Hallitus päätti siirtää suomalaisten rahoja Venäjän sotakassaan – ja se on väärin

Hallitus päätti laskea jakeluvelvoitetta 7,5 prosenttiyksikköä vuosille 2022–2023, jolloin biopolttoaineiden osuus laskee pumpulla 12 prosenttiin. Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan uusiutuvien osuutta polttoaineiden jakelijoiden myydystä polttoaineesta (esim. bensiini, diesel). Jakeluvelvoitteen laskun seurauksena raakaöljyn kysyntä kasvaa, sillä öljystä jalostettujen polttoaineiden osuus nousee. Samalla 12 sentiksi litralta arvioitu polttoaineen hinnan lasku lisää kysyntää entisestään (Kuvio 1). Suomalainen autoilija siis rahoittaa aiempaa enemmän Venäjän hyökkäyssotaa. Vaikutus pysyy, vaikka venäläistä öljyä ei tuotaisi Suomeen, sillä öljyn hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla. Kysynnän kasvu nostaa hintaa, myös venäläisen öljyn hintaa.

Kuvio 1.

Jakeluvelvoitteen lasku on ongelmallinen myös investointiympäristön kannalta. Jos Suomen politiikka siirtymässä kohti vähäpäästöisempää yhteiskuntaa on tempoilevaa ja vaikeasti ennakoitavaa, investoiminen päästöjä vähentäviin hankkeisiin näyttäytyy yrityksille epävarmana. Jatkuvuus ja ennakoitavuus ovat pitkäaikaisille investoinneille välttämättömiä.

Hallituksen hötkyily vaalien lähestyessä on odotettavaa, mutta vahingollista. Raakaöljyn kysynnän lisäämisen sijaan tulisi tukea ihmisiä ja yrityksiä Suomessa, mikäli sodan kustannukset käyvät kohtuuttomiksi. Yksi tapa samanaikaisesti kuristaa Venäjän sotakassaa ja pitää autoilijoiden kustannukset siedettävinä olisi venäläiselle öljylle asetettava tuontitulli. [i] Sen maksaisi venäläinen öljyntuottaja.

Suomalaiset tuskin haluavat rahoittaa Venäjän sotaponnisteluja, mutta nyt hallitus päätti tehdä niin meidän puolestamme lisäämällä öljyn kysyntää.

Viitteet ja lähteet

[i] https://www.eva.fi/blog/2022/03/11/nain-viemme-putinilta-oljyrahat/