Suomalaiset ovat varautuneet vaikeuksiin tiellä Natoon

Ladattavat tiedostot

Vaaran kuukaudet -EVA Arvio

Suomalaiset ovat varautuneet vaikeuksiin tiellä Natoon. EVA Arvion Vaaran kuukaudet on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Lataa

Suomi jätti Nato-jäsenyyshakemuksensa Brysselissä 18. toukokuuta 2022. Seuraavaksi ovat vuorossa puolustusliiton kanssa käytävät liittymiskeskustelut. Suomen kolmekymmentä vuotta syväjäässä ollut Nato-jäsenyyshanke sulatettiin, ja se kypsyi hakemukseksi alle kolmessa kuukaudessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Prosessi ei kuitenkaan ole vielä maalissa, sillä Suomen pääsy jäseneksi edellyttää, että jokainen Naton 30 nykyisestä jäsenmaasta hyväksyy Suomen jäsenyyden.

Suomessa on toivottu jäsenyyshakemuksen  nopeaa etenemistä, koska hakemuksen jättämistä seuraavat vaaran kuukaudet, jolloin Venäjän  hybriditoimien ja sotilaallisen voimankäytönkin uhat ovat koholla, mutta Suomi ei vielä ole puolustusliiton turvatakuiden piirissä. Jäsenyysprosessin aikaiset uhkakuvat on tuotu selkeästi esille valtioneuvoston Ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta sekä eduskunnan ulkoasianvaliokunnan edellistä koskevassa mietinnössä, joissa käsitellään laajalti sekä Venäjän informaatio- ja kybervaikuttamista että uhkaa muuttoliikkeen käytöstä hybridivaikuttamisen välineenä. Venäjän viralliset reaktiot Suomen ja Ruotsin päätöksiin hakea Naton jäsenyyttä ovat toistaiseksi olleet ehkä odotettuakin laimeampia ja osin vähätteleviä, eikä Venäjä liioin kyennyt vaikuttamaan Suomen kansalliseen hakemuksen valmistelun prosessiin.

Pahimpaan on kuitenkin varauduttava, sillä Venäjä saattaa sanoa yhtä ja tehdä toista. Suomea sotilasteknisillä ja muunlaisilla vastatoimilla uhkaillut Venäjä on tunnettu maskirovka-doktriinistaan. Sillä tarkoitetaan hämmentämistä ja harhauttamista, jotka luovat vääriä vaikutelmia peittämään sen, mitä todella on tekeillä. Esimerkiksi tästä käy jo se, että Venäjä kutsuu aloittamaansa hyökkäyssotaa edelleen ”sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi”.

Venäjä on tunnettu maskirovka-doktriinistaan.

Suomalaisten käsityksiä Nato-jäsenyysprosessin etenemisestä ja sen aikaisista riskeistä selvitettiin EVAn Turvallisuuskyselyssä (ks. EVAn  Turvallisuuskyselyn ensimmäinen julkaisu Kylmää realismia). Kansalaisten käsityksiä kartoitettiin sekä mielipidekysymyksillä että osin tavanomaisista mielipidekyselyistä poikkeavilla tavoilla. Kysely  toteutettiin ennen kuin Suomi oli jättänyt hakemuksensa, joten saadut vastaukset kertovat ennen kaikkea siitä, miten suomalaiset ennakoivat prosessin etenevän.

Tyypillisiin mielipidekyselyihin verrattuna  uutta on se, että suomalaisia pyydettiin esittämään prosenttilukuina omat arvionsa erilaisten tapahtumien ja kehityskulkujen toteutumisen todennäköisyyksistä. Saatujen prosenttivastausten keskiarvo kuvaa suomalaisten keskimääräistä todennäköisyysarviota ja kertoo siten vallitsevan yleisen näkemyksen todennäköisyydestä, jolla jokin kehityskulku toteutuu. Vastausjakaumien muodon huomioimiseksi tutkimuksen tuloksista raportoidaan myös mediaani, joka on suuruusjärjestykseen asetettujen prosenttivastausten keskimmäinen luku. Sekä keskiarvo että mediaani ovat vastauksien keskikohtaa kuvaavia keskilukuja.

Koska kyselyä ei ole toteutettu kaikilta osin samoin menetelmällisin ratkaisuin kuin EVAn perinteiset Arvo- ja asennetutkimukset, ei kyselyä tule pitää yhtenä niiden osana vaan omana erillisenä kyselynään (ks. Tämä on EVAn turvallisuuskysely, Arvion s. 7).

