Elpymispaketti jakaa suomalaiset kahtia, mutta EU:n kannatus kasvaa
Ladattavat tiedostot
Suomalaisista 40 prosenttia ajattelee, että Suomen osallistuminen Euroopan unionin jäsenmaille avustuksia ja lainoja jakavaan elpymispakettiin on maamme etujen mukaista (Kuvio 1). Melkein yhtä monelle (38 %) paketti ei kuitenkaan kelpaa. Vajaa neljännes (23 %) ei ota pakettiin kantaa.
Kuvio 1.
Suomen EU-politiikka sähköistyi vapun alla, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta päätyi äänestyksen jälkeen siihen, että elpymispaketin hyväksyminen edellyttää eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöä.
Tämä herätti henkiin mahdollisuuden, että Suomi saattaisi kaataa elpymispaketin ja sen myötä aiheuttaa koko Euroopalle massiivisen sydänkohtauksen. Hallituksella ei ole eduskunnassa riittävää määräenemmistöä. Oppositiopuolueet ovat puolestaan pitäneet pakettia epäonnistuneena, eivätkä ole olleet valmiita tukemaan sitä. Suhtautuminen pakettiin on osoittautunut erityisen ongelmalliseksi oppositiopuolue kokoomukselle, jonka eduskuntaryhmä päätyi aluksi suosittamaan eduskuntaryhmälleen tyhjän äänestämistä. Sittemmin kokoomuksen eduskuntaryhmä pyörsi päätöksensä tyhjän äänestämisestä, jonka seurauksena kansanedustajien äänet jakaantