Suomalaiset eivät halua jäädä yksin torjumaan Venäjän mahdollista hyökkäystä

Ladattavat tiedostot

Kylmää realismia -EVA Analyysi

Suomalaiset eivät halua jäädä yksin torjumaan Venäjän mahdollista hyökkäystä. EVA Analyysin Kylmää realismia on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Lataa

Venäjän hyökättyä Ukrainaan suomalaiset ovat kääntyneet selvin luvuin kannattamaan maamme nopeaa liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi. Tällä hetkellä Suomen liittymistä Natoon kannattaa jo kolme neljästä suomalaisesta (74 %).

Syy Nato-jäsenyyden korkealle kannatukselle on ilmeinen. Suomalaisten arvion mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lähes kolminkertaistanut todennäköisyyden, että Venäjä kohdistaisi sotilaallista voimaa myös Suomea kohtaan. Suomen Nato-jäsenyyden puolestaan katsotaan alentavan selvästi todennäköisyyttä, että Venäjä hyökkäisi Suomeen.

Nämä tiedot selviävät EVAn Turvallisuuskyselystä, jossa kartoitettiin suomalaisten käsityksiä Suomen turvallisuuteen ja puolustamiseen liittyvistä riskeistä, kehityskuluista ja vaihtoehdoista sekä mielipidekysymyksillä että osin tavanomaisista mielipidekyselyistä poikkeavilla tavoilla. Uutta EVAn Turvallisuuskyselyssä on se, että suomalaisia pyydettiin esittämään prosenttilukuina omat arvionsa erilaisten Suomen turvallisuuteen liittyvien tapahtumien ja kehityskulkujen toteutumisen todennäköisyyksistä.

Saatujen prosenttivastausten keskiarvo kuvaa suomalaisten keskimääräistä todennäköisyysarviota ja kertoo siten vallitsevan yleisen näkemyksen todennäköisyydestä, jolla jokin kehityskulku toteutuu. Vastausjakaumien muodon huomioimiseksi tutkimuksen tuloksista raportoidaan myös mediaani, joka on suuruusjärjestykseen asetettujen prosenttivastausten keskimmäinen luku. Koska kyselyä ei ole toteutettu kaikilta osin samoin menetelmällisin ratkaisuin kuin EVAn perinteiset Arvo- ja asennetutkimukset, ei kyselyä tule pitää yhtenä niiden osana, vaan omana erillisenä kyselynään (Ks. Kylmää realismia -EVA Analyysi  Tämä on EVAn Turvallisuuskysely, s. 11).

Uhka-arviot ovat synkät

Suomalaisten arvio maamme sotilaallisen turvallisuuden tilasta tällä hetkellä on synkkä. Suomalaisten mielestä Venäjän Suomea kohtaan kohdistaman sotilaallisen voimankäytön toteutumisen todennäköisyys tämän vuoden loppuun mennessä on 19 prosenttia (Kuvio 1). Kun tarkasteluikkuna ulotetaan vuoden 2027 loppuun, arvio Venäjän voimankäytön toteutumisen todennäköisyydestä kohoaa jopa 30 prosenttiin. Verrattuna keskiarvoihin, mediaaneihin perustuva tarkastelu antaa hieman maltillisemman uhkakuvan.

Kuva 1.

Ukrainan sota on aiheuttanut Suomen turvallisuusympäristössä suuren muutoksen, joka on tehnyt Venäjästä suomalaisten silmissä todellisen sotilaallisen uhan. Muutoksen vaikutus myös käsityksiin Venäjän sotilaallisen voimankäytön todennäköisyydestä on huomattava. Tätä päästiin tarkastelemaan pyytämällä suomalaisia katsomaan peruutuspeiliin ja arvioimaan, kuinka todennäköisenä he olisivat pitäneet Venäjän Suomea kohtaan suuntaamaa sotilaallista voimankäyttöä viime vuoden lopun tilanteessa, ennen Ukrainan sotaa.

Suomalaiset arvioivat, että he olisivat tuolloin esittäneet paljon alhaisempia lukemia. Venäjän sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys olisi ollut vain seitsemän prosenttia, ja myös pidemmän aikavälin arviot olisivat olleet olennaisesti nykytilannetta luottavaisempia (Kuvio 2). Mediaanit jäävät keskiarvoja alhaisemmiksi, mikä kertoo siitä, ettei vastausjakauma ole symmetrinen.

Kuva 2.

Suomalaiset siis arvioivat, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan Venäjän Suomeen kohdistaman sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on lähes kolminkertaistunut sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä jokaisen kolmen tarkasteluajankohdan osalta.

