Nato-jäsenyyden kannatuksessa on tapahtunut hyppäys

Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut vuoden takaiseen nähden. Muutosta selittävät todennäköisesti suomalaisten Venäjä-asenteiden synkentyminen ja Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Suomalaisista 26 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen tulisi liittyä Pohjois-Atlantin liittoon eli Natoon, käy ilmi EVAn syksyn 2021 Arvo- ja asennetutkimuksesta (Kuvio 1). Puolustusliiton jäsenyyttä vastustaa kuitenkin 40 prosenttia kansalaisista. Kolmasosa (33 %) ei ota kantaa kysymykseen.

Kuvio 1.

Vuoden takaiseen mittaukseen nähden Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut neljä prosenttiyksikköä. Nato-jäsenyyden vastustus on vähentynyt viisi prosenttiyksikköä vuodessa. Nämä muutokset ovat kyselyn virhemarginaalia suurempia (2–3 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin) ja selkeitä huomioiden suomalaisten Nato-asenteille ominainen vähäinen vaihtelu vuosien välillä.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa asiaa on kysytty vuodesta 1998 saakka, jolloin Nato-jäsenyyden kannatus oli suurimmillaan 28 prosentissa. Tämän jälkeen Nato-jäsenyyden kannatus pysyi pitkään alle neljäsosassa ja laski aallonpohjaan vuonna 2012. Tuolloin jäsenyyden kannatus oli mittaushistorian pienintä (14 %) ja kaksi kolmasosaa (65 %) suhtautui mahdollisiin jäsenyysaikeisiin torjuvasti. Edellisen huippunsa kannatus saavutti vuonna 2016 (27 %), jonka jälkeen Nato-jäsenyyden kannatus hieman hälveni ennen nyt havaittua muutosta.

Syy asennemuutokseen saattaa piillä Donald Trumpin presidenttikauden loppumisessa.

Suhtautuminen mahdolliseen jäsenyyteen vaihtelee kansainvälispoliittisen tilanteen mukaan ja heijastelee osin myös suomalaisten Venäjä-asenteita.[1] Viime vuosien suurin heilahdus ajoittuu vuoden 2015 mittaukseen, jota edelsivät Krimin valtaus ja Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Ne käänsivät Nato-jäsenyyden kannatuksen hienoiseen kasvuun samaan aikaan, kun myönteinen suhtautuminen Venäjään hiipui. Arvo- ja asennetutkimuksessa havaittu Venäjän kokeminen yhä enemmän merkittävänä sotilaallisena uhkana[2] saattaakin nyt osaltaan heijastua suomalaisten Nato-asenteisiin.

Yhdysvaltain presidentinvaihdos vaikuttaa

Nyt havaituista muutoksista ei vielä voida päätellä, että suomalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen olisi muuttumassa. Jäsenyyden suosion hienoinen kasvu näyttäisi kuitenkin olevan linjassa esimerkiksi Ruotsin ja osin muidenkin länsimaiden kansalaisten Nato-asenteiden kehityksen kanssa. Ne ovat kääntyneet puolustusliitolle myönteisemmiksi viime vuoden aikana.[3]

Syy asennemuutokseen saattaa piillä Donald Trumpin presidenttikauden loppumisessa ja presidentin vaihtumisessa demokraatti Joe Bideniin vuoden 2021 alussa. Suomalaisten näkemykset Donald Trumpin vaikutuksista kansainväliseen turvallisuuteen ja Yhdysvaltojen asemaan olivat vuosi sitten erittäin synkät,[4] ja tunnelmat olivat vastaavat myös muissa länsimaissa. Länsimaiden kansalaisten käsitykset Bidenista taas ovat olleet kautta linjan positiivisia, ja luottamus Yhdysvaltoihin on kohentunut nopeasti.[5]

Presidentinvaihdos Yhdysvalloissa on saattanut lisätä Nato-jäsenyyden kannatusta erityisesti niiden kohdalla, jotka näkevät arvoristiriitojen kärjistyneen demokraattisten länsimaiden ja Venäjän ja Kiinan kaltaisten autoritäärisesti johdettujen maiden välillä.

Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut selvästi esimerkiksi vihreiden kannattajien parissa, ja se on nyt yhtä suurta kuin väestöllä keskimäärin (Kuvio 2). Vielä vuosi sitten vihreitä äänestävien enemmistö vastusti jäsenyyttä.[6] Saman suuntainen kehitys havaitaan myös SDP:n kannattajien keskuudessa.

