Suomalaisten luottamus Venäjään horjuu, mutta Nato-kannatukseen se ei vaikuta
Ladattavat tiedostot
Suomalaisten suhtautuminen Venäjään on muuttunut tuntuvasti varautuneemmaksi viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Kansalaisten Nato-kannat ovat kuitenkin ennallaan: suomalaisista 22 prosenttia kannattaa puolustusliiton jäsenyyttä, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.
Suomalaisista vajaa kolmannes (31 %) on sitä mieltä, että vaikka Venäjällä on omat ongelmansa, suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti (Kuvio 1). Eri mieltä väittämän kanssa on puolet (50 %). Asia selviää syksyllä 2020 tehdystä EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Kuvio 1.
Silmiinpistäviä ovat sekä muutos kahden vuoden takaiseen että lähes kymmenen vuotta jatkunut trendi, jossa luottamus itäiseen naapurimaahan on kuihtunut merkittävästi.
Kielteinen suhtautuminen on kasvanut voimakkaasti.
Syksyn 2018 mittaukseen nähden kielteinen suhtautuminen Venäjään on kasvanut kaksitoista prosenttiyksikköä. Suomalaisten Venäjä-asenteille on ollut leimallista melko suuri huojunta, mutta viime aikojen trendi on selvä: kahdeksan vuoden takaiseen kielteinen suhtautuminen on kasvanut voimakkaasti (31 prosenttiyksikköä). Vielä vuonna 2012 suomalaisista 63 prosenttia koki, että Venäjään ei ole mitään syytä suhtautua kielteisesti.
Kyseiselle aikavälille mahtuu merkittäviä muutoksia länsimaiden ja Venäjän suhteissa. Venäjän vuoden 2014 hyökkäys Ukrainaan, Krimin kansainvälisen lain vastainen liittäminen Venäjään, Venäjän tukemien separatistien Itä-Ukrainassa käymä sota ja matkustajakoneen alasampuminen heinäkuussa 2014 muuttivat Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suhtautumista Venäjään merkittävällä tavalla. Ukrainan kriisiä seurasivat länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet ja Venäjän vastapakotteet.
Lisäkitkaa ovat luoneet Venäjän yritykset vaikuttaa Iso-Britannian, USA:n ja Ranskan vaaleihin, Venäjän toiminta Syyrian sodassa, Venäjän sotilastiedustelupalvelun häikäilemätön yritys murhata entinen venäläisagentti Englannissa sekä Venäjän asevoimien aiempaa aggressiivisempi toiminta myös Suomen lähialueilla.
Venäjän aiheuttama turvallisuusuhka todetaan myös esimerkiksi valtioneuvoston tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jonka mukaan ”Venäjä on horjuttanut turvallisuutta kansainvälisen oikeuden vastaisilla toimillaan ja sotilaallisen voiman käytöllä.”[i]
Liennytystä ei tullut
Suomalaisten Venäjä-näkemysten kääntyminen kielteiseksi näyttäytyy pidempiaikaisena prosessina, joka liittyy lännen ja Venäjän suhteiden kiristymiseen useiden eri tapahtumakulkujen myötä. Eri aikoina suhtautumisessa on kuitenkin tapahtunut vaihtelua, johon ovat saattaneet vaikuttaa julkisuudessa pinnalla olleet Venäjään liittyvät aiheet.
Vuoden 2018 kyselyssä suomalaisten hivenen optimistisempiin Venäjä-asenteisiin saattoi vaikuttaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin huipputapaaminen Helsingissä. Vaikka tapaamisen sisällöstä ei ainakaan julkisuuteen päätynyt mitään merkittäviä lopputulemia, tapaaminen ylipäänsä näyttäytyi pyrkimyksenä dialogiin ja sovinnollisempiin aikoihin lännen ja Venäjän suhteissa.[ii] Konkreettista muutosta lännen ja Venäjän suhteisiin tapaaminen ei kuitenkaan tuonut. Yhdysvallat on sittemmin esimerkiksi lisännyt Venäjän-vastaisia pakotteita liittyen Nord Stream II -hankkeeseen.[iii] Toisaalta kesällä 2018 pelattiin myös jalkapallon MM-kisat Venäjällä, joka antoi Venäjälle tilaisuuden esitellä maataan poikkeuksellisesti myönteisessä valossa.
Syksyllä 2020 Venäjä on ollut otsikoissa jälleen negatiivisessa valossa muun muassa oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytykseen liittyen. EU:n mukaan oppositiojohtajan myrkytys ei olisi ollut mahdollista ilman Venäjän turvallisuuspalvelun myötävaikutusta.[iv]
Muuallakin Euroopassa Venäjä-suhtautuminen muuttunut kielteiseksi.
