Huoli koronavirusepidemiasta on laantunut, mutta toimistolle ei haluta palata

Vain 17 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että työpaikoilla pitäisi palata lähityöhön. Pandemian aikana pääsääntöisesti etätöitä tehneistä vain neljä prosenttia haluaa jatkossa työskennellä vain työpaikalla, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Ladattavat tiedostot

Download: Konttoreilta karanneet -EVA Arvio
Konttoreilta karanneet -EVA Arvio

Huoli koronavirusepidemiasta on laantunut, mutta toimistolle ei haluta palata. EVA Arvion Konttoreilta karanneet on kirjoittanut ekonomisti Sanna Kurronen.

Lataa

Download: EVA Arvion Konttoreilta karanneet kuvioliite
EVA Arvion Konttoreilta karanneet kuvioliite

Lataa

Suomalaisten koronahuolet ovat väistyneet, mutta se ei innoita palaamaan lähityöhön. Etätöihin tottuneet haluaisivat mielellään jatkaa etätöissä.

Vain 17 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kaikilla työpaikoilla on syytä palata mahdollisimman laajalti takaisin lähityöhön, kun pandemian aikainen etätyösuositus on poistettu (Kuvio 1). Toista mieltä on 65 prosenttia.

Kuvio 1.

Pandemian aikana kokonaan etätöissä olleista (ks. Puolet on työskennellyt työpaikalla koronapandemian aikana, s. 2) juuri kukaan (4 %) ei halua palata kokonaan työpaikalle (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Kokoaikaisesti etätöissä haluaisi jatkaa heistä puolet (50 %) ja jonkinlaista osittaisen etätyön mallia pitää parhaana vain hieman harvempi (46 %). Osan aikaa etätyötä tehneistä suuri enemmistö (60 %) haluaa jatkaa karkeasti ottaen samalla tavalla, ja heistä hieman useampi kuin joka neljäs (27 %) kaipaa takaisin työpaikalle kokoaikaisesti. Noin joka seitsemäs (14 %) osan ajasta etätyötä tehneistä haluaisi siirtyä kokoaikaiseen etätyömalliin.

Pandemian aikana työpaikalla tavalliseen tapaan käyneistä seitsemän kymmenestä (71 %) haluaa jatkaa samaa rataa myös pandemian jälkeen, ja vain harva (6 %) haikailee etätöihin. Jonkinlaista osittaista mallia heistä kannattaa kuitenkin lähes neljännes (23 %).

Kaikista työelämässä olevista neljä kymmenestä (39 %) haluaa pandemian jälkeen työskennellä työpaikalla ja yhtä suuri osuus osan aikaa etätöissä (Kuvio 3). Kokonaan etätöitä haluaisi tehdä 22 prosenttia työelämässä olevista.

Kuvio 3.

Asenteet muuttavat työelämää

Konttorille ei siis ole paluuta, jos työntekijöiltä kysytään, ja sillä on vaikutusta työmarkkinoihin. Työnantajat voivat nyt kilpailla parhaasta työvoimasta tarjoamalla etätyömahdollisuuksia. LinkedInin mukaan etätyön mahdollistaviin avoimiin työpaikkoihin tulee 2,5-kertainen määrä hakemuksia verrattuna niihin, joissa etätyömahdollisuutta ei ole. Konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn maailmanlaajuisessa selvityksessä työntekijöistä 30 prosenttia ilmoitti vaihtavansa todennäköisesti työpaikkaa, mikäli etätyö ei enää pandemian jälkeen ole nykyisessä työpaikassa mahdollista.

Kun osaavan työvoiman saatavuusongelmat vaivaavat työnantajia, ne eivät voi kuin sopeutua. Etätyön etuina nähdään muun muassa joustavuus työajoissa sekä työn ja perheen helpompi yhteensovittaminen. Vähiten työpaikalle kaipaavat suomalaistenkin joukossa 26–45-vuotiaat, mihin ikähaitariin ruuhkavuodet tyypillisesti osuvat (ks. erillinen Kuvioliite).

Halu jäädä etätöihin selittyy todennäköisesti pikemminkin etätöistä saaduilla kokemuksilla kuin koronahuolien jatkumisella. Ne ovat nimittäin melko laajalti väistyneet. Koronaa ei koeta enää uhkaavana Koronahuolet ovat selvästi laantuneet verrattuna kevääseen 2021. Myös olosuhteet ovat muuttuneet kevääseen nähden. Valtaosa suomalaisista on saanut kaksi rokotetta, ja syksyn aikana rajoitustoimia on purettu.

Kun vielä keväällä 2021 useampi kuin neljä kymmenestä (42 %) koki ahdistusta ja pelkoa koronaviruksesta ja sen leviämisestä Suomessa, syksyyn mennessä ahdistuneiden osuus oli pudonnut 23 prosenttiin (Kuvio 5). Selvä enemmistö (63 %) suomalaisista ei enää pelkää koronaa.

Kuvio 5.

Keväällä 2020 eniten pelkoa ja ahdistusta kokivat etätyöhön jääneet, siinä missä työpaikallaan normaalisti käyneet sekä työelämän ulkopuoliset olivat vähemmän huolissaan. Nyt työelämän ulkopuoliset kokevat selvästi enemmän pelkoa ja ahdistusta koronaviruksen leviämisestä kuin työelämässä olevat (Kuvio 6).

