Suomalaiset: 48 prosentin todennäköisyys, että Suomi onnistuisi torjumaan Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen yksin
Mediamateriaalit
Jos Venäjä kohdistaisi Suomeen sotilaallista voimaa, kuinka todennäköisenä pitää, että Suomi onnistuisi pysäyttämään hyökkäyksen yksinomaan omiin puolustusvoimiinsa nojaten, ilman ulkopuolista apua (prosenttilukuina asteikolla 0–100 annettujen todennäköisyysarvioiden keskiarvot, %)
Kuinka todennäköisenä pidät, että Venäjä kohdistaa Suomeen sotilaallista voimaa? (prosenttilukuina asteikolla 0-100 annettujen todennäköisyysarvioiden keskiarvot, %)
Suomalaiset eivät halua jäädä yksin torjumaan Venäjän mahdollista hyökkäystä. EVA Analyysin Kylmää realismia on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
EVA selvitti suomalaisten suhtautumista turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen ja erilaisiin todennäköisyyksiin Turvallisuuskyselyssään. Kyselyyn vastasi 2 832 henkilöä 14.4.–2.5.2022.
Suomalaiset arvioivat, että on 19 prosentin todennäköisyys, että Venäjä kohdistaa Suomeen sotilaallista voimaa tämän vuoden aikana, ja peräti 30 prosentin todennäköisyys, että se tapahtuu vuoteen 2027 mennessä.
”Synkät näkemykset kuvaavat suomalaisten kylmää realismia, joka on herännyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suomalaisten maanpuolustustahto on poikkeuksellisen vahvaa, mutta Ukrainan sota on osoittanut, miten välttämätöntä motivoituneesti taistelevalle maalle on saada ulkopuolista apua, vaikka kyse olisi pelkästä materiaaliavusta. Tästä näkökulmasta on loogista, että suomalaisten valtava enemmistö on kääntynyt kannattamaan maan Nato-jäsenyyttä, koska se lisää varmuutta siitä, että apua on tarvittaessa saatavilla – Nato-jäsenyyden tapauksessa myös tosiallista sotilasapua”, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Suomalaisista 74 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä, ja 70 prosenttia suomalaisista katsoo, että Natoon pitäisi liittyä vielä Ukrainan sodan ollessa käynnissä.
Tulokset perustuvat 2 832 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty 14.4.–2.5.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelissa. Tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Kyselyn tiedonkeruun on rahoittanut Väinö Tannerin säätiö. Koska kyselyä ei ole toteutettu kaikilta osin samoin menetelmällisin ratkaisuin kuin EVAn perinteiset Arvo- ja asennetutkimukset, ei kyselyä tule pitää yhtenä niiden osana, vaan omana erillisenä kyselynään.
Ilkka Haavisto: Kylmä realismi -EVA Analyysi torstaina 12.5. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, ilkka.haavisto@eva.fi tai +358 50 331 3823
Mediamateriaalit
Jos Venäjä kohdistaisi Suomeen sotilaallista voimaa, kuinka todennäköisenä pitää, että Suomi onnistuisi pysäyttämään hyökkäyksen yksinomaan omiin puolustusvoimiinsa nojaten, ilman ulkopuolista apua (prosenttilukuina asteikolla 0–100 annettujen todennäköisyysarvioiden keskiarvot, %)
Kuinka todennäköisenä pidät, että Venäjä kohdistaa Suomeen sotilaallista voimaa? (prosenttilukuina asteikolla 0-100 annettujen todennäköisyysarvioiden keskiarvot, %)
Suomalaiset eivät halua jäädä yksin torjumaan Venäjän mahdollista hyökkäystä. EVA Analyysin Kylmää realismia on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.