Suomalaisten kielteiseen suuntaan kääntynyt suhtautuminen Venäjään on linjassa kehityksen kanssa, joka on havaittu suurimmassa osassa Eurooppaa. Pew Researchin mukaan keskimäärin vain vajaa kolmasosa (31 %) eurooppalaisista suhtautui myönteisesti Venäjään vuonna 2019. Useimmissa maissa suhtautuminen on Suomen tavoin muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana kielteisemmäksi.[v]
Mitä korkeampi koulutus, sitä suurempi kriittisyys
Suhtautuminen Venäjään vaihtelee iän, koulutustason ja sosioekonomisen aseman mukaan, mutta yhdessäkään väestöryhmässä enemmistö ei antaisi venäläisille synninpäästöä (ks. Liitekuvio 1 artikkelin lopussa).
Omakohtaisilla muistikuvilla ajoista ennen Neuvostoliiton hajoamista näyttäisi kuitenkin olevan väliä, sillä varttuneemmat ikäluokat suhtautuvat Venäjään selvästi nuorempia myönteisemmin. Ikäryhmistä kaikkein myönteisimmin Venäjään suhtautuvat yli 65-vuotiaat (49 %) ja kielteisimmin 26–35-vuotiaat (20 %).
Myös koulutus vaikuttaa vahvasti suhtautumiseen. Akateemisesti koulutetuilla myönteisyys (20 %) Venäjää kohtaan on selvästi vähäisempää kuin matalammin koulutetuilla. Kurssin tai lyhyen koulutuksen varassa olevista Venäjään suhtautuu myönteisesti puolet (50 %). Hyvin epäilevästi Venäjään suhtautuvat johtavassa asemassa olevat (10 %), eikä sympatiaa liioin heru opiskelijoilta (21 %).
Suhtautuminen vaihtelee myös puolueiden äänestäjäryhmien välillä, mutta yhdessäkään äänestäjäryhmässä enemmistö ei kallistu myönteisen puoleen. Suurinta myönteisyys on Liike Nytin (45 %) ja perussuomalaisten (43 %) äänestäjien kohdalla, vähäisintä RKP:n (14 %) ja vihreiden (18 %) kannattajien parissa. Viime mittauskerrasta suurin asennemuutos paikantuu Vasemmistoliittoa (34 %) äänestävien kohdalle, mikä saattaa kieliä puolueen äänestäjäkunnan olevan muutoksessa.[vi]
Nato-kannat ovat vakaat
Huolimatta yhä varauksellisemmaksi käyneestä suhtautumisesta Venäjään, suomalaisten Nato-kannat pysyvät hyvin vakaina. Kansalaisista 22 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen tulisi liittyä Pohjois-Atlantin liittoon eli Natoon (Kuvio 2). Toista mieltä on 45 prosenttia suomalaisista. Viime vuoteen verrattuna Nato-jäsenyyden kannatus on tasan yhtä suurta. Niin ikään epätietoisten osuus on pysynyt verraten korkeana, 32 prosentissa.
Kuvio 2.
Nato-jäsenyyden kannatus on Arvo- ja asennetutkimusten pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. Vastustus on sitä vastoin viisi prosenttiyksikköä mittaushistorian keskiarvoa vähäisempää. Nato-kannatuksen pohjalukemat nähtiin vuonna 2012, jolloin jäsenyyden kannatus oli vain 14 prosenttia. Krimin valtauksen jälkeen kannatus nousi ja oli lähivuosien korkeimmalla tasollaan 27 prosentissa talvella 2016.
Nato-kannatus vaihtelee sukupuolen, koulutuksen sosioekonomisen statuksen ja puoluekannatuksen perusteella (ks. Liitekuvio 2). Miehet (33 %) kannattavat Nato-jäsenyyttä paljon naisia (12 %) enemmän. Sukupuolten välinen suhtautumisjuopa on kasvanut vuodessa viisi prosenttiyksikköä 21 prosenttiyksikköön.
Akateemisesti koulutetuista 30 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä, kun kurssin tai lyhyen koulutuksen varassa olevien keskuudessa kannatus on vain 10 prosenttia. Eri ammattiryhmistä Nato-jäsenyyden kannatus on selvästi suurinta ylempien toimihenkilöiden keskuudessa, joista jopa 42 prosenttia kannattaa puolustusliiton jäsenyyttä.
Yli puolet kokoomuslaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä.
Eri puolueiden äänestäjistä Nato-jäsenyyden suosio on perinteiseen tapaan selvästi suurinta kokoomuksen (52 %) ja RKP:n kannattajien keskuudessa (50 %). Heikointa se on puolestaan vasemmistoliiton (11 %) äänestäjien parissa.
