Nato-kansanäänestys torjutaan

Suomalaisten enemmistö torjuu kansanäänestyksen Nato-jäsenyydestä. Kansalaisten mielestä eduskunnalla on valtakirja sekä tarvittava tieto päättää asiasta, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Ladattavat tiedostot

Download: Näin Suomi näkee Naton -EVA Analyysi
Näin Suomi näkee Naton -EVA Analyysi

Suomalaisten Nato-myönteisyyden takana piilee suuri turvallisuusvaje. EVA Analyysin Näin Suomi näkee Naton on kirjoittanut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Lataa

Download: EVA Analyysin Näin Suomi näkee Naton kuvioliite
EVA Analyysin Näin Suomi näkee Naton kuvioliite

Lataa

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista mahdolliseen Nato-kansanäänestykseen viidellä väiteparilla, joiden väliltä vastaajaa pyydettiin valitsemaan parhaiten omaa näkemystä vastaava vaihtoehto (ks. Taulukko 1). Väitepareilla pyrittiin selvittämään, kallistuvatko vastaajat ennemmin siihen, että eduskunta ja valtiojohto tekisivät Nato-jäsenyydestä päätöksen vai siihen, että päätös edellyttäisi kansanäänestystä.

Taulukko 1.

Enemmistö (57 %) suomalaisista on sitä mieltä, että Nato-jäsenyydestä ei pidä järjestää kansanäänestystä, koska eduskunnalla on jo täysi valtakirja päättää asiasta. 29 prosenttia on sitä mieltä, että Nato-jäsenyydestä pitää järjestää kansanäänestys, jotta kaikilla kansalaisilla olisi mahdollisuus ottaa asiaan kantaa.

Miehet (62 %) kallistuvat naisia (51 %) selvemmin vastustamaan kansanäänestystä (ks. Kuvioliite). Kansanäänestyksen vastustus kasvaa koulutustason ja sosioekonomisen statuksen myötä. Perussuomalaisten äänestäjistä suurempi osa (47 %) kallistuu kansanäänestyksen kannalle kuin vastustamaan sitä (37 %). Myös vasemmistoliiton (39 %) kannattajissa kansanäänestykselle löytyy muita suurempaa tukea, mutta silti enemmistö (53 %) heistäkin torjuu kansanäänestyksen. Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien enemmistö (57 %) toivoo kansanäänestystä. Nato-jäsenyyttä kannattavat (72 %) sitä vastoin torjuvat sen selvästi.

Väitepareissa (Kuvio 10) kansalaisia puhuttelevat selkeästi enemmän teesit, joiden mukaan kansanäänestys Nato-jäsenyydestä ei olisi hyvä idea. 58 prosenttia on sitä mieltä, että kansanäänestykselle ei voida luoda riittävää tietopohjaa, koska Nato-jäsenyyteen liittyy hyvin vaikeita ja myös salaisiksi luokiteltuja Suomen turvallisuutta koskevia asioita. Vain neljäsosa (25 %) kokee, että päättäjät, asiantuntijat ja tiedotusvälineet kykenevät antamaan kansalaisille Nato-jäsenyydestä riittävät tiedot kansanäänestyksen pohjaksi. Tämänkin väiteparin kohdalla esiintyy näkemyksissä vaihtelua sosioekonomisen statuksen ja koulutuksen myötä. Johtavassa asemassa olevista peräti 81 prosenttia arvioi, että vain päättäjillä on riittävästi tietoa Nato-jäsenyyspäätöksen tueksi. Työttömät ovat epäilevämmällä kannalla. Heistä vain 42 prosenttia ajattelee näin.

Nato-jäsenyyden suhteen kansalaiset eivät haluaisi nähdä politikointia. 58 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen turvallisuus on niin vakava aihe, ettei Nato-jäsenyyttä pidä viedä kansanäänestykseen ja politiikan pelinappulaksi. Reilu neljäsosa (27 %) on sitä mieltä, että Nato-jäsenyys on vahvasti poliittinen aihe, josta päättäminen edellyttää sekä perusteellista poliittista keskustelua että kansanäänestystä. Muissa väitepareissa havaitun sosioekonomisen statuksen ja koulutustason lisäksi erottuvat nyt 18–25-vuotiaat, joista 38 prosenttia pitää Nato-jäsenyyttä vahvasti poliittisena aiheena.

