Naisjohtajien määrä junnaa paikallaan, naisten työllisyys huipputasolla

Naisten osuus johtavissa tehtävissä olevista oli Suomessa 36,3 prosenttia vuonna 2022, osoittaa EVAn päivitetty Lasikattomittari. Osuus on hieman pienentynyt edellisvuosista. Korkeimmillaan se oli kolme vuotta sitten 37,5 prosentissa.

Tasa-arvon alarajana voi pitää 40 prosenttia. Tämä on esimerkiksi tasa-arvolain asettama minimiosuus eri sukupuolten välille julkisissa toimielimissä. Jos sukupuolten edustus työtehtävissä on 40–60 prosentin välissä, tasa-arvon voi katsoa toteutuvan myös johtotehtäviin etenemisessä.

Kuvio 1. Naisia johtavissa tehtävissä vuonna 2022 (%)

Latvia jatkaa naisjohtajien osuudessa ykköspaikalla (Kuvio 1) 45,0 prosentin naisosuudella. Puola on noussut kakkospaikalle Ruotsin ohi 42,9 prosentin naisjohtajien osuudella. Viron sijoitus on noussut kohisten, kun naisjohtajien osuus on kasvanut vuoden 2020 37,4 prosentista 40,2 prosenttiin.

Vaikka Suomessa naisjohtajien osuus on likimain pysynyt entisellään, sijoitus OECD-maiden joukossa on pudonnut, kun monissa muissa maissa naisjohtajien osuus on kasvanut.

Kuvio 2. Sukupuoliero työvoiman osallistumisateessa 2022 (%)

Suomi ja Ruotsi ovat jo pitkään olleet pienimpien sukupuolierojen maita työvoimaan osallistumisasteessa. Molemmissa työvoimaan osallistumisaste on naisilla 5,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin miehillä.

Kuvio 3. Sukupuoliero korkea-asteen koulutuksessa vuonna 2022 (%)

Baltian maissa ja Pohjoismaissa naisten osuus korkeakoulutetuista on selvästi suurempi kuin miesten. Suomessa korkeakoulutettujen osuus on naisissa 14,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin miehissä. Suomessa sukupuoliero naisten ja miesten korkeakoulutuksen välillä on kahdessa vuodessa pienentynyt noin kaksi prosenttiyksikköä. Kyse voi olla vuosittaisesta heilahtelusta, eikä sen perusteella voi tehdä vielä pidemmälle meneviä tulkintoja.

Kuvio 4. Lastenhoitokulut 2022 (% keskipalkasta)

Lastenhoitokulut muodostavat noin kolmasosan työntekijän keskipalkasta Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Suomessa lastenhoitokulut ovat OECD-keskiarvoa suuremmat. Useimmissa Euroopan maissa lastenhoitoa subventoidaan, jolloin kustannusten osuus keskipalkasta on monessa maassa pienentynyt yli ajan. Tilastossa on kuvattu sellaisten perheiden lastenhoitokuluja, joiden lapset ovat täysipäiväisessä päivähoidossa. Perheiden maksamista kuluista on vähennetty kaikki julkiset lastenhoidon tuet, subventiot ja mahdolliset verovähennykset. Perheissä toisen vanhemman on oletettu ansaitsevan keskipalkan ja toinen vanhemman tulot oletetaan 67 prosentiksi keskipalkasta. Oletusperheeseen kuuluu kaksi lasta, joista toinen on kahden ja toinen kolmen vuoden ikäinen.

Pisin mahdollinen tuettu äitiysvapaa (viikkoa)

Useissa Euroopan maissa on tehty reformeja, joissa vanhempainvapaan mahdollisuuksia on laajennettu. Useissa maissa myös toista vanhempaa houkutellaan jäämään kotiin lasten hoitamista varten. Myös Suomessa astui vuonna 2022 voimaan uusi vanhempainvapaajärjestelmä, jossa osa vapaasta korvamerkitään toiselle vanhemmalle.

Tässä tilastossa on esitetty viikkoina, kuinka pitkään äiti voi maksimissaan olla tuetulla vapaalla riippumatta tuen suuruudesta. Suomessa pisimmillään 161 viikon vapaan mahdollisuus selittyy sillä, että mukaan lasketaan myös kotihoidontuki. Vastaavia järjestelmiä on myös muualla.

Äitien pitkillä vapailla on merkitystä sen kannalta, minkälaiset kannusteet äideillä on palata lasten kanssa kotona vietetyn ajan jälkeen takaisin töihin. Erityisesti pitkät kotihoidontuella vietetyt jaksot lyhentävät naisten työuria.