Haluatko parempaa palkkaa? Vaihda työpaikkaa

Sanna Kurronen
Ekonomisti
LinkedIn X
Yhä useamman suomalaisen tulisi löytää omaa osaamistaan paremmin vastaava työpaikka. Se paitsi parantaa työssä viihtymistä ja mahdollistaa entistä paremman toimeentulon, myös nostaa kansantalouden tuottavuutta. Tämä mahdollistaa palkkojen kasvun ilman yleiskorotuksia eli työehtosopimuksiin sovittuja alakohtaisia palkankorotuksia, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen blogissaan.

Palkkaliukumaksi kutsutaan sopimuskorotuksia ylittävää osaa ansiokehityksestä. Työvoimapula ja korkea inflaatio antavat hyvän mahdollisuuden nojata korkeiden yleiskorotusten sijaan reippaisiin palkkaliukumiin.

Palkkaliukumat ovat yritys- tai työntekijäkohtaisia palkankorotuksia. Niiden osuus ansiotason noususta on usein pienempi kuin sopimuskorotusten. Kuitenkin esimerkiksi kilpailukykysopimuksen seurauksena sopimuspalkat peräti laskivat ja vain palkkaliukumien ansiosta suomalaisten ansiotaso nousi vuonna 2017.[i]

Palkkaliukumia aliarvioidaan korkeasuhdanteessa.

Ansiotasoindeksi kuitenkin aliarvioi palkkaliukumia hyvässä suhdannetilanteessa. Se johtuu siitä, että työllisyyden kasvaessa työmarkkinoille tulee lisää erityisesti alhaisemman osaamistason työvoimaa, esimerkiksi opiskelijoita, vastavalmistuneita tai pitkän työttömyyden aikana osan osaamisestaan menettäneitä. Laboren tutkijat ovatkin arvioineet palkkaliukumien roolin tilastoitua suuremmaksi.[ii]

Erityisen voimakkaita liukumat ovat työpaikan vaihtajilla korkeasuhdanteessa. Nykyisessä taloustilanteessa, jossa työvoiman saatavuusongelmat ovat suuria, työpaikkaa vaihtamalla on mahdollista saada huomattava korotus palkkaan.[iii]

Maltilliset työehtosopimuksiin kirjattavat sopimuskorotukset antaisivat nyt tilaa palkkaliukumille niin, että uusia työntekijöitä houkuteltaisiin paremman palkan perässä. Kun yrityksillä on merkittäviä työvoiman saatavuusongelmia, parhaat yritykset voisivat nostaa palkkojaan selvästi muita enemmän ja siten sekä houkutella että pitää osaajiaan.  Työvoiman kohdentuminen nykyistä paremmin vauhdittaisi tuottavuuskehitystä, joka on pitkällä aikavälillä kansantalouden hyvinvoinnin lähde. Tämä johtuu siitä, että yksilön osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen on useimmiten tuottoisampaa kuin vähäisempää osaamista vaativan työn tekeminen. Työpaikan vaihtajat voivat myös viedä mukanaan uusia tietoja ja taitoja, jolloin paremmat toimintatavat siirtyvät nopeammin yrityksestä toiseen edelleen vauhdittaen tuottavuuskasvua.

Tuottava työntekijä on tyytyväisempi.

Myös työtyytyväisyydellä ja tuottavuudella on positiivinen yhteys.[iv] Tyytyväinen työntekijä on tuottavampi, kun esimerkiksi pitkät sairauspoissaolot vähenevät. Toisaalta tuottava työntekijä näyttää myös olevan tyytyväisempi kuin vähemmän tuottava.

Lisääntyvä liikkuminen työpaikkojen välillä on yksi keino vauhdittaa Suomen tahmeaa tuottavuuskehitystä. Nyt laaja-alaiset työvoiman saatavuusongelmat ja korkea inflaatio tarjoavat tilaisuuden ohjata parasta työvoimaa parhaisiin yrityksiin työehtosopimuksia parempien palkkojen houkuttelemana.

Viitteet ja lähteet

[i] Tilastokeskus (2019). https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/ansiotason-noususta-suurin-osa-tulee-sopimuskorotuksista/
[ii] Fornaro ja Maliranta (2022). https://labore.fi/julkaisu/liukumat-suomalaisen-palkanmuodostuksen-joustotekijana/
[iii] Kauhanen ja Maliranta (2019). https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/64209/microwagefinal.pdf?sequence=1
[iv] Böckerman ja Ilmakunnas (2020). https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72162/digital_01_raportti_no5_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y