Suomi uudessa maailmanjärjestyksessä – Suomen Nato-jäsenyys parantaa myös Venäjän turvallisuutta, puolustusmenot voivat nopeuttaa tuottavuuskasvua

Mediamateriaalit

Uusi Länsi -EVA Raportti

Uusi Länsi -raportissa kirjoittavat Edward Lucas, Risto E.J. Penttilä, Kristi Raik, Aki Kangasharju, Tuomas Forsberg, Sanna Kurronen, Mikael Mattlin, Veli-Pekka Tynkkynen, Tomas Ries, Heli Simola, Sinikukka Saari sekä François Heisbourg

Lataa

”Yhdysvallat on jälleen Euroopan tärkein kumppani, joka takaa yhdessä Naton kanssa lännen turvallisuuden, jatkossa vahvistettuna Suomella ja Ruotsilla”, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan puolustusmenojen lisäys ja Nato-jäsenyys eivät ole vain kuluerä. Suomessa ne pienentävät maariskiä, mikä lisää sekä kotimaisia että ulkomailta suuntautuvia investointeja. Puolustusmenot voivat nopeuttaa tuottavuuskasvua. Lisäksi puolustukseen liittyvät julkiset tutkimus- ja kehitystoiminnan tuet näyttävät lisäävän yksityisen sektorin t&k-toimintaa. Puolustuksesta motivaation saaneet innovaatiot läikkyvät parhaassa tapauksessa muualle talouteen.

Kun Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä, Itämerestä tulee Nato-järvi ja alueen jokaisen maan turvallisuus paranee. Venäjän aggression hillitseminen on hyväksi jopa Venäjän turvallisuudelle, kirjoittaa Center for European Policy Analysisin (CEPA) vanhempi neuvonantaja Edward Lucas.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki lopun Euroopan ulkopoliittiseen ajatteluun vuosikymmeniä keskeisesti vaikuttaneesta merkantilistisesta ajattelusta. Kaupan ja investointien edistäminen ei ole enää ensisijainen tavoite, vaan tärkeintä on turvallisuus. Tätä sovelletaan nyt Venäjään, mutta se vaikuttaa myös Kiinan-suhteisiin”, Lucas sanoo.

EVAn ekonomisti Sanna Kurronen kirjoittaa, että EU-alueen energiaomavaraisuuden kasvattaminen sekä irtautuminen taloussuhteista autoritääristen valtioiden kanssa puoltavat nopeaa siirtymää päästöttömään energiaan. EU-maat tuovat EU-alueen ulkopuolelta lähes kaiken käyttämästään öljystä ja 80 prosenttia maakaasusta. Siirtymä nostaa energian hintaa ainakin jonkin aikaa.

”Korkeat hinnat ovat kuitenkin tärkeä osa ohjausta. Koska kukaan päättäjä ei voi tietää, mihin niukentuvat hiilivedyt on tehokkainta suunnata, hinnan täytyy antaa kohdistaa niiden käyttö oikein”, Kurronen sanoo.

Uusi Länsi -raportissa näkemyksensä esittävät Aki Kangasharjun, Sanna Kurrosen ja Edward Lucasin lisäksi Risto E.J. Penttilä, Kristi Raik, Tuomas Forsberg, Mikael Mattlin, Veli-Pekka Tynkkynen, Tomas Ries, Heli Simola, Sinikukka Saari sekä François Heisbourg.

Uusi Länsi -EVA Raportti torstaina 16.6. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi

Lisätiedot: johtaja Emilia Kullas, emilia.kullas@eva.fi tai +358 40 342 44 84

ekonomisti Sanna Kurronen, sanna.kurronen@eva.fi tai +358 50 589 8886

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, aki.kangasharju@etla.fi

Center for European Policy Analysisin vanhempi neuvonantaja Edward Lucas,eluc@me.com tai +44 7770380791