Kuvio 6.

Yksi epätahtista muutosta selittävä tekijä näyttää olevan ikä, sillä yli 56-vuotiailla vastaajilla koronahuolet eivät ole helpottaneet yhtä paljon kuin sitä nuoremmilla. Tulos on siinä mielessä yllättävä, että juuri heidän riskinsä sairastua vakavasti ja kuolla koronaviruksen aiheuttamaan tautiin oli merkittävä vielä keväällä 2020, kun rokotuskattavuus ei ollut vielä laaja.

Huolten hälveneminen näkyy suhtautumisessa sekä epidemian terveys- että talousvaikutuksiin. Oman terveytensä kannalta uhkaavana koronavirusepidemiaa pitää enää 16 prosenttia suomalaisista ja valtaosa (83 %) ei pidä epidemiaa uhkaavana (Kuvio 7).

Kuvio 7.

Läheistensä terveyden kannalta enää hieman useampi kuin joka neljäs (27 %) suomalainen pitää epidemiaa uhkaavana, kun seitsemän kymmenestä (71 %) ei ole huolissaan. Vain puoli vuotta aiemmin keväällä 2021 pandemian vaikutuksista läheistensä terveyteen oli huolissaan selvä enemmistö (59 %) suomalaisista. Yleensä suomalaisten terveyden kannalta epidemiaa pitää uhkaavana samoin enää 27 prosenttia ja 70 prosenttia ei uhkaa näe. Myös talouden ja toimeentulon kannalta huolissaan on yhä harveneva joukko (Kuvio 8). Omalla (19 %) ja läheistensä kohdalla (20 %) koronavirusepidemiaa pitää taloudelle uhkaavana vain joka viides ja noin neljä viidestä ei näe uhkaa (omalla kohdallaan 80 prosenttia ja läheistensä kohdalla 78 %).

Kuvio 8.

Vielä keväällä erityisesti läheistensä kohdalla huolissaan oli selvä enemmistö suomalaisista (59 %). Hieman hitaammin huolet ovat haihtuneet, kun kysytään arviota koronavirusepidemian uhasta yleensä suomalaisten talouden ja toimeentulon kannalta. Uhkaavana tilannetta pitää edelleen 44 prosenttia suomalaisista, mutta puolet (50 %) ei ole huolissaan.

Vaikka huoli koronaviruksesta on selvästi laantunut, suomalaiset ovat varovaisia rajoitustoimien poiston suhteen. Kolmannes (32 %) suomalaisista on sitä mieltä, että kaikista pandemiaan liittyvistä rajoituksista on syytä luopua heti (Kuvio 9). Eri mieltä on kuitenkin useampi, sillä puolet (51 %) suomalaisista ei vielä luopuisi kaikista rajoituksista.

Kuvio 9.

Erityisen innokkaita luopumaan rajoituksista ovat perussuomalaisten kannattajat, joista 57 prosenttia luopuisi niistä heti (ks. Kuvioliite).

Korona voi tuoda pysyviä muutoksia elämään

Suomalaiset näyttäisivät siis edelleen olevan varuillaan koronan suhteen, vaikka suurin huoli onkin väistynyt. Se lienee viisasta ottaen huomioon tautitapausten määrän uuden kasvun loppuvuotta kohti mentäessä.

Koronapandemia aiheuttanee joka tapauksessa myös pysyviä muutoksia suomalaiseen työelämään, kun tarkastellaan, miten moni suomalainen on kiintynyt etätyöskentelyn mahdollisuuteen. Suomessa etätyön tekeminen oli verrattain yleistä jo ennen pandemiaa. Eurostatin mukaan 32 prosenttia suomalaisista työskenteli etänä ainakin joskus vuonna 2019, kun koko EU:ssa osuus oli vain 14 prosenttia. Etätyö luo mahdollisuuksia niin työnantajille kuin työntekijöillekin, mutta siihen liittyy myös merkittäviä haasteita, joita työnantajan täytyy ratkoa yhdessä työntekijöiden kanssa.

Pitkäksi venyvät työpäivät, vajavaiset työskentelyvälineet ja liiallinen eristäytyminen työyhteisöstä ovat ainakin pandemian aikaiselle etätyölle tyypillisiä ongelmia. Toisaalta yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan etätyötä tehneistä kaksi kolmesta kokee etäyhteyden toimivan hyvänä korvikkeena kasvokkain tapaamiselle ja vain kolmannes on toista mieltä.

Siitä huolimatta on todennäköistä, että kun työpaikalla käydään enää harvoin, monen tietotyötä tekevän työpaikka muuttuu jonkinlaiseksi  kohtaamisalustaksi. Omalla työpisteellä puurtamisen sijaan työpaikalla tavataan ihmisiä, vaihdetaan kuulumisia ja ideoidaan. Samalla tietotyötä tekevien työelämä eriytyy edelleen käsityöammateista, joissa työ tehdään tulevaisuudessakin vanhaan tapaan työpaikalla.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 042 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on kokoväestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.9.–7.10.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.