Suomalaisten selvä enemmistö torjuu EU:n metsäpolitiikan
Ladattavat tiedostot
Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) on sitä mieltä, että Suomen pitää vastustaa EU:n pyrkimyksiä säännellä ja rajoittaa Suomen metsien käyttöä (Kuvio 1). Vain vajaa viidennes (18 %) antaa hyväksyntänsä EU:n metsäsääntelylle.
Kuvio 1.
Aihe on tullut viime vuosina ajankohtaiseksi Euroopan unionin laadittua vuonna 2021 uuden metsästrategian, jossa linjataan metsistä hiilinieluina.[1] Maankäyttösektoria koskeva niin sanottu LULUCF-asetus vuorostaan määrittelee maankäytölle laskentatavat, miten muun muassa metsä otetaan huomioon hiilinieluna. Tämä vuorostaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon metsää voidaan Suomessa hakata, jotta maankäyttösektorin hiilinielutavoitteeseen päästään. Tavoitteista jääminen taas tarkoittaisi joko lisäkustannuksia Suomelle tai lisätoimia muilla sektoreilla.[2]
Lisähuolia Suomelle on aiheuttanut EU:n ennallistamisasetus, joka määrää luontotyyppien ennallistamisesta, mikä Suomessa koskisi muun muassa turvemetsiä ja -peltoja. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että ennallistamisasetuksen kustannukset Suomessa nousisivat 13–19 miljardiin euroon vuoteen 2050 mennessä.[3]
Suomi on kokoonsa nähden metsistä riippuvaisin valtio maailmassa. Metsäsektorin viennin arvo oli 14,2 miljardia euroa vuonna 2021[4] ja metsäsektorilla työskenteli samana vuonna 61 000 henkilöä.[5] Tähän nähden ei ole yllätys, että suomalaiset suhtautuvat tärkeimmän luonnonvaransa käytön rajoittamiseen vastahakoisesti.
EU:n metsäpolitiikan ytimessä on maankäyttösektorin valjastaminen mukaan unionin ilmastotoimiin. Siihen, kuinka paljon metsänhakkuita pitää Suomessa tulevaisuudessa rajoittaa, vaikuttavat arviot siitä, mikä on Suomen maankäyttösektorin nettovaikutus ilmastopäästöihin. Luonnonvarakeskuksen laskelmat paljastivat, että vuonna 2021 Suomen maankäyttösektori oli puuston kasvun heikentymisen ja hakkuiden seurauksena ensi kertaa päästölähde.[6]
Kysymys metsähakkuiden rajoittamisesta kuitenkin jakaa suomalaisia. 38 prosenttia arvioi, että metsähakkuita on Suomessa syytä rajoittaa voimakkaasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja biodiversiteetin säilyttämiseksi, vaikka metsätalous on tärkeää (Kuvio 2). Jonkin verran suurempi osa (45 %) on toisella kannalla eli ei näe tarvetta metsähakkuiden voimakkaaseen rajoittamiseen.
Kuvio 2.
Vastausten jakautuneisuuden takana on suuri poliittinen erimielisyys metsien käyttöön liittyvissä kysymyksissä (ks. EU:n ilmastopolitiikka paljastaa suuret poliittiset ristiriidat). Näkemysten ääripäissä ovat yhtäältä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat sekä toisaalta perussuomalaisten ja keskustan äänestäjät. Jaon kahteen leiriin täydentävät SDP:n kannattajat, joista yli puolet rajoittaisi hakkuita tuntuvasti, sekä kokoomuksen äänestäjät, joiden selvä enemmistö puolestaan torjuu voimakkaat hakkuiden rajoitukset.
Suomalaiset eivät luota EU:n osaamiseen metsäasioissa
Skeptisyys metsänhakkuiden rajoittamisen tarpeesta selittää, miksi suomalaiset kallistuvat torjumaan EU:sta tulevan metsäsääntelyn. Suomalaiset eivät usko, että EU:lla on riittävää tietämystä Suomen metsistä.
Kaksi kolmesta (66 %) arvioi EU:n energia- ja ilmastopolitiikan muodostuvan maallemme kohtuuttoman kalliiksi, koska se ei tunnista Suomen erityisolosuhteita (Kuvio 3). 16 prosenttia asettuu toiselle kannalle.
Kuvio 3.