Kuvio 2.

Suurinta Nato-jäsenyyden kannatus puolueiden eri kannattajaryhmistä on edelleen kokoomusta äänestävissä (60 % kannattaa jäsenyyttä), ja se on vuodessa vahvistunut entisestään. Keskimääräistä suurempaa jäsenyyden kannatus on myös RKP:n (35 % kannattaa)[7] ja perussuomalaisten (31 % kannattaa) äänestäjien keskuudessa.

Siinä missä vielä vuosi sitten enemmistö SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista vastusti Nato-jäsenyyttä, nyt enää vasemmistoliiton (74 % vastustaa) ja Liike Nytin (62 % vastustaa)[8] äänestäjien enemmistö torjuisi jäsenyyden.

On liian aikaista arvioida, onko havaittu asennemuutos alkua kansalaisten tasolla viileänä pysyneen Nato-suhteen lämpenemiselle.

Muista väestöryhmistä erityisen vahvaa on johtavassa asemassa olevien Nato-kannatus. Johtavassa asemassa olevista 58 prosenttia kannattaa jäsenyyttä. Kannatus kasvaa hieman koulutustason kasvaessa. Miehet (38 %) kannattavat Nato-jäsenyyttä selvästi useammin kuin naiset (15 %).

Viime vuosikymmenen aikana puolustusyhteistyö Naton sotilaallisesti tärkeimmän maan, Yhdysvaltojen, kanssa on tiivistynyt, ja se heijastuu myös tuoreimmasta eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: ”Yhdysvallat on Suomelle tärkeä ja läheinen kumppanimaa, jonka kanssa tehdään laaja-alaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä sekä puolustusyhteistyötä”.[9]

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen länsisuuntautuminen saattaa vähitellen heijastua myös suurempina Nato-jäsenyyden kannatuslukuina. On kuitenkin liian aikaista arvioida, onko nyt havaittu asennemuutos vain normaalia asenteissa tapahtuvaa heiluntaa vai alkua kansalaisten tasolla viileänä pysyneen Nato-suhteen lämpenemiselle.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 042 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on kokoväestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.9.–7.10.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Viitteet ja lähteet:

[1] Haavisto, I. (2021). Venäjästä vieroitetut – Suomalaiset suhtautuvat itänaapuriinsa aiempaa kriittisemmin, EVA Analyysi No 99.

[2] Suomalaisista 59 prosenttia kokee Venäjän nyt merkittävänä sotilaallisena uhkana, kun vielä vuonna 2005 näin ajatteli vain 31 prosenttia suomalaisista. Osa uhkakokemuksen kasvusta on tapahtunut aivan viime vuosina. Ks. Haavisto (2021).

[3] Poushter, J. ja Fagan, M. (2021). NATO continues to be seen in a favorable light by people in member states, Pew Research Center, https://www.pewresearch.org/fact-tank/2021/06/10/nato-continues-to-be-seen-in-a-favorable-light-by-people-in-member-states/ (haettu 25.10.2021).

[4] Metelinen, S. (2020 a). Suomalaisten arvio Donald Trumpin presidenttikaudesta on synkkä, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2020/11/03/suomalaisten-arvio-donald-trumpin-presidenttikaudesta-on-synkka/.

[5] Wike, R., Poushter, J., Silver, L., Fetterolf, J. ja Mordecai, M. (2021). America’s Image Abroad Rebounds With Transition From Trump to Biden, Pew Research Center, https://www.pewresearch.org/global/2021/06/10/americas-image-abroad-rebounds-with-transition-from-trump-to-biden/ (haettu 25.10.2021).

[6] Metelinen (2020 b). Suomalaisten luottamus Venäjään horjuu, mutta Nato-kannatukseen se ei vaikuta, EVA Artikkeli, https://www.eva.fi/blog/2020/11/28/suomalaisten-luottamus-venajaan-horjuu-mutta-nato-kannatukseen-se-ei-vaikuta/.

[7] RKP:n kannattajien kohdalla Nato-jäsenyyden kannatus on pudonnut 15 prosenttiyksikköä viime vuodesta, mutta kyseisen väestöryhmän pienuudesta johtuen muutokseen pitää suhtautua varauksella.

[8] Liike Nytin kohdalla vastaajajoukko on pieni, joten etenkään muutoksista eri kyselyiden välillä ei ole syytä tehdä päätelmiä.

[9] Valtioneuvosto (2020). Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, Valtioneuvoston julkaisuja 2020:30.