Suomalaiset jakautuvat aiempaa selkeämmin vasemmistoon ja oikeistoon

Suurempi osa suomalaisista sijoittaa itsensä oikeistoon (44 %) kuin vasemmistoon (34 %), käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Politiikka-asenteet polarisoituvat. Vaikka oikeistolaisten osuus ei ole juuri lisääntynyt, suomalaisten asenteet ovat nyt jyrkemmin oikeistolaisia kuin vuonna 2014, kirjoittaa toimituspäällikkömme Sami Metelinen EVA Arviossa Oikeisto jyrkkenee.

Ladattavat tiedostot

Download: Oikeisto jyrkkenee -EVA Arvio
Oikeisto jyrkkenee -EVA Arvio

Suomalaiset jakautuvat aiempaa selkeämmin vasemmistoon ja oikeistoon. EVA Arvion Oikeisto jyrkkenee on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Lataa

Download: EVA Arvion Oikeisto jyrkkenee kuvioliite
EVA Arvion Oikeisto jyrkkenee kuvioliite

Lataa

Suurempi osa suomalaisista arvioi sijaitsevansa poliittisesti oikealla kuin vasemmalla, käy ilmi syksyn 2021 Arvo- ja asennetutkimuksesta (Kuvio 1). Kolmasosa (34 %) suomalaisista sijoittaa itsensä poliittisesti vasemmistoon ja 44 prosenttia oikeistoon. Kumpikaan aatesuunta ei kuitenkaan saa taakseen kansalaisten enemmistöä, kun reilu viidesosa (22 %) asemoi itsensä poliittisella kartalla keskelle.

Kuvio 1.

Suomalaisten poliittisen identiteetin jakauma vasemmisto–oikeisto-asteikolla kallistuu näin ollen oikeiston suuntaan, kun vastausjakauman keskiarvo asteikolla nollasta kymmeneen on 5,36.

Suomalaisten poliittinen identiteetti on polarisoitunut lievästi vuodesta 2014, jolloin EVA kysyi viimeksi suomalaisten sijoittumista vasemmisto–oikeisto-akselilla. Keskelle itsensä sijoittavien osuus on pienentynyt, ja vastaavasti hienoista kasvua nähdään oikealla ja äärivasemmalla (Kuvio 2). Selkein muutos nähdään oikeiston sisällä, jossa aiempaa useampi identifioi itsensä vahvasti oikeistolaiseksi ja maltillisesti oikeistolaisten osuudet ovat laskeneet. Tästä syystä myös koko vastausjakauman asteikkokeskiarvo on siirtynyt piirun verran oikealle. Se on nyt 5,36 kun vuonna 2014 se sijoittui kohtaan 5,3.

Kuvio 2.

Aatejakaumat vuosina 2014 ja 2021 kielivät yhtäältä vasemmisto–oikeisto-jaon vakaudesta. Niin vasemmistolaisiksi kuin oikeistolaisiksi itsensä kokevien osuus kokonaisuudessaan pysyi likipitäen samana. Toisaalta keskelle itsensä sijoittavien väheneminen ja nimenomaan vahvasti oikeistolaisten näkemysten painottuminen kielii hienoisesta näkemysten polarisoitumisesta. Tätä kuvaa vahvistaa myös se, että aivan äärimmäiseen vasemmistoon itsensä sijoittavien osuus on kasvanut yhdestä kolmeen prosenttiin.

Vastaavanlainen havainto tehtiin Eduskuntavaalitutkimuksessa 2019. Vaikka kyseisessäkin tutkimuksessa suurempi osa suomalaisista sijoitti itsensä oikeistoon kuin vasemmistoon, vuoden 2019 vaaleissa asenteet olivat aiempaan verrattuna polarisoituneet, ja vasemmistolaisiksi itsensä kokevien osuus oli hivenen kasvanut verrattuna aiempaan.

Tämä vastaa odotuksia, joita äänestäjillä oli Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan ennen vuoden 2019 vaaleja. Tuolloin suomalaisten odotukset oli viritetty pikemminkin kohti vasemmistolaisempaa politiikkaa kuin Juha Sipilän porvarihallituksen jatkoa.

