Suomalaiset suhtautuvat itänaapuriinsa aiempaa kriittisemmin

Ladattavat tiedostot

Venäjästä vieroitetut -EVA Analyysi

Suomalaiset suhtautuvat itänaapuriinsa aiempaa kriittisemmin. EVA Analyysin Venäjästä vieroitetut on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Lataa

Suomalaisten käsitys Venäjästä on muuttunut 2000-luvun mittaan paljon aiempaa kielteisemmäksi. Nyt noin kolmannes (34 %) on sitä mieltä, että suomalaisilla ei ole mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti, vaikka Venäjällä on omat ongelmansa (Kuvio 1). Selvästi useampi (45 %) on asiasta kuitenkin toista mieltä.

Kuvio 1.

Vaikka asenteet Venäjää kohtaan ovat aavistuksen myönteisempiä kuin edeltävässä mittauksessa (syksy 2020), on pidemmän aikavälin muutos kulkenut kohti selvästi aiempaa viileämpää suhtautumista. Käännekohta ajoittuu noin kymmenen vuoden taakse. Vielä vuonna 2012 lähes kaksi kolmesta (63 %) suhtautui Venäjään suopeasti, mutta sittemmin myönteinen suhtautuminen Venäjää kohtaan on pudonnut noin 30 prosenttiyksikköä.

Asennekehitys on linjassa muissa länsimaissa havaitun kanssa. Suhtautuminen Venäjään on
muuttunut useimmissa länsimaissa kielteiseen suuntaan sen jälkeen, kun Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin aloitti kolmannen presidenttikautensa vuonna 2012 ja Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014.

Kielteinen suhtautuminen Venäjään on suurempaa, mitä nuorempi vastaaja on.

Suuret asennevaihtelut ovat ominaisia suomalaisten suhtautumiselle Venäjään. On ilmeistä, että suomalaiset seuraavat verraten tarkoin tapahtumia Venäjällä ja Venäjän toimintaa maailmalla ja reagoivat etenkin kielteisiin ilmiöihin. Viime vuosien suurimmat muutokset on havaittu ajankohtina, joita ovat edeltäneet esimerkiksi Venäjän sotatoimet Ukrainassa vuonna 2014, ja Syyriassa vuonna 2016 sekä viimeisimpänä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyiin kohdistunut murhayritys vuonna 2020.

On kuitenkin liian aikaista sanoa, onko suomalaisten aiemmin osoittama ymmärtäväinen suhtautuminen Venäjään muuttumassa pysyvämmin torjuvaksi. Viimeksi asenteet heilahtivat hieman myönteisempään suuntaan syksyllä 2018. Syiksi tähän saattoivat riittää aiemmin samana vuonna järjestetyt jalkapallon MM-kisat ja Helsingissä järjestetty Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien huipputapaaminen. Pysyvämmän asennemuutoksen puolesta kielii kuitenkin se, että kielteinen suhtautuminen Venäjään on suurempaa, mitä nuorempi vastaaja on (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Selvästi Venäjä-myönteisin ikäluokka ovat yli 65-vuotiaat (60 %). He ovat varttuneet ja tehneet töitä aikakautena, jota leimasivat kylmä sota sekä Suomen ja silloisen Neuvostoliiton monisäikeiset erityissuhteet niin taloudessa, kulttuurissa kuin politiikassakin. Vanhimpien ikäkohorttien väistyessä myös suomalaisten suopeus Venäjää kohtaan vähenee ajan myötä, ellei Venäjä sitten onnistu tulevaisuudessa puhuttelemaan uudella tavalla nuorempien suomalaisten ikäluokkia.

Iän lisäksi koulutustaso vaikuttaa voimakkaasti Venäjä-näkemyksiin.

Iän lisäksi koulutustaso vaikuttaa voimakkaasti Venäjä-näkemyksiin. Myönteinen suhtautuminen vähenee koulutustason kasvaessa ja on pienintä akateemisesti koulutettujen keskuudessa (21 %).

Myös maantieteellä ja puoluekannalla on väliä. Kartalla myönteisintä suhtautuminen Venäjään on Itä-Suomessa, torjuvinta puolestaan Uudellamaalla. Puolueiden äänestäjäryhmistä erottuvat Liike Nytiä äänestävät (67 %) vahvalla Venäjämyönteisyydellään, mutta myös perussuomalaisten (48 %) ja keskustan (47 %) kannattajien suhtautuminen on keskimääräistä myönteisempää. Vihreiden kannattajat (15 %) ovat selvästi kriittisimpiä, mutta myönteinen suhtautuminen Venäjään on vähissä myös vasemmistoliittoa (22 %), RKP:tä (23 %) ja kokoomusta (25 %) äänestävien parissa. Näistä ryhmistä huomio kiinnittyy erityisesti vasemmistoliiton kannattajiin. Vielä vuonna 2004 liki kolme neljäsosaa vasemmistoliittoa äänestäneistä suhtautui Venäjään myönteisesti. Vasemmistoliiton nykyisistä kannattajista ei vastaavaa yhteyttä Venäjään enää juuri löydy.

Lisää suomalaisten Venäjä-asenteista EVA Analyysista Venäjästä vieroitetut.