Suomalaisten epäluuloisuus EU:n kyvyssä tunnistaa Suomen erityisolosuhteita energia- ja ilmastopolitiikassa ei ole uusi ilmiö. 15 vuotta sitten vielä suurempi osa suomalaisista (72 %) suhtautui EU:n Suomi-tuntemukseen epäillen ja uskoi sen tulevan maalle kohtuuttoman kalliiksi. Epäilykset ovat 15 vuoden aikana siis hieman hälvenneet, mikä saattaa kieliä siitä, että pahimmat EU:n ilmastopolitiikkaan liittyvät pelot eivät kuitenkaan lopulta ole toteutuneet.
Suomalaisten suhtautuminen EU:n ilmastopolitiikkaan ei ole kuitenkaan mustavalkoista. Samaan aikaan, kun suomalaiset osoittavat tyytymättömyytensä Suomen kannalta epäedullista EU:n metsäpolitiikka kohtaan, noin puolet (49 %) suomalaisista on edelleen sitä mieltä, että EU:lla tulee olla johtava rooli maailman ilmastopolitiikan hoidossa (Kuvio 4). EU:n ilmastojohtajuuden torjuu 28 prosenttia suomalaisista.
Kuvio 4.
Vuosien aikana kuitenkin suomalaisten näkemys EU:n johtavasta roolista maailman ilmastopolitiikassa on hälvennyt. Vielä vuonna 2007 suomalaisista 70 prosenttia kannatti EU:lle johtavaa roolia ja vuoteen 2012 mennessä osuus oli pudonnut jo 56 prosenttiin. Into ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa kulkemiseen on suomalaisilla ylipäänsä hälvennyt 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun huippuvuosiin nähden samalla, kun ilmastonäkemykset ovat polarisoituneet.[7]
Poliittista ristiriitaa
Suomalaisten ilmastonäkemysten väestöryhmittäinen polarisoituminen heijastuu vahvasti näkemyksiin EU:n ilmastopolitiikasta ja metsäkysymyksestä (ks. Kuviot 1–4 edellä). Naiset ovat kaikkien edellä tarkasteltujen kysymysten kohdalla selvästi miehiä enemmän valmiita metsänhakkuiden rajoittamiseen ja EU:n ilmastopolitiikan hyväksymiseen (ks. Kuvioliite). Nämä näkemykset myös vahvistuvat mitä nuorempi vastaaja on ja toisaalta koulutustason sekä asuinpaikkakunnan koon kasvaessa (tarkat väestöryhmittäiset jakaumat, ks. Kuvioliite tämän artikkelin ohessa).
Suurimmat näkemyserot paikantuvat puolueiden kannattajaryhmien välille. Erityisen yksimielistä EU:n metsien käytön sääntely- ja rajoituspyrkimysten vastustus (ks. Kuvio 1) on perussuomalaisten (92 %), keskustan (91 %), kristillisdemokraattien[8] (78 %) ja kokoomuksen (77 %) kannattajissa. Enemmistö myös Liike Nytin (61 %) ja SDP:n (60 %) äänestäjistä on sitä mieltä, että Suomen pitää vastustaa EU:n pyrkimyksiä säännellä ja rajoittaa Suomen metsien käyttöä (ks. Kuvioliite).
Sen sijaan vain pienehkö osuus vihreiden (17 %) ja vasemmistoliiton (19 %) äänestäjistä asettuisi EU:lle vastahankaan. Enemmistö näissä ryhmissä katsoo, ettei Suomen pitäisi vastustaa EU:n pyrkimyksiä rajoittaa metsiemme käyttöä.
Vastaava näkemysten poliittinen polarisoituminen näkyy muidenkin väittämien kohdalla. Vihreiden (86 %) ja vasemmistoliiton (80 %) kannattajien ylivoimainen valtaosa rajoittaisi metsähakkuita Suomessa (ks. Kuvioliite). Selvästi torjuvalla kannalla ovat perussuomalaisten (86 %), keskustan (77 %) ja kokoomuksen (61 %) kannattajat. Muiden puolueiden kannattajien näkemykset ovat vähemmän voimakkaita. Niukka enemmistö kuitenkin niin SDP:n (52 %) kuin RKP:nkin (51 %) kannattajista kallistuu metsähakkuiden rajoittamisen kannalle. Kristillisdemokraattien niukka enemmistö (54 %) taas kallistuu torjumaan rajoitukset.