Venäjän on pitkin kevättä arveltu kohdistavan Suomea kohtaan hybridivaikuttamista, jonka tavoitteena on painostaa Suomea ja vaikuttaa esimerkiksi Nato-jäsenyydestä käytävään keskusteluun. Suomalaisia onkin ohjeistettu varautumaan muun muassa disinformaation leviämiseen sosiaalisessa mediassa, kyberhyökkäyksiin, raja- ja alueloukkauksiin tai esimerkiksi pakolaisten käyttöön hybridivaikuttamisen välikappaleina.

Turvallisuuskysely paljastaa, että Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyvät riskit on Suomessa arvioitu realistisesti.

Suomalaiset pitävät hyvin todennäköisenä (86 %), että Suomeen kohdistuu painostusta tai vaikuttamista maan haettua Nato-jäsenyyttä (Kuvio 1). Huomionarvoista kuitenkin on, että myös Venäjän jonkinlaisen sotilaallisen voimankäytön todennäköisyydeksi arvioidaan suhteellisen suureksi (30 %). Hybridivaikuttamisen todennäköisyys nousee ja sotilaallisen voimankäytön laskee, kun tarkasteluun otetaan vastausjakaumien mediaanit keskiarvojen sijaan.

Kuvio 1.

Turvallisuuskysely tehtiin huhti-toukokuun vaihteessa ennen Suomen Nato-jäsenyyshakemuksesta päättämistä, joten siinä kysyttiin erikseen hybriditoimien ja sotilaallisen voimankäytön toteutumisen riskeistä yhtäältä tilanteessa, jossa Suomi hakee Nato-jäsenyyttä (Kuvio 1) ja toisaalta tilanteessa, jossa hakemuksen jättämisestä ei ole tietoa. Näin päästiin myös tarkastelemaan, miten Nato-jäsenyyden hakeminen vaikuttaa riskiarvioihin.

Myös ilman oletusta Nato-jäsenyyden välittömästä hakemisesta suomalaiset arvioivat hybridivaikuttamisen todennäköisyyden tämän vuoden loppuun mennessä varsin korkeaksi, kahdeksi kolmasosaksi (67 %), ja ajan kuluessa sen todennäköisyyden arvioitiin nousevan jonkin verran (Kuvio 2). Mediaanitarkastelussa nämä luvut nousevat näitäkin korkeammiksi.

Kuvio 2.

Tulokset osoittavat, että Nato-jäsenyyden hakeminen kuitenkin nostaa jonkin verran kansalaisten arvioita sekä hybridivaikuttamisen että sotilaallisen voimankäytön todennäköisyyksistä verrattuna tilanteeseen, jossa olisimme olleet ilman Nato-hakemuksen jättämistä. Hybridivaikuttamisen osalta todennäköisyys kasvaa näkyvästi, parikymmentä prosenttiyksikköä.

Sotilaallisen vaikuttamisen todennäköisyyden kasvu on prosenttiyksiköissä pienempi (11 %-yks.),
mutta suhteessa suurempi kuin hybridivaikuttamisen kohdalla. Se kasvaa noin puolella, sillä EVAn Turvallisuuskyselyn aiemmin julkaistuissa tuloksissa Venäjän sotilaallisten toimien todennäköisyydeksi tämän vuoden loppuun mennessä ilman oletusta Nato-jäsenyydestä arvioitiin viidesosa (19 %).

Jäsenyysprosessiin lähteminen siis kasvattaa suomalaisten mielestä Suomen riskiä joutua Venäjän ikävien toimien kohteeksi, mutta toisaalta riskin ottamisen arvioidaan palkitsevan. Edessä häämöttävän jäsenyyden arvioidaan tarjoavan suojaa Venäjän toimilta ja esimerkiksi puolittavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyyden jäsenyysprosessin aikaisesta 30 prosentista 14 prosenttiin, eli alemmas kuin tilanteessa ilman jäsenyyttä. Mediaanitarkastelussa sotilastoimien todennäköisyys putoaa prosessin aikaisesta viidesosasta (20 %) vain viiteen prosenttiin, jahka Suomesta tulee Naton jäsen.

Lue koko EVA Arvio Vaaran kuukaudet