Polttoaineen kallistuminen kärjistää kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua

Sanna Kurronen
Ekonomisti
LinkedIn X
Lähes puolet suomalaisista vähentää todennäköisesti liikkumistaan, mikäli liikennepolttoaineiden hinnat nousevat huomattavasti. Suhtautuminen polttoaineiden hintoihin jakaa suomalaisia asuinpaikan ja puoluekannatuksen mukaan. Perussuomalaisten kannattajista 75 prosenttia ilmoittaa yrittävänsä vaikuttaa polttoaineen hintaan äänestämällä, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Ladattavat tiedostot

Download: Tuskanhikeä bensapumpulla -EVA Arvio
Tuskanhikeä bensapumpulla -EVA Arvio

Polttoaineen kallistuminen kärjistää kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua. EVA Arvion Tuskanhikeä bensapumpulla on kirjoittanut ekonomisti Sanna Kurronen.

Lataa

Download: EVA Arvion Tuskanhikeä bensapumpulla kuvioliite
EVA Arvion Tuskanhikeä bensapumpulla kuvioliite

Lataa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut polttoaineiden pumppuhintaa ja samalla lisännyt länsimaissa vaatimuksia hankkiutua eroon venäläisen energian tuonnista. Fossiilienergian ja erityisesti öljyn vienti on Venäjän valtiolle äärimmäisen tärkeä tulonlähde, vuonna 2021 noin neljännes sen budjettituloista tuli pelkästään öljyn tuotantoveroista ja vientitulleista. Tänä vuonna osuus on todennäköisesti sitäkin suurempi öljyn hinnan nousun ja toisaalta muiden verotulojen supistumisen myötä. Venäläisen energian tuontikiellot kuitenkin todennäköisesti nostaisivat energian hintaa edelleen, ja suomalaiset kokevat jo nykyisellään liikennepolttoaineiden hintojen rajoittavan kohtuuttomasti ihmisten elämää.

Suomalaisten valmiutta ryhtyä erilaisiin toimiin polttoaineiden hintojen kallistuessa selvitettiin 12-osaisella väitekokonaisuudella osana kevään 2022 EVAn Arvo- ja asennetutkimusta.

Täysin toimettomaksi nousevien polttoaineiden hintojen edessä ei jäädä. Suomalaisista lähes puolet (47 %) on valmis vähentämään omaa tai läheistensä liikkumista nousevien polttoaineiden hintojen seurauksena (Kuvio 1). Yli kolmannes (35 %) ei kuitenkaan pidä liikkumisen vähentämistä todennäköisenä.

Kuvio 1.

44 prosenttia suomalaisista onkin sitä mieltä, ettei polttoaineiden hintojen nousun seurauksena muuta liikkumisratkaisujaan vaan karsii muista menoista. Joka neljäs (26 %) ei ole valmis säästämään muista menoista. Kolme kymmenestä (29 %) kokee, että kysymykseen liikkumiseen käytettävien menojen ja muiden menojen välillä on vaikea antaa vastausta. Epätietoisten osuus todennäköisesti heijastelee ainakin osin tilannetta, jossa sekä muista menoista karsiminen että liikkumisratkaisujen muuttaminen tuntuu vaikealta.

Noin joka kolmas (32 %) suomalainen ei todennäköisesti reagoi mitenkään polttoaineiden hintojen nousuun, sillä ei koe asian juuri koskettavan itseään. Suurempi osuus (45 %) näkee kuitenkin toimille tarvetta. Kolmessa neljästä kotitaloudesta on Suomessa vähintään yksi auto. Vastaukset lienevätkin likeisesti kytköksissä siihen, löytyykö vastaajan kotitaloudesta auto. Esimerkiksi nuorimmassa, 18–25-vuotiaiden ikäryhmässä lähes puolet (46 %) ei koe, että asia koskisi heitä (ks. erillinen Kuvioliite), sillä nuorilla harvemmin on vielä omaa autoa.

Joka kolmas (34 %) suomalainen sanoo alkavansa käyttää enemmän julkista liikennettä nousevien  polttoaineiden hintojen seurauksena, mutta puolet (51 %) suomalaisista ei näe sitä todennäköisenä vaihtoehtona.

Odotetusti suurilla paikkakunnilla julkiseen liikenteeseen vaihtaminen nähdään toimivampana keinona. Isoissa kaupungeissa (yli 80 000 asukasta) 44 prosenttia vastaajista on valmiita lisäämään julkisen liikenteen käyttöä, kun taas alle 8 000 ihmisen paikkakunnilla tähän on valmiita vain alle 17 prosenttia (ks. Kuvioliite). Kimppakyydit taas nähdään ratkaisuna useammin pienillä, alle 4 000 asukkaan paikkakunnilla. Koko maan tasolla 31 prosenttia on valmiita turvautumaan kimppakyyteihin ja noin puolet (51 %) ei näe sitä vaihtoehtona. Pienillä paikkakunnilla 43 prosenttia pyrkisi lisäämään kimppakyytejä. Tämä kuvastaa sitä, miten erilaisissa tilanteissa eri puolilla Suomea eletään liikkumisen vaihtoehtojen suhteen. Siinä missä kaupungeissa julkinen liikenne on tavallisesti helposti saatavilla oleva vaihtoehto, pienillä paikkakunnilla oma auto ja kimppakyydit ovat usein ainoat vaihtoehdot töihin, kouluun, kauppaan ja harrastuksiin pääsemiseksi. Tällä liikkumisvaihtoehtojen saatavuuden erolla kaupunkien ja maaseudun välillä voi olla merkittäviä poliittisia vaikutuksia, jotka kasvavat tulevaisuudessa. Kevään 2021 Arvo- ja asennetutkimus paljasti, että kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta koki, että Suomessa on asuinkunnittain vertaillen eriarvoisuutta (esim. kaupungit vs. maaseutu). Tämä vastakkainasettelu saattaa korostua polttonesteiden kallistumisen myötä.