EU-myönteisyys vahvaa
Huolimatta suomalaisten enemmistön torjuvasta suhtautumisesta EU:n metsäpolitiikkaan, aihe ei ole vähentänyt suomalaisten EU-myönteisyyttä, joka pysyy huippulukemissa.
Vajaa kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) suhtautuu maamme EU-jäsenyyteen myönteisesti (Kuvio 5). Kielteisesti EU-jäsenyyteen suhtautuu 17 prosenttia ja neutraalin kannan ottaa niin ikään 17 prosenttia.
Kuvio 5.
Myönteisyys on pysynyt käytännössä samalla tasolla (-1 %-yks) kuin viime kevään mittauksessa, jolloin EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen EU-asenteiden kyselyhistoriassa mitattiin kaikkien aikojen myönteisin lukema.[9] EU-myönteisyyden kasvu nykyisiin huippulukemiin selittyy ennen kaikkea Venään hyökkäyksellä Ukrainaan keväällä 2022, jonka alettua kyseisen kevään mittaus toteutettiin. EU-jäsenyys näyttäytyy suomalaisille asenteiden aikasarjan perusteella turvasatamana, jonka arvostus nousee kriisien keskellä. Se on myös määrittänyt suomalaisten ankkuroitumista länteen vuodesta 1995 lähtien.[10]
EU-tyytyväisyys yhdistää useimpia suomalaisia, mutta erityisen vahvaa se on 18–25-vuotiaiden (78 % suhtautuu myönteisesti), yli 65-vuotiaiden (78 %), akateemisesti koulutettujen (80 %), johtavassa asemassa olevien (81 %), opiskelijoiden (76 %) ja suurissa yli 80 000 asukkaan kaupungeissa asuvien (74 %) keskuudessa. Puolueiden kannattajaryhmistä EU-myönteisyys on ehdotonta vihreiden (94 %) ja vasemmistoliiton (92 %) kannattajien keskuudessa ja hyvin laajaa myös kokoomuksen (85 %), SDP:n (79 %) ja RKP:n (77 %) kannattajien keskuudessa. Keskustan kannattajista 66 prosenttia suhtautuu EU:hun myönteisesti, Liike Nytin kannattajista 54 prosenttia ja kristillisdemokraattien kannattajista 52 prosenttia.
Ainoa ryhmä, jossa enemmistö suhtautuu EU:hun kielteisesti, ovat perussuomalaisten kannattajat. Heistä 57 prosenttia ottaa EU-jäsenyyteen kielteisen kannan ja 19 neutraalin kannan. Perussuomalaisten kannattajistakin toisaalta lähes neljäsosa (23 %) suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti.
EU-myönteisyyden pysyvyys huolimatta EU:n metsäpolitiikkaan kohdistuvasta kritiikistä kielii siitä, että suomalaisten sitoutuminen EU-jäsenyyteen ei ole riippuvaista yksittäisistä politiikkakysymyksistä, vaan EU-jäsenyys katsotaan pysyväksi yhteiskunnalliseksi rakenteeksi likimain samaan tapaan kuin sitoutuminen omaan valtioon. Aivan kuten tyytymättömyys valtion harjoittamaan politiikkaan ei heiluta suomalaisten isänmaallisuutta tai tyytyväisyyttä suomalaisena olemiseen[11], tyytymättömyys EU-tason politiikkaan ei välttämättä heilauta myönteistä suhtautumista EU:hun sinänsä. Politiikkakysymyksissä paine pikemmin suomalaisiin päättäjiin, heidän toimintaansa EU-politiikassa ja kykyynsä vaikuttaa Suomelle kansallisesti kaikkein tärkeimpiin asioihin EU:ssa.[12]
Suomalaiset ovat tyytyväisiä euroon
Suomalaisista 60 prosenttia suhtautuu myönteisesti siihen, että rahayksikkömme vaihdettiin markasta euroiksi (Kuvio 6). Kielteisesti euroon suhtautuu 18 prosenttia ja yhtä moni ottaa euroon neutraalin kannan.
Kuvio 6.