Hyvin ohueksi tuki Nato-jäsenyydelle jää myös vihreiden, keskustan ja kristillisdemokraattien (14 % kaikissa) sekä SDP:n (16 %) kannattajaryhmissä. Nato-kysymys jakaa eniten perussuomalaisten kannattajia. Heistä kolmannes (33 %) tukee, mutta lähes joka toinen (47 %) vastustaa jäsenyyttä.
Liittoutumisasenteet ovat pragmaattisia
Nato-kannatuksen vähäisyys saattaa selittyä osin historialla, osin sotilaallisen uhan vähäisellä pelolla ja osin myös epäluulolla Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa kohtaan.
Ennen Euroopan unionin jäsenyyttä Suomi rakensi ulkopolitiikkansa puolueettomuusdoktriinin varaan. EU-jäsenyyden myötä Suomi ei ole enää ollut puolueeton, mutta määrittelee itse itsensä sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi.[vii]
Suomeen ei ole toisen maailmansodan jälkeen kohdistunut sotilaallista uhkaa, mikä saattaa vaikuttaa kansalaisten enemmistön käsitykseen siitä, että nykyinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on ollut toimiva. Tätä puoltaa myös havainto, että kevään 2020 Arvo- asennetutkimuksen mukaan vain seitsemän prosenttia suomalaisista pitää sotilaallista hyökkäystä Suomeen uhkana.[viii]
Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa epäillään.
Osasyy Naton alhaiselle kannatukselle saattaa piillä myös suomalaisten epäileväisessä suhtautumisessa Naton sotilaallisesti voimakkaimman maan, Yhdysvaltojen, ulkopolitiikkaan. Syksyn 2020 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen. Eri mieltä väittämän kanssa on 65 prosenttia.
Suhtautuminen Yhdysvaltoihin on kuitenkin kahtalainen. Kritiikistä huolimatta toisaalta 39 prosenttia on sitä mieltä, että ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani (eri mieltä 35 %).[ix]
Suomalaisten suhtautuminen sotilaallisiin kumppanuuksiin vaikuttaisi olevan yhtä pragmaattista kuin valtiovallankin. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan nimittäin ”Yhdysvallat on Suomelle tärkeä ja läheinen kumppanimaa, jonka kanssa tehdään laaja-alaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä sekä puolustusyhteistyötä.”
Syksyn 2020 Arvo- ja asennetutkimus toteutettiin ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja. Huolimatta suomalaisten kriittisestä suhtautumisesta väistyvään presidentti Donald Trumpiin, kansalaisten näkemykset ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuista vaikuttaisivat olevan varsin pysyvää laatua.[x]
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 019 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 16.–28.10.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa: www.eva.fi/arvopankki.
LÄHTEET
[i] ” Venäjä on heikentänyt lähialueidemme ja Euroopan turvallisuutta liittämällä Krimin laittomasti itseensä sekä ylläpitämällä aloittamaansa konfliktia Itä-Ukrainassa. Venäjän toiminta muun muassa Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa osoittaa, että maan kynnys sotilaallisen voiman käyttöön on madaltunut. Venäjän toimien johdosta turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt ja EU:n ja Venäjän väliset suhteet heikentyneet. Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. ” Valtioneuvosto (2020). Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, Valtioneuvoston julkaisuja 2020:30.
[ii] Yle (2018). Viikko Helsingin huippukokouksesta – Mitä jäi käteen Trumpin ja Putinin neuvottelusta? https://yle.fi/uutiset/3-10318881 (haettu 25.11.2020).
[iii] Atlantic Council (2020). US expands sanctions against Putin’s pipeline, https://www.atlanticcouncil.org/blogs/ukrainealert/us-expands-sanctions-against-putins-pipeline/ (haettu 25.11.2020).
[iv] BBC (2020). Navalny Novichok poisoning: EU sanctions hit top Russians, https://www.bbc.com/news/world-europe-54552480 (haettu 25.11.2020).
[v] Huang, C. ja Cha, J. (2020). Russia and Putin receive low ratings globally, https://www.pewresearch.org/fact-tank/2020/02/07/russia-and-putin-receive-low-ratings-globally/ (haettu 25.11.2020).
[vi] Vuoden 2018 EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa vasemmistoliittoa äänestävistä 55 % ajatteli, ettei suomalaisilla ole mitään syytä suhtautua kielteisesti Venäjään.
[vii] Valtioneuvosto (2020).
[viii] Metelinen, S. (2020a). Näitä Suomi murehtii – Ykkösuhaksi on noussut talouskriisi, EVA Analyysi No 84.
[ix] Metelinen, S (2020b). Suomalaisten arvio Donald Trumpin presidenttikaudesta on synkkä, https://www.eva.fi/blog/2020/11/03/suomalaisten-arvio-donald-trumpin-presidenttikaudesta-on-synkka/ (haettu 25.11.2020).
[x] Metelinen (2020b).