Suomalaiset eivät kaihda aseellista maanpuolustusta
Ukrainan sodan alettua EVA selvitti kevään 2022 Arvo- ja asennetutkimuksessaan suomalaisten käsityksiä heitä itseään ja koko Suomea koskevista uhista. Myös uhkakuvissa tapahtuneita muutoksia voitiin arvioida, koska vastaava kysymyssarja on sisältynyt EVAn Arvo- ja asennetutkimuksiin vuosina 2018 ja 2020.
Venäjän hyökkäyksen myötä kansalliseen turvallisuuteen liittyvät huolet ovat nousseet suomalaisten mielissä konkreettisiksi uhiksi, ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen uhka on tärkeysjärjestyksessä saanut väistyä turvallisuuden tieltä. Silti suomalaisten mielissä ykkösuhka on edelleen uusi laajamittainen talouskriisi, joka nyt kytkeytyy tiiviisti Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaan epävakauteen (Kuvio 1).
Kuvio 1.
Valtioneuvosto julkaisi 13. huhtikuuta 2022 Suomen turvallisuusympäristön muutosta käsittelevän selonteon, jossa todettiin, että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Venäjän Ukrainaan 24. helmikuuta käynnistämän hyökkäyksen seurauksena Suomi kuitenkin varautuu selonteon mukaan ”sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen tai poliittiseen painostukseen. Suomi varautuu myös siihen, että sotilaallista voimaa kohdistettaisiin yksinomaan Suomea vastaan”.
Selonteon teksti vastaa pitkälle suomalaisten käsityksiä uhkakuvista. Keskeisiksi uhiksi ihmisten mielissä ovat nyt nousseet sotilaallista hyökkäystä vähäisemmät vihollistoimet kuten hybriditoimet ja kyberhyökkäykset (ks. s. 7). Suomalaiset ovat kuitenkin arvioineet uudelleen myös sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa, ja se on noussut olemattomasta todelliseksi uhaksi (ks. s. 6).
Sotilaallinen hyökkäys ei kuitenkaan nouse ykkösuhkien joukkoon. Suomalaiset tietävät, että maallamme on vahvat puolustusvoimat ja kyky torjua hyökkäyksiä, mikä vähentää Suomen houkuttelevuutta hyökkäyksen kohteena. Venäjän sotilasvoimat ovat myös sidotut Ukrainaan, mikä vähentää Suomeen kohdistuvan sotilaallisen uhan riskiä juuri tällä hetkellä. Vaikka sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa ei juuri nyt koeta erityisen vahvana, suomalaiset vaikuttavat hyvin varautuneilta ja osoittavat vahvaa maanpuolustustahtoa.
Kansainvälisestikin vahva maanpuolustustahto
Suomalaisten henkilökohtaista valmiutta reagoida sotilaalliseen kriisitilanteeseen selvitettiin kahdeksanosaisella kysymyssarjalla, jossa osa vaihtoehdoista liittyi suoraan maanpuolustukseen ja osa valmiuteen muuttaa omia arjen ja talouden toimintatapoja sotilaallisessa kriisissä vallitseviin oloihin sopeutumiseksi (Kuvio 2). Tällä tavoin kovaa maanpuolustustahtoa päästiin vertailemaan henkilökohtaisesti helpompiin ja vähäriskisempiin elämäntapamuutoksiin.
Kuvio 2.
Perustuslain mukaan ”jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään”. Suomalaiset ottavat maanpuolustusvelvollisuuden vakavasti. Suomalaisista 85 prosenttia on valmiita avustamaan puolustuksessa parhaan kykynsä mukaan. Vain kahdeksan prosenttia arvioi, ettei ole valmiita puolustuksessa auttamiseen.
Miehistä 92 prosenttia on valmiita avustamaan puolustusta parhaan kykynsä mukaan ja naisista 78 prosenttia (kaikki väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät erillisestä Kuvioliitteestä). Maanpuolustustahto on kaikissa väestöryhmissä vahvaa.
Luvut ovat linjassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuoden 2021 joulukuussa toteuttaman kyselyn kanssa, jonka mukaan 84 prosenttia vastasi olevansa itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjen ja taitojen mukaan, jos Suomeen hyökätään.
46–55-vuotiaista naisista 48 prosenttia ilmaisee valmiutensa aseelliseen maanpuolustukseen.
Maanpuolustuksen kannatus on Suomessa vahvaa myös kansainvälisesti vertaillen. Se havaittiin vuonna 2015 The Worldwide Independent Networkin ja Gallup Internationalin tekemässä maailmanlaajuisessa kyselyssä, jossa Suomi sijoittui länsimaista ykköseksi, kun 74 prosenttia suomalaisista ilmaisi olevansa valmiita taistelemaan maansa puolesta.
Edellä mainituissa kyselyissä tiedusteltiin valmiutta ylipäänsä puolustaa maataan. Kokonaiskuva muuttuu, kun kysytään kansalaisen valmiutta puolustaa maata aseellisesti. Vaikka kaikki ovat perustuslain perusteella velvoitettuja puolustamaan maataan omien taitojensa ja kykyjensä mukaan, vain osalla on koulutusta aseelliseen maanpuolustukseen.
Enemmistö suomalaisista (54 %) on valmiita puolustamaan maataan aseellisesti. Kolme kymmenestä (31 %) ei ole valmiita aseelliseen maanpuolustukseen.
Naisetkin tarttuvat aseisiin
Miehistä 73 prosenttia on valmiita aseelliseen maanpuolustukseen ja naisistakin 36 prosenttia. Molempia lukemia voi pitää varsin korkeina. Varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain noin 21 000 suomalaista, joista vajaa tuhat on naisia. Kunkin ikäluokan miehistä noin kaksi kolmasosaa suorittaa aseellisen palveluksen ja naisista noin kolme prosenttia. Reservissä on noin 870000 suomalaista, ja sodan ajan vahvuudessa on 280 000 sotilasta. Reservistä miehistö siirtyy niin sanottuun varareserviin 50-vuotiaana ja upseerit sekä aliupseerit 60-vuotiaina.