Nato-jäsenyys korjaisi tilannetta suomalaisten mielestä selvästi, joskaan se ei palauttaisi hyökkäyksen todennäköisyyttä Ukrainan sotaa edeltäneelle tasolle. Mikäli Suomi olisi jo Naton jäsen, tämän vuoden aikana tapahtuvan Venäjän sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys laskisi 14 prosenttiin (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Selvin vaikutus nähdään kuitenkin pitkällä aikavälillä, jolla Nato-jäsenyyden uskottaisiin vähentävän sotilaallisen voimankäytön todennäköisyyttä paljon, lähes puoleen verrattuna tilanteeseen, jossa Suomi ei olisi Naton jäsen. Mediaanitarkastelu kertoo, että Nato-jäsenyys vähentäisi sotilaallisen voimankäytön kohteeksi joutumisen todennäköisyyttä tätäkin enemmän.

Yksin jääminen tekisi tiukkaa

Tällä hetkellä Suomen ensisijainen pelote hyökkääjiä vastaan ovat suorituskykyisinä pidetyt omat puolustusvoimat sekä suomalaisten vahva maanpuolustustahto. Suomalaiset ymmärtävät kuitenkin realiteetit. Tämä käy ilmi arvioista, kuinka todennäköisesti Suomi onnistuisi pysäyttämään Venäjän hyökkäyksen yksinomaan omiin puolustusvoimiinsa nojautuen ilman ulkopuolista apua.

Suomalaiset punnitsevat, että torjunnassa onnistumisen todennäköisyys on 48 prosenttia (Kuvio 4). Näyttää siis ilmeiseltä, että pahimman sattuessa myös mahdollisilta liittolaisilta saatavaa apua pidetään hyvin tarpeellisena. Kylmä realismi hallitsee myös arvioita siitä, millaiset olisivat Naton turvatakuiden ulkopuolella olevan Suomen mahdollisuudet saada konkreettista sotilaallista apua tositilanteessa. Ukrainan sota on osoittanut, että Nato-maiden on käytännössä hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta tuoda sotilaallista voimaansa liittoumaan kuulumattomien maiden avuksi.

Kuvio 4.

Siksi suomalaiset pitävätkin nykytilanteessa konkreettisen sotilaallisen avun saannin todennäköisyyttä rajallisena (Kuvio 5). Todennäköisimpänä pidetään Ruotsin sotilaallista apua, jonka todennäköisyydeksi kyselyhetkellä arvioitiin alle puolet (todennäköisyys 46 %), mutta Nato-rajanaapureiden Viron (37 %) ja Norjan (35 %) tai EU-maiden koordinoimien sotilaallisten tukitoimien mahdollisuus jää suomalaisten silmissä noin yhteen kolmasosaan (35 %). Ruotsia lukuun ottamatta mediaaniluvut ovat keskiarvoja selvästi alhaisempia.

Kuvio 5.

Usko siihen, että johtavat Nato-maat tai Nato liittoutumana lähettäisivät joukkojaan tai ilmavoimiaan Naton turvatakuiden ulkopuolella olevan Suomen avuksi, jää vielä alhaisemmaksi (todennäköisyys 26 %).

Kolme neljästä valmiita Natoon

Edellä esitetyt arviot selittävät pitkälti, miksi kolme neljäsosaa suomalaisista (74 %) on sitä mieltä, että Suomen pitäisi pyrkiä Naton jäseneksi (Kuvio 6). Jäsenyyden hakemista vastustaa 15 prosenttia ja hieman yli kymmenesosa (11 %) on kannastaan epävarmoja.

Kuvio 6.

Suomalaisten mielestä jäsenyyden hakemisella on kiire, sillä hakemusta Ukrainan sodan yhä ollessa käynnissä puoltaa 70 prosenttia. Vain neljä prosenttia lykkäisi jäseneksi pyrkimisen myöhäisempään ajankohtaan, kun Ukrainaan on saatu tulitauko tai rauha. Natoon pyrkimistä kannattavista siis 95 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen pitäisi pyrkiä Naton jäseneksi Ukrainan sodan yhä ollessa käynnissä.

Ukrainan sodan alkuviikkoina jossain määrin esillä ollut käsitys maltin tarpeesta Nato-hakemuksen jättämisessä on näin ollen lähes täysin väistynyt. Sodan mahdollisen eskaloitumisen riskin sijaan nyt painotetaan pikemminkin nopeaa hakemusta hetkellä, jolloin Venäjän asevoimat ovat melko laajalti sidottuja Ukrainaan.

Vertailu aiemmin keväällä 2022 tehtyihin muihin mielipidemittauksiin kertoo, että Ukrainan sodan pitkittyminen on kevään mittaan kasvattanut Nato-jäsenyyden kannatusta erityisesti siten, että kannastaan epävarmojen suomalaisten osuus on pienentynyt selvästi. Sitä vastoin jäsenyyttä vastustavien osuus on muuttunut viime kuukausina vähemmän, ja se saattaakin olla vakiintumassa noin 15 prosentin tuntumaan.

Lue koko EVA Analyysi Kylmää realismia