Suomalaisnaisten osuus johtajista ennätyskorkealla – tasa-arvon alaraja häämöttää

Naisia oli suomalaisista johtajista 37,5 prosenttia vuonna 2020, osoittaa EVAn päivitetty Lasikattomittari. Naisten osuus jatkoi kasvuaan edellisestä vuoden 2019 mittauksesta, ja on nyt ennätyskorkealla.

Tasa-arvon alarajana voi pitää 40 prosenttia. Tämä on esimerkiksi tasa-arvolain asettama minimiosuus eri sukupuolten välille julkisissa toimielimissä. Jos sukupuolten edustus työtehtävissä on 40–60 prosentin välissä, tasa-arvon voi katsoa toteutuvan myös johtotehtäviin etenemisessä.

Edellisellä mittauskerralla (2019) naisten osuus johtajista Suomessa oli 36,8 prosenttia. Sitä edeltävän mittauksen luvut ovat vuodelta 2017, jolloin naisten osuus oli 31,4 prosenttia.

Hyppäys kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa on ollut huomattava ja edennyt vuosi vuodelta. Suomi lähestyy tasa-arvon alarajaa, ja myönteinen kehitys näyttää jatkuvan.

Kuvio 1. ILOn tilastoissa on esitetty naisten osuus yhtiöiden, hallinnon ja järjestöjen ylemmässä ja keskijohdossa lukuun ottamatta pääjohtajia sekä joidenkin palvelualojen johtajia (jälkimmäiset ovat enimmäkseen pienten yritysten johtajia). Tilasto antaa siten kattavan kuvan naisista päättävissä asemissa. OECD-keskiarvosta puuttuvat maat: Australia, Chile, Costa Rica, Iso-Britannia, Kanada, Kolumbia, Israel, Japani, Etelä-Korea, Uusi-Seelanti. Lähde: Ilostat

Kuvio 2. Prosenttiyksiköin esitetty ero naisten ja miesten osallistumisessa työvoimaan. Työvoimaan osallistumisaste kuvaa työllisten sekä työnhakijoiden osuutta koko työikäisestä väestöstä. Lähde: OECD.

Osallistuvatko naiset miehiä vähemmän työmarkkinoille?

Suomessa miehet ja naiset osallistuvat työmarkkinoille lähes yhtä paljon. Ero on hyvin pieni (3,7 %-yks.). Oheinen kuvio kertoo sukupuolieron työvoimaan osallistumisessa vuonna 2020 miesten ja naisten välisenä erona prosenttiyksiköin. Jos miehet ja naiset osallistuisivat tasan yhtä paljon työmarkkinoille, luku olisi nolla. Mitä suurempi erotus, sitä isommat erot ovat miesten ja naisten työmarkkinoille osallistumisessa.

Suomi on OECD-maiden huippua miesten ja naisten työmarkkinoille osallistumisessa. Edellä on ainoastaan Liettua. Myös muut Pohjoismaat tulevat Suomen jäljessä. OECD-maiden keskiarvon alapuolella ovat Kreikka ja Italia, joissa naisten osallistuminen työmarkkinoille on selvästi heikompaa kuin Suomessa.

Kuvio 3. Prosenttiyksiköin esitetty ero korkeakoulutettujen naisten ja miesten välillä. Lähde: OECD.

Kummat hankkivat korkeakoulutuksen, miehet vai naiset?

Suomalaisten naisten osuus korkeakoulutetuista oli 16,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten vuonna 2020. Edellisessä mittauksessa vuodelta 2019 luku oli 14,9 prosenttiyksikköä.

Kuvio 3 kertoo sukupuolieron korkeakoulutuksessa. Jos luku olisi nolla, korkeakoulutettuja olisi miehistä ja naisista yhtä suuri osuus. Mitä isompi ero, sitä enemmän on korkeakoulutettuja naisia.

Suomi on OECD-maista tämänkin listan kärjessä, edellä ovat ainoastaan Viro ja Latvia. Euroopassa ainoastaan Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä korkeakoulutettuja miehiä on enemmän kuin naisia.

Kuvio 4. Taulukko kuvaa äideille maksimissaan korvattavat vapaat ekvivalenttiviikoissa suhteutettuina tuloihin. Indikaattorissa on otettu huomioon kaikki äideille maksettavat mahdolliset vapaat, mukaan lukien kotihoidontuki. Koska korvaustasot vaihtelevat maittain, äitiysvapaiden pisin mahdollinen kesto on esitetty suhteutettuna keskipalkkaan. Lähde: OECD

Millaista palkallista vapaata äidit saavat eri maissa?

Seuraava tilasto esittää, kuinka pitkään palkalliseen vapaaseen äidit ovat oikeutettuja maksimissaan eri maissa. Jotta eri maiden järjestelmät olisivat vertailukelpoisia, erilaiset tukimuodot on suhteutettu keskipalkkaan. Suomen lukemaan on laskettu äitiys- ja vanhempainvapaan lisäksi myös kotihoidontuki ja kaikki tukimuodot on suhteutettu tuloihin.

Suomessa äidit saavat palkallista vapaata noin 40 viikkoa. Määrä on pysynyt likimain ennallaan edellisten selvitysten ajan. Perhevapaauudistus astuu Suomessa voimaan elokuussa 2022. Se pidentää perheen yhteenlasketun korvauksellisen vapaan pituutta, mutta ei äidin maksimivapaan pituutta.
Anteliainta palkallista vapaata äideille tarjoaa Viro, jossa äidit saavat 82 viikkoa palkallista vapaata. Vähiten palkallista vapaata Euroopassa äideille tarjoaa Irlanti, jossa sitä saa alle kahdeksan viikkoa.

Kuvio 5. Kuvio kuvaa perheiden maksamat lastenhoitokulut prosenttiosuutena keskipalkasta. Tilastossa on kuvattu sellaisten perheiden lastenhoitokuluja, joiden lapset ovat täysipäiväisessä päivähoidossa. Perheiden maksamista kuluista on vähennetty kaikki julkiset lastenhoidon tuet, subventiot ja mahdolliset verovähennykset. Perheissä toisen vanhemman on oletettu ansaitsevan keskipalkan ja toinen vanhemman tulot oletetaan 67 prosentiksi keskipalkasta. Oletusperheeseen kuuluu kaksi lasta, joista toinen on kahden ja toinen kolmen vuoden ikäinen. Tieto ei ole vertailukelpoinen edellisen vuoden Lasikattomittarin lastenhoitokulujen kanssa. Lähde: OECD

Paljonko lastenhoito maksaa?

Suomessa kaksilapsisen perheen täysipäiväisestä lastenhoidosta maksamat kulut ovat yli OECD:n keskiarvon, kuten oheinen kuvio osoittaa. Ero muihin Pohjoismaihin on selvä, etenkin ero Ruotsiin, jossa perheiden kulut vievät vain viisi prosenttia keskipalkasta.