Miesten keskuudessa aseellinen puolustusvalmius on reserviä suurempi. Tämä selittyy sillä, että aseellista maanpuolustustahtoa osoitetaan kaikissa ikäluokissa (ks. Kuvioliite). Yli 65-vuotiaista miehistäkin yli puolet (52 %) on edelleen valmiita tarttumaan tarvittaessa aseisiin (Kuvio 3).
Kuvio 3.
Miesten aseellinen maanpuolustustahto on suurinta 56–65-vuotiaiden joukossa, jossa peräti 79 prosenttia on valmiita ryhtymään aseelliseen maanpuolustukseen. Naisista taas innokkaimpia aseisiin tarttujia ovat 46–55-vuotiaat, joista lähes puolet (48 %) ilmaisee valmiutensa tähän. Naisten valmiutta aseelliseen maanpuolustukseen voidaan luonnehtia erittäin korkeaksi, jos huomioidaan, että varusmiespalveluksen on naisista suorittanut vain harva. Osaltaan ilmiötä voi selittää Ukrainan sota. Se on tuonut tiedotusvälineissä esiin sodan kauhujen lisäksi myös kuvat ja videot, joissa siviilipukuiset naiset ovat tarttuneet aseisiin maansa puolustamiseksi. Tämä on kenties vahvistanut naisten kiinnostusta aseelliseen maanpuolustukseen. Reserviläisjärjestöihin on tulvinut alkuvuoden 2022 aikana poikkeuksellisen paljon uusia jäsenhakemuksia myös naisilta.
Myöhäiskeski-ikäisten naisten korkea aseellinen maanpuolustusvalmius saattaa johtua siitä, että perheen mahdolliset lapset ovat tässä iässä usein jo aikuistumassa. Vastaavasti naisten aseellisen maanpuolustuksen into on vähäisintä parhaassa perheellistymisiässä olevilla 26–35-vuotiailla, joista viidesosa (19 %) puolustaisi maataan aseellisesti.
Valmius aseelliseen maanpuolustukseen vaihtelee jossain määrin sosioekonomisen statuksen ja puoluekannan perusteella. Johtavassa asemassa olevista vajaa kolme neljästä (73 %) on valmiita aseelliseen maanpuolustukseen, alemmista toimihenkilöistä vain reilu puolet (52 %). Työntekijöistä (56 %) ja yrittäjistä (57 %) hieman useammalla on tähän valmius. Opiskelijoista (44 %), eläkeläisistä (45 %) ja työttömistä (49 %) alle puolella on valmius aseelliseen maanpuolustukseen.
Innokkaimpia aseellisia maanpuolustajia ovat RKP:n (71 %), Liike Nytin (72 %), perussuomalaisten (70 %) ja kokoomuksen (68 %) äänestäjät. Yli puolet myös keskustan (58 %) ja kristillisdemokraattien (51 %) äänestäjistä on tähän valmiita, mutta SDP:n (47 %), vihreiden (35%) ja vasemmistoliiton kannattajien (34 %) vähemmistö on valmiita käyttämän aseita maansa puolustamiseksi. Erot näkemyksissä selittyvät osin puoluekannatuksen sukupuolittumisella.
Maanpuolustustahto on keskeinen osa Suomen puolustuksen kokonaisuutta, sillä puolustuksen vahvuus nojaa laajaan ja motivoituneeseen reserviin (ks. laatikko Oma puolustus on paras turva). Vahvasta sitoutumisesta puolustukseen kielii myös se, että EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa puolustusvoimat on kerta toisensa jälkeen ollut suomalaisten mielissä luotettavimpia instituutioita Suomessa tasavallan presidentin ja poliisin ohella.
Lue koko analyysi Valmiina puolustamaan
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 4.3.–15.3.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Tämä on EVAn Arvo- ja asennetutkimus
EVAn Arvo- ja asennetutkimus on Suomen johtava yhteiskunnallista mielipideilmastoa säännöllisesti ja laaja-alaisesti seuraava kyselytutkimus, joka toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. EVAn tutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen 38 vuoden ajan ja niiden aiheet kattavat politiikan, talouden, ulkosuhteiden, ympäristön ja hyvinvoinnin keskeiset teemat. Arvo- ja asennetutkimusten kyselykonteksti ja toteuttamistapa on pyritty pitämään mahdollisimman samalaisena vuodesta toiseen tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi ja yli ajan tapahtuvien asennemuutosten seuraamiseksi. Jokainen tutkimus sisältää useita kysymyksiä kustakin teemasta. Toistuvien kysymysten kysymyksenasettelut on säilytetty mahdollisimman yhdenmukaisina vuodesta toiseen. Useiden aiheiden kohdalla suomalaisten asenteiden ja arvojen kehitystä voidaan seurata systemaattisesti yli vuosikymmenten. Tutkimusten tiedonkeruussa siirryttiin vuonna 2012 internetpaneelin hyödyntämiseen aiemmin postitse tehdyn kirjallisen kyselyn sijaan. Siirtymävaiheessa tiedonkeruu suoritettiin kummallakin menetelmällä tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen aineistoja säilytetään Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (FSD, Tampereen yliopisto), joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. EVAn aineistot ovat kuuluneet jo pitkään FSD:n kysytyimpiin aineistoihin. Niitä on hyödynnetty ja hyödynnetään parhaillaan lukuisissa akateemisissa tutkimushankkeissa eri korkeakouluissa Suomessa ja ulkomailla.