Ilmastokysymykset ja talous jakavat suomalaisten mielipiteitä

Suomalaisista 71 prosenttia arvioi, että ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa. Kysymys on alkanut politisoitua verrattuna aiempaan, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Ladattavat tiedostot

Download: Pandemian perintö -EVA Arvio
Pandemian perintö -EVA Arvio

Ilmastokysymykset ja talous jakavat suomalaisten mielipiteitä. EVA Arvion Pandemian perintö on kirjoittanut ekonomisti Sanna Kurronen.

Lataa

Download: EVA Arvion Pandemian perintö kuvioliite
EVA Arvion Pandemian perintö kuvioliite

Lataa

Vaikka Suomi onkin tähän asti onnistunut koronakriisissä verrattain hyvin turvaamaan sekä ihmisten terveyttä että taloutta, paluuta kohti arkisempaa suhtautumista suomalaisuuteen, politiikkaan ja instituutioihin on syytä odottaa. EVAn kevään 2021 Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset ovat osoittaneet, että kriisin aikaansaama yhtenäisyys rakoilee taas. Ilmastokysymykset ja talous jakavat suomalaisten mielipiteitä voimakkaasti. Poliittisessa oikeistossa painotetaan taloutta, vasemmistossa vihreyttä.

Neljä kymmenestä (40 %) suomalaisesta arvioi, että ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun, ja osapuilleen yhtä moni (42 %) on eri mieltä (Kuvio 1).

Kuvio 1.

Talouskasvu arvioidaan hieman vähemmän tärkeäksi kuin puoli vuotta aiemmin syksyllä 2020. Taloudellisen kasvun tärkeys korostuu suomalaisten vastauksissa yleensä silloin, kun taloudessa menee huonosti. 1990-luvun lama, vuoden 2008 lopulla alkanutta finanssikriisiä seurannut taantuma Suomessa ja eurokriisiä seurannut hitaan kasvun kausi 2010-luvulla ovat kukin vuorollaan nostaneet talouskasvun tärkeyttä hyvinvoinnin turvaajana suomalaisten arvioissa. Myös koronakriisin aiheuttama taantuma näyttää vahvistaneen talouskasvun merkitystä suomalaisten mielissä.

Väite talouskasvun merkityksestä hyvinvoinnin jatkumiselle jakaa suomalaisia voimakkaasti puoluekannan mukaan oikeisto-vasemmistoakselilla. Useimmin väitteeseen yhtyvät kokoomuksen kannattajat (69 %), kun vasemmistoliiton kannattajista vain noin joka seitsemäs (14 %) yhtyy väitteeseen (kaikki väestöryhmittäiset erittelyt, ks. Kuvioliite).

Tämä kysymys erottaa suomalaisia myös asuinpaikan koon mukaan. Pienillä paikkakunnilla taloudellista kasvua pidetään selvästi tärkeämpänä kuin suuremmilla. Tämä voi kertoa pieniä paikkakuntia uhkaavan väestön ja sitä kautta talouden supistumisen konkreettisuudesta. Kuten koko maan tasolla, myös paikallisella tasolla taloushuolet voivat lisätä talouskasvun arvostusta.

Siinä missä talouskasvun tärkeys näyttää koronakriisin myötä palanneen suomalaisten mieliin, huoli ilmastonmuutoksesta näyttää hieman jääneen kriisin jalkoihin. Huoli ilmastosta on silti edelleen laajaa. Suomalaisista 71 prosenttia arvioi, että ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa (Kuvio 2). Toista mieltä on joka viides (19 %).

Kuvio 2.

Ilmastonmuutoksen torjumisen kiireellisyydestä ei olla enää menneiden vuosien tapaan yksimielisiä. Vielä vuosina 2004–2009 kysymys ilmastonmuutoksesta ei ollut voimakkaasti politisoitunut. Kun vuonna 2006 huoli ilmastonmuutoksesta oli korkeimmillaan, myös perussuomalaisten kannattajista 87 prosenttia piti ilmastonmuutosta aikamme suurimpana ympäristöuhkana. Nyt perussuomalaisten kannattajista samaa mieltä on enää alle kolmannes (31 %) ja myös kristillisdemokraattien (43 %) ja Liike Nytin (42 %) kannattajien parissa ilmastotoimien kiireellisyyteen suhtaudutaan varauksella (ks. Kuvioliite).

Toisen ääripään muodostavat vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät, joista lähes kaikki (97 % ja 92 %) korostavat ilmastomuutoksen torjumisen ripeyttä. Myös SDP:n kannattajien (84 %) ilmastonäkemykset ovat vuosien yli pysyneet ripeitä toimia vaativalla kannalla, mutta keskustan (75 %), kokoomuksen (74 %) ja RKP:n (72 %) kannattajien keskuudessa ilmastohuoli on laantunut kaikissa noin 10 prosenttiyksikköä 15 vuoden takaisesta. Ilmiö vaikuttaisi olevan tyypillinen poliittisesti polarisoituville aiheille: joidenkin puolueiden kohdalla kannattajakunnan näkemykset muuttuvat entistäkin ehdottomammiksi, toisten puolueiden kohdalla jakolinjat muodostuvat puolueen kannattajakunnan keskelle.

Kun ilmastonmuutos ja työllisyys asetetaan vastakkain, suomalaisten arvioiden yhtenäisyys vähenee edelleen. Väite, jonka mukaan pandemiakriisin jälkeen ilmastotavoitteista on tingittävä ja keskityttävä työllisyyteen jakaa suomalaiset kahtia. Kun suomalaisista 43 prosenttia on väitteen kanssa samaa mieltä, 45 prosenttia on eri mieltä (Kuvio 3). Hieman useampi on väitteestä eri mieltä keväällä 2021 kuin koronakriisin alkaessa keväällä 2020, joten huolet ilmastonmuutoksesta ovat lisääntyneet.

Kuvio 3.

Perussuomalaisten (82 %), kristillisdemokraattien (70 %) ja Liike Nytin (63 %) äänestäjät erottuvat vastauksissa kannattamalla keskittymistä työllisyyteen ilmastotavoitteiden sijaan (ks. Kuvioliite). Toisen ääripään muodostavat jälleen vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat, joista useimmat (87 % ja 76 %) ovat väittämän kanssa eri mieltä. Muiden puolueiden kohdalla näkemykset hajaantuvat huomattavasti enemmän kuin kysyttäessä pelkästä ilmastonmuutoksen torjunnan ripeydestä. Kokoomuksen (43 %), keskustan (42 %), RKP:n (39 %) ja SDP:n (30 %) kannattajistakin vähäistä suurempi osa kallistuu väittämän kannalle.

Kokonaisuutena tarkastellen ilmastokysymykset jakavat suomalaisia monella akselilla. Nuoret
aikuiset ovat selvästi keski-ikäisiä huolestuneempia ilmastokysymyksistä ja korkeasti koulutetut
enemmän huolissaan kuin matalammin koulutetut. Naiset pitävät ilmastokysymyksiä tärkeämpinä kuin miehet ja kaupungeissa asuvat tärkeämpinä kuin pienempien paikkakuntien asukkaat.

Näin tutkimus tehtiin

Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.3.–7.4.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Lue lisää aiheesta EVA Arviosta Pandemian perintö