Myönteinen suhtautuminen eurojäsenyyteen on pysynyt huippulukemissa samoin kuin suhtautuminen EU-jäsenyyteen (ks. Kuvio 5). Muutoinkin asennevaihtelut suhtautumisessa euroon ovat pääsääntöisesti noudatelleet asennemuutoksia suhtautumisessa EU-jäsenyyteen, sillä poikkeuksella, että kielteinen suhtautuminen on selvästi vähentynyt eurojäsenyyden alkuvuosista. Väestöryhmittäisessä tarkastelussa havaitut eroavaisuudet vastaavat pääpiirteittäin EU-jäsenyyden kohdalla havaittuja vaihteluita (ks. edellä sekä Kuvioliitteessä). Lisätietoa Euroopan keskuspankin syksystä alkaen nopeasti kiristyneen rahapolitiikan vaikutuksista suomalaisten suhtautumiseen euroon saadaan kevään 2023 arvo- ja asennetutkimuksesta.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 088 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 19.–31.10.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Viitteet ja lähteet
[1] Euroopan komissio (2023). EU:n uusi metsästrategia vuodelle 2030, https://environment.ec.europa.eu/strategy/forest-strategy_fi, haettu 27.1.2023).
[2] Maa- ja metsätalousministeriö (2023a). Maankäyttösektorin sisällyttäminen EU:n ilmastotavoitteisiin, https://mmm.fi/lulucf (haettu 27.1.2023).
[3] Räsänen, A., Kekkonen, H., Lehtonen, H., Miettinen, A., Wejberg, H., Kareksela, S. Tzemi, D., Aro, L., Kuningas, S., Louhi, P. ja Ruuhijärvi, J. (2023). Euroopan unionin ennallistamisasetusehdotuksen luontotyyppi- ja turvemaatavoitteiden vaikutukset Suomessa, https://jukuri.luke.fi/handle/10024/552939 (haettu 27.1.2023).
[4] Maa- ja metsätalousministeriö (2023b). Metsäteollisuus Suomessa, https://mmm.fi/metsat/puun-kaytto/metsateollisuus-suomessa (haettu 27.1.2023).
[5] Luke (2022a). Metsäsektorin työvoima 2021, https://www.luke.fi/fi/tilastot/metsasektorin-tyovoima-tietojen-paivitys-paattynyt-2022-lopussa/metsasektorin-tyovoima-2021 (haettu 27.1.2023).
[6] Luke (2022b). Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot vahvistavat: maankäyttösektori päästölähde vuonna 2021, metsät pysyivät edelleen nettonieluna, https://www.luke.fi/fi/seurannat/maatalous-ja-lulucfsektorin-kasvihuonekaasuinventaario/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-vahvistavat-maankayttosektori-paastolahde-vuonna-2021-metsat-pysyivat-edelleen-nettonieluna (haettu 27.1.2023).
[7] Metelinen (2023). Tee se itse -ilmastopolitiikkaa – Energiakriisi vauhdittaa ihmisten ilmastotoimia, vaikka huoli ilmastosta hiipuu, EVA Analyysi No 117, https://www.eva.fi/blog/2023/01/17/energiakriisi-vauhdittaa-ihmisten-ilmastotoimia-vaikka-huoli-ilmastosta-hiipuu/ (haettu 27.1.2023).
[8] Pienen vastaajamäärän takia kristillisdemokraattien, RKP:n ja Liike Nytin kannattajien vastausjakaumia on pidettävä suuntaa antavina.
[9] Haavisto, I. (2022). Muskeleita Euroopalle – Suomalaiset toivovat EU:lle yhteistä puolustusta ja toivottavat Ukrainan mukaan unioniin, EVA Arvio No 38.
[10] Suomalaisten EU-suhteesta lisää, ks. Haavisto, I. (2019). Vapaus, vakaus ja vauraus – Mitä EU-jäsenyys merkitsee nykysuomalaisille? EVA Analyysi No 75, https://www.eva.fi/blog/2019/10/14/suomalaiset-arvostavat-eussa-eniten-liikkumisen-vapautta-euron-ja-lansiyhteison-tuomaa-vakautta-ja-sisamarkkinoiden-tuomaa-vaurautta/ (haettu 30.1.2023).
[11] Haavisto, I. (2020). Ylpeys suomalaisuudesta on koronakevään kultareunus, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2020/06/17/ylpeys-suomalaisuudesta-on-koronakevaan-kultareunus/ (haettu 27.1.2023).
[12] Esimerkiksi vuoden 2012 Asenne- ja arvotutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten EU-myönteisyys oli kasvanut voimakkaasti huolimatta repivästä kansallisesta keskustelusta, joka koski toisten euromaiden tukemista finanssikriisiä seuranneen euron kriisin oloissa, ks. Haavisto, I. (2012). EU vai ei? EVAn arvo- ja asennetutkimus 2012, Taloustieto Oy.