Ei suuria elämänmuutoksia

Kaiken kaikkiaan valmius muuttaa tottumuksiaan polttoaineiden hinnan kallistuessa vaikuttaa melko vaimealta. Tämä kielii siitä, että useiden kohdalla varsinaista kipukynnystä ei ole vielä ylitetty. Suuret elämänmuutokset eivät ole käyneet ihmisten mielissä.

Asuinpaikkaa on valmis vaihtamaan noin joka kuudes suomalainen (16 %) ja työpaikan vaihdon työmatkan lyhentämiseksi näkee mahdollisena vain kahdeksan prosenttia suomalaisista. Valtaosa ei ole valmiita muuttamaan asuin- (69 %) tai työpaikkaa (73 %). Auton vaihtamisen sähköautoon polttoainekulujen taklaamiseksi näkee todennäköisenä noin joka viides suomalainen (19 %), mutta kolme viidestä (60 %) ei pidä sitä omalla kohdallaan todennäköisenä. Asiaan saattaa vaikuttaa se, että uusien sähköautojen hinnat ovat korkeita ja käytettyjen sähköautojen markkina on toistaiseksi vielä pieni. Käytettyjen autojen osuus kaikista autokaupoista on noin 85 prosenttia.

Biopolttoainekäyttöiseen autoon turvautuisi vielä harvempi, vain 14 prosenttia suomalaisista, kun enemmistö (58 %) ei ole sellaiseen vaihtamassa. Mustasta pörssistä polttoainetta lähtisi hankkimaan noin joka kymmenes (9 %), ja idean tyrmää 78 prosenttia suomalaisista.

Erityisesti perussuomalaisista näyttäisi kehkeytyvän tulevissa vaaleissa protestikanava bensan hinnan kallistumiselle.

Myös poliittinen vaikuttaminen nähdään mahdollisena keinona vastata nouseviin polttoaineen hintoihin. Niitä poliitikkoja tai puolueita, jotka lupaavat laskea polttoaineen hintaa, äänestäisi todennäköisesti joka kolmas suomalainen (32 %). Lähes puolet (48 %) ei kuitenkaan tee äänestyspäätöstään sillä perusteella.

Perussuomalaisten äänestäjistä peräti kolme neljästä (75 %) kokee äänestämisen keinoksi alentaa polttoaineen hintaa. Kontrasti muiden puolueiden kannattajiin nähden on valtava, sillä yhdessäkään muussa puolueessa enemmistö ei osoita halua vaikuttaa äänestämällä polttoaineen hintaan. Kytevää protestihenkeä ilmenee kuitenkin myös keskustan (41 %), kristillisdemokraattien (43 %) ja Liike Nytin (45 %) kannattajissa. Tämä kielii asetelmista ja odotuksista tultaessa eduskuntavaalivuoteen 2023.

Näitä puolueita äänestävät arvioivat valmiutensa sopeutua bensan hinnan kallistumiseen vähäisemmiksi kuin muiden puolueiden kannattajat. Erityisesti perussuomalaisista näyttäisi kehkeytyvän tulevissa vaaleissa protestikanava bensan hinnan kallistumiselle. Vain kymmenesosa (12 %) ilmaisee valmiutta osallistua protesteihin polttoainehintojen alentamiseksi. 77 prosenttia ei sellaisiin lähtisi. Perussuomalaisten kannattajien valmius protestointiinkin on muita suurempaa (37 %).

Asuinpaikan koolla on väliä

Selvä enemmistö (61 %) suomalaisista on sitä mieltä, että korkeat polttoaineiden hinnat rajoittavat kohtuuttomasti ihmisten vapautta liikkua ja valita asuinpaikkansa (Kuvio 2). Toista mieltä on kolme kymmenestä (29 %) suomalaisesta.

Kaikki eivät näekään korkeita hintoja ongelmana vaan pikemminkin mahdollisuutena. Joka kolmas suomalainen (33 %) pitää fossiilisten polttoaineiden korkeaa hintatasoa hyvänä asiana, koska se kannustaa ihmisiä, yrityksiä ja julkista sektoria siirtymään vähäpäästöisten tai päästöttömien teknologioiden käyttöön (Kuvio 3). Toista mieltä on kuitenkin yli puolet (53 %).

Kuvio 3.

Kysymykset korkeiden polttoaineiden hyödyistä ja haitoista jakavat suomalaisia asuinpaikan sekä puoluekannatuksen mukaan. Isoissa kaupungeissa (yli 80 000 asukasta) yhtä suuri osuus (43 %) näkee polttoaineiden korkeat hinnat hyvänä mahdollistajana tiellä päästöttömään tulevaisuuteen kuin ei näe (44 %, ks. Kuvioliite).

Mitä pienempi paikkakunta, sen suurempana ongelmana polttoaineiden hinnat nähdään.
Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat näkevät korkeat polttoaineiden hinnat pikemminkin mahdollisuutena, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat taas ongelmana.

Vastaukset tukevat näkemystä, että Suomen poliittinen kartta saattaa olla entistä vahvemmin polarisoitumassa asuinpaikan koon mukaan.

Lue koko EVA Arvio Tuskanhikeä bensapumpulla

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 4.3.–15.3.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.