• [3] Yle (2024). Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaisilla selvä lasku – miehet, duunarit ja yrittäjät liikkeellä, https://yle.fi/a/74-20078051
• [4] Merkittäviä muutoksia luottamuksessa äänestämäänsä puolueeseen havaitaan RKP:n (-25 %-yks.) ja Liike Nytin (-20 %yks.) kannattajaryhmien kohdalla, mutta äänestäjäjoukon pienuudesta johtuen tuloksiin on suhtauduttava vain suuntaa antavina.
• [5] Ks. Metelinen (2023 a). Suomalaiset arvostavat lakko-oikeutta, mutta toivovat selkeämpiä rajoja sen käytölle, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2023/06/07/suomalaiset-arvostavat-lakko-oikeutta-mutta-toivovat-selkeampia-rajoja-sen-kaytolle/ ja Metelinen (2023b). Konsensuksen loppu – Suomalaisten näkemykset työmarkkinakysymyksiin politisoituvat, EVA Analyysi No 124, https://www.eva.fi/blog/2023/10/24/suomalaisten-nakemykset-tyomarkkinakysymyksiin-politisoituvat/
• [6] Muuten väestöryhmittäisissä asenteissa havaitaan vastaavia jakaumia kuin Kuvio 1:n kohdalla. Samat ryhmät, joiden enemmistö suhtautuu myönteisesti hallituksen työmarkkinauudistuksiin, osoittaa myös valmiutta kieltää suurta haittaa aiheuttavia lakkoja. Näitä ryhmissä ovat johtavassa asemassa olevat, ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät. Akateemisesti koulutettujen enemmistö ei kuitenkaan kallistu suurta haittaa aiheuttavien lakkojen kieltämisen kannalle, mutta toisaalta valmius (37 %) tähän on selvästi suurempaa akavalaisilla kuin muiden ammattikeskusliittojen jäsenillä.
• [7] Tarkka kysymysmuoto EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa: ”Viime aikoina ammattiliitot ovat toteuttaneet lukuisia poliittisia lakkoja vastustaakseen hallituksen uudistuksia työmarkkinoihin ja sosiaaliturvaan. Vaikka poliittiset lakot ovat Suomessa laillisia, niiden hyväksyttävyydestä voidaan olla montaa mieltä. Miten sinä henkilökohtaisesti suhtaudut näihin viimeaikaisiin poliittisiin lakkoihin?”
• [8] Liike Nytin äänestäjistä selvä enemmistö (66 %) hyväksyy lakot, mutta tulokseen on suhtauduttava suuntaa antavasti ryhmän pienuuden takia.
• [9] Koskinen, S. (2018). Protestin rajat – Poliittiset lakot tarvitsevat tarkemman tulkinnan, EVA Analyysi No 60, https://www.eva.fi/blog/2018/01/19/tyooikeuden-professori-suomen-siirryttava-poliittisissa-lakoissa-eurooppalaiseen-kaytantoon/