Valtiojohtoon luotetaan

Vajaa puolet (47 %) epäilee, että kansanäänestykseen Nato-jäsenyydestä ja sitä edeltävään kansalaiskeskusteluun kohdistuisi ulkovaltojen häirintää, mikä vaikuttaisi äänestyksen lopputulokseen. 28 prosenttia sitä vastoin uskoo, että suomalainen yhteiskunta on niin vakaa, että mahdolliset ulkovaltojen yritykset häiritä Nato-keskustelua ja kansanäänestystä voitaisiin torjua. Väiteparin kohdalla on huomattavan paljon epätietoisia (26 %). Minkään väestöryhmän enemmistö ei usko, että vaikuttamisyritykset voitaisiin luotettavasti torjua. Sen sijaan epätietoisten osuus on suurta matalasti koulutetuilla (45 % ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevista on epätietoisia) ja työttömillä (38 %), mutta myös naisilla (31 %).

Kaikkien väiteparien kohdalla kansalaisten arviot kallistuvat selvästi kansanäänestykselle kielteisiksi

Kansa luottaa Nato-jäsenyysasiassa valtiojohdon kykyyn tehdä tarvittavat päätökset. Suomalaisista 63 prosenttia arvioi, että tasavallan presidentin rooliin kuuluu, että hän voi yhdessä hallituksen ja eduskunnan kanssa tarvittaessa tehdä Nato-jäsenyyden kaltaisia ratkaisuja. Vajaa neljäsosa (23 %) arvioi sitä vastoin, että ulkopoliittinen valta on Suomessa keskittynyt kouralliselle päättäjiä eikä Nato-jäsenyyden kaltaisia ratkaisuja pitäisi tehdä pienessä piirissä. Koulutustaso vaikuttaa vahvasti näkemyksiin. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevista vain 46 prosenttia luottaa valtiojohdon kykyyn tehdä päätökset, mutta akateemisesti koulutetuista ja ammattikorkeakoulun käyneistä valtiojohtoon luottaa peräti 74 prosenttia.

Kaikkien väiteparien kohdalla kansalaisten arviot kallistuvat selvästi kansanäänestykselle kielteisiksi (Kuvio 11). Erityisesti korostuu usko edustuksellisen demokratian voimaan, sillä valtiojohdon harkintaan luotetaan. Kansanäänestys torjutaan myös siksi, että vain päättäjillä arvioidaan olevan riittävästi tietoa ja Nato-kysymyksestä ei haluta päivänpoliittista kiistelyn aihetta. Kysymys ulkovaltojen häirinnästä on monille muita näkökulmia vaikeampi kysymys, mutta senkin kohdalla näkemys kallistuu selvästi pelkoon siitä, että päätökseen voitaisiin vaikuttaa maamme rajojen ulkopuolelta.

Kuva 11.

 

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 4.3.–15.3.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Tämä on EVAn Arvo- ja asennetutkimus

EVAn Arvo- ja asennetutkimus on Suomen johtava yhteiskunnallista mielipideilmastoa säännöllisesti ja laaja-alaisesti seuraava kyselytutkimus, joka toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. EVAn tutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen 38 vuoden ajan ja niiden aiheet kattavat politiikan, talouden, ulkosuhteiden, ympäristön ja hyvinvoinnin keskeiset teemat. Arvo- ja asennetutkimusten kyselykonteksti ja toteuttamistapa on pyritty pitämään mahdollisimman samalaisena vuodesta toiseen tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi ja yli ajan tapahtuvien asennemuutosten seuraamiseksi. Jokainen tutkimus sisältää useita kysymyksiä kustakin teemasta. Toistuvien kysymysten kysymyksenasettelut on säilytetty mahdollisimman yhdenmukaisina vuodesta toiseen. Useiden aiheiden kohdalla suomalaisten asenteiden ja arvojen kehitystä voidaan seurata systemaattisesti yli vuosikymmenten. Tutkimusten tiedonkeruussa siirryttiin vuonna 2012 internetpaneelin hyödyntämiseen aiemmin postitse tehdyn kirjallisen kyselyn sijaan. Siirtymävaiheessa tiedonkeruu suoritettiin kummallakin menetelmällä tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen aineistoja säilytetään Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (FSD, Tampereen yliopisto), joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. EVAn aineistot ovat kuuluneet jo pitkään FSD:n kysytyimpiin aineistoihin. Niitä on hyödynnetty ja hyödynnetään parhaillaan lukuisissa akateemisissa tutkimushankkeissa eri korkeakouluissa Suomessa ja ulkomailla.

Kuvan 11 otsikko korjattu 30.3. kello 18

Lue koko Näin Suomi näkee Naton -Analyysi