Verotuksen överit

Aki Kangasharju
Toimitusjohtaja
Wappu on juhlan ja protestin aikaa. Minä protestoin sitä, että Suomi on vetänyt verotuksen huumassa överit. Sen seurauksena talouskasvu mataa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on vaarassa, kirjoittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju blogissaan.

Kuten 1980-luvulla mainostettiin yleisesti kaikille, ainakin joillekin on vielä tänäänkin lottovoitto syntyä Suomeen. Tuloerot ovat pienet, asunnottomuus maailman vähäisintä ja julkiset palvelut toimivat.

Merkittävä yhteiskunnan solidaarisuuden mittari on se, kuinka paljon autetaan kaikkein vähäosaisimpia. Suomessa työtä vailla olevat sairaat ja muut erityisryhmät saavat kansainvälisesti vertailtuna ihan kohtuullisesti tukea.

Meille kaikille muille kannattaa viestittää voimakkaammin, että työn tekeminen ja ponnistelu kannattaa.

Tuoreen tiedon mukaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean Suomelle antamat moitteet perusturvan tasosta perustuvat puutteelliseen mittariin. [1] Kun mukaan otetaan kaikki vähäosaisten tuet, Suomi huolehtii sairaistaan ja vanhuksistaan varsin kohtuullisesti. Se näkyy onnellisuusmittauksissakin – kyselyihin osuu muita maita vähemmän ihmisiä, joilla menee erityisen heikosti.

Hyväosaisten kohtelusta ei voi sanoa samaa. Tulonsiirto- ja verojärjestelmän perusteella laskettuna yhteiskunta ei anna arvoa laisinkaan 15 prosentille eniten tienaavia.[2] Se näkyy ylikireänä verotuksena. IMF:n mukaan korkeimmat tuloverot ovat jo niin korkeat, että niiden laskeminen lisäisi verotuloja.

Kireän verotuksen vuoksi ponnistelu uralla eteenpäin on liian vähäistä. Siksi innovaatioita jää syntymättä ja investointeja tekemättä. Talouskasvu mataa eivätkä verotulot riitä hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin.

Tilanne tunnistettiin jo yli 10 vuotta sitten Martti Hetemäen vetämässä valtiovarainministeriön verotyöryhmässä. Siitä huolimatta Kataisen hallitus asetti määräaikaiseksi aiotun, niin sanotun solidaarisuus- ja raippaveron hyvätuloisille. Nykytiedon mukaan se ei lisännyt verotuloa, mutta siitä on silti tullut pysyvä käytäntö.

Tästä verotuksen ylilyönnistä on kertynyt Hetemäen työryhmän ohella paljon lisääkin tutkimusnäyttöä. [3, 2, 4, 5] Kaikissa tutkimuksissa ei päädytä ylilyöntitulkintaan, mutta niissäkin havaitaan, että lähellä ollaan. [6, 7, 8]

Ruotsissa näytön kertyminen verotuksen haittapuolista johti korkeimpien marginaaliverojen laskuun viimeksi vuoden 2020 alussa. Suomessa puhutaan vain verotuksen kiristämisestä.

Suomen vero- ja tulonsiirtojärjestelmä ei kurita vain hyvätuloisia. Kannustinongelmia on paljon myös työttömillä, joilla on lapsia ja jotka haluaisivat työllistyä osa-aikaisesti.

Legendaarinen Juha Mieto on sanonut harjoittelussa olleen olennaisinta laiskuuden erottaminen väsymyksestä. Suomen vero- ja tulonsiirtojärjestelmässä pitäisi pystyä erottamaan laiskuus työkyvyttömyydestä. Vähäosaisten tuki tulee kohdistaa nykyistä selkeämmin sairaille, vammaisille ja vanhuksille.

Meille kaikille muille kannattaa viestittää voimakkaammin, että työn tekeminen ja ponnistelu kannattaa.

Viitteet ja lähteet

[1] Tervola ja Nykänen (2022). Sosialliturvan riittävyyttä tulee mitata läpinäkyvästi ja huolellisesti, Yhteiskuntapolitiikka 87, 223-225.

[2] IMF (2020). Promoting Labor Supply Through Tax and Benefit Reform, IMF Staff Country Reports, Finland: selected Issues, 6, 16.1.2020.

[3] Kotamäki ja Kirkko-Jaakkola (arvioitavana). Kasvattaako ylimmän marginaaliveron kevennys verotuloja? Käsikirjoitus.

[4] Lundberg, J. (2017). The Laffer curve for high incomes, LIS Working papers No. 711, Uppsala University.

[5] Pirttilä, J. (2009). Mirrlees Review ja Suomen verojärjestelmä, teoksessa Eerola, E., Kari, S. ja Pehkonen, J. (toim.) Verotuksen ja sosiaaliturvan uudistaminen – miksi ja mihin suuntaan? VATT-Julkaisut 54.

[6] Matikka, J., Harju, J. ja Kosonen, T. (2016). Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5/2016.

[7] Kotakorpi, K ja Matikka, T (2017). Revenue-maximizing top earned income tax rate in the presence of income-shifting, Nordic Tax Journal 1: 100-107.

[8] Talouspolitiikan arviointineuvosto (2016). Economic Policy Council Report 2015.