Bensa on edelleen halpaa – hötkyilevä hyvityspolitiikka ei hyödytä ketään

Hallitus päätti perjantaina keinoista, joilla energian hinnannousua hyvitetään kansalaisille. Markkinatalouteen kuitenkin kuuluu hinnanvaihtelut ja kuluttajien pitää osata sopeutua niihin. Hallituksen toimenpide polttoaineiden hinnannousun hyvittämiseksi on erityisen omituinen siksi, että bensiinin hinta ei ole nyt poikkeuksellisen korkealla, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ekonomisti Sanna Kurronen.

Bensiinin hinta on reaalisesti ollut nykyisellä tasollaan myös vuosina 2008 ja 2012 (Kuvio 1). Näinä vuosina öljyn maailmanmarkkinahinta oli likimain nykyisellä tasollaan tai jopa selvästi korkeammalla.

Bensiinin hinnanvaihtelun ei siis pitäisi olla suomalaiselle autoilijalle mikään yllätys. Aiempina korkean hinnan vuosina ei ollut liioin pyrkimyksiä hyvittää hinnanvaihteluita kansalaisille poliittisilla päätöksillä.

Kuvio 1.

Hallituksella ei siten ole mitään järkevää perustetta hyvittää autoilijoille polttoaineen hinnannousua. Sen sijaan päätökset korottaa yksityisautoilijan työmatkavähennystä ja nostaa kilometrikorvausta vaikuttavat politiikalta, jonka ainoa peruste on vihaisten kansalaisten ja populistien pelko, sillä toimilla vedetään täysin toiseen suuntaan kuin hallituksen päästövähennystavoitteet näyttävät.

Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna, ja se edellyttää, että autoiluun liittyviä haittaveroja kiristetään tällä vuosikymmenellä. Johdonmukaisuus politiikan teosta puuttuu siis nyt täysin. Näitä autoilun päästöihin kohdistuvia veronkiristyksiäkään ei pidä missään tapauksessa kompensoida autoilun päästöjä tukemalla vaan keventämällä tuloveroja kaikissa tuloluokissa, jotta kuluttajien kohtaama verorasitus ei kiristy kokonaisuudessaan.

Bensan kulutus vähenee, mutta hitaasti

Bensiinin hinnannousu ei ole nyt erityisen raskas taakka kuluttajille, sillä polttonesteiden osuus kulutuskorista on Tilastokeskuksen arvion mukaan pienentynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Kun 2000-luvun alussa liikennepolttoaineiden osuus suomalaisten kulutuksesta oli Tilastokeskuksen kulutuskorissa yli neljä prosenttia, vuoteen 2021 mennessä osuus oli pudonnut kolmeen prosenttiin.[i] Suurimman osuuden käytettävissä olevista tuloista polttoaineisiin käyttävät keskituloiset sekä hieman sitä paremmin tienaavat kotitaloudet. Euromääräisesti rahaa liikennepolttoaineisiin käytetään sitä enemmän, mitä hyvätuloisempi kotitalous on.[ii]

Vielä 2000-luvun alkuvuosina henkilöautojen polttoaineen kokonaiskulutus kasvoi Suomessa, mutta sittemmin kulutus on ollut VTT:n arvion mukaan loivassa laskussa, vaikka ajosuoritteiden määrä on kasvanut.[iii] Lasku johtuu uudempien autojen pienemmästä polttoaineen kulutuksesta. Samalla ovat laskeneet myös henkilöautojen hiilidioksidipäästöt. Päästöjen lasku on kuitenkin ollut hidasta, nykyisellä päästöjen vähenemisvauhdilla nollapäästöt saavutettaisiin vasta vuonna 2075.[iv]

Ympäristöverojen korotuksia tulisi kompensoida kuluttajille alentamalla työn verotusta

Bensaverot eivät myöskään ole nousseet reaalisesti viimeisen 20 vuoden aikana, vaan pysyneet ennallaan, eli vero on kulkenut samaa tahtia muiden kuluttajahintojen kanssa (Kuvio 1).[v] Bensiinin hintakehitys ei siis ole ohjannut vähentämään polttoaineen käyttöä pitkällä aikavälillä, vaikka öljyn hinnan heilahtelut ajoittain ovat nostaneet myös bensiinin reaalihintaa tilapäisesti. Bensaveroja olisikin varaa korottaa heti, jos öljyn hinnassa nähdään selvä pudotus ja joka tapauksessa tämän vuosikymmenen aikana päästöjen hillitsemiseksi.

Liikennepolttoaineiden kulutus on kuitenkin selvästi suurempaa suhteessa kotitalouden tuloihin maaseudulla ja kaupunkien kehysalueilla kuin kaupungeissa ja maaseutukeskuksissa. Jotta liikkuminen ei kallistuisi kohtuuttomasti haja-asutusalueilla suhteessa kaupunkeihin, polttoaineiden hinnankorotusten lisäksi liikenteen verotusta voitaisiin siirtää kohti kaupunkialueiden haittamaksuja. Kaupungissa autoilu aiheuttaa päästöjen lisäksi monia muitakin haittoja, esimerkiksi pölyä ja melua, sekä vie arvokasta maa-alaa. Haitta- ja tiemaksut olisivat keino kerätä veroja liikenteestä myös tulevaisuudessa, kun sähköautot ovat valtavirtaa, eikä päästöjen verotus enää tuo merkittäviä verotuloja.

Polttoainevero on tutkitusti kustannustehokkain vero autoilun päästövähennysten saavuttamiseksi.[vi] Sen korotus voi kuitenkin olla hyväksyttävämpää tehdä aikana, jolloin öljyn hinnan lasku painaa bensiinin hintaa alas. Ympäristöverojen korotuksia tulisi kompensoida kuluttajille alentamalla työn verotusta, jottei jo valmiiksi korkea kokonaisveroaste nouse. Verotuksen nyrkkisääntö on tärkeä pitää mielessä: mitä enemmän jotain verotat, sitä vähemmän sitä saat.

Haluamme vähemmän päästöjä ja enemmän työntekoa. Siksi meidän pitää verottaa nykyistä enemmän päästöjä ja vähemmän työtä.

Viitteet

[i] https://stat.fi/til/khi/men.html
[ii] https://www.doria.fi/handle/10024/180896
[iii] http://lipasto.vtt.fi/liisa/kulutus.htm
[iv] https://www.doria.fi/handle/10024/180896
[v] https://twitter.com/VilleKaitila/status/1369256506915491845
[vi] https://vatt.fi/-/polttoainevero-ei-suomessa-kohdistu-erityisesti-pienituloisiin