Nyt heiluri on heilahtanut toiseen suuntaan, ja myös poliittisten puolueiden kannatuskehitys kielii asenteiden kääntymisestä ennemmin oikealle kuin vasemmalle vuoden 2019 vaalien jälkeen. Oikeisto-opposition puolueiden (perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt) yhteenlaskettu kannatus oli Ylen joulukuun 2021 kannatusmittauksessa 45,0 prosenttia, kun se vuoden 2019 vaaleissa oli 40,7 prosenttia. Kyse ei kuitenkaan ole vain hallitus–oppositio-asetelman kypsymisestä vaalikauden edetessä, vaan myös talouden ideologioista. Muutkin viimeaikaisten EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tulokset kertovat suomalaisten talousasenteiden muutoksesta piirun verran oikeistolaisemmiksi.

Perussuomalaiset oikeistolaistuvat

Vasemmisto–oikeisto-jako erottautuukin varsin selvästi suomalaisten puoluekannatuksen mukaan, ja se on ajan myötä selkiytynyt entisestään. Kun tarkastellaan Arvo- ja asennetutkimuksen jakauman asteikkokeskiarvojen poikkeamia asteikon keskipisteestä, havaitaan koko väestön kallistuminen hivenen oikealle (Kuvio 3).

Kuvio 3.

Kaikista väestöryhmistä eniten oikeistolaisiksi itsensä kokevat kokoomuksen äänestäjät, perässään
perussuomalaisten, RKP:n ja keskustan äänestäjät. Oikealle itsensä sijoittavat niin ikään Liike Nytin ja kristillisdemokraattien äänestäjät. Vasemmistolaisiksi itsensä taas kokevat SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät, joista viimeksi mainitut poikkeavat kaikista väestöryhmistä eniten asteikon neutraalista keskikohdasta.

Ammattikorkeakoulun käyneet sijoittuvat keskimäärin oikealle.

Muissa väestöryhmissä poikkeamat keskeltä ovat jokseenkin vähäisiä. Oikeistolaisuus kasvaa
sosioekonomisen statuksen myötä siten, että johtavassa asemassa olevat kokevat itsensä keskimäärin
oikeistolaisiksi. Työttömien ja opiskelijoiden ryhmät kallistuvat hivenen vasemmalle. Koulutusryhmistä erottuvat ammattikorkeakoulun käyneet, jotka sijoittuvat keskimäärin oikealle.’

Miehet kallistuvat naisia selvästi useammin oikealle. Myös iällä on vaikutusta sijoittautumiseen. Nuorimmassa 18–25-vuotiaiden ikäryhmässä kallistutaan enemmän vasemmalle, oikeistosuuntaus kasvaa myöhäiskeski-ikään tultaessa ja vähenee yli 56-vuotiaiden ikäryhmissä.

Verrattuna vuoteen 2014 asenteissa on tapahtunut huomattavia muutoksia, kun tarkastellaan
asteikkokeskiarvojen muutoksia puolueiden kannattajaryhmien kohdalla (Kuvio 4). Merkittävin muutos on perussuomalaisia äänestävien selvä oikeistolaistuminen, joka on havaittu niin aiemmissa Arvo- ja asennetutkimuksissa kuin myös Eduskuntavaalitutkimuksessa 2019.

Kuva 4.

Asteikkokeskiarvojen kohdalla yli yhden yksikön muutosta on pidettävä huomattavana. Kehitys johtunee todennäköisesti sekä asenteiden että puolueen äänestäjäkunnan muutoksesta. Perussuomalaiset hajosi vuonna 2017 puolueen aiemman puheenjohtajan Timo Soinin mukana sinisiin ja Jussi Halla-ahon johtamiin perussuomalaisiin. Soinin perussuomalaiset oli sijoittanut itsensä pikemminkin lähemmäs keskustavasemmistoa kuin oikeistoa. Asteikkokeskiarvot vahvistavat myös kuvaa siitä, että vasemmisto–oikeisto-jako on polarisoitunut yli ajan. Punavihreiden puolueiden kannattajat ovat siirtyneet enemmän vasemmalle (etenkin vihreät) ja porvaripuolueiden kannattajat oikealle.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 042 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on kokoväestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.9.–7.10.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Lue lisää aiheesta EVA Arviossa Oikeisto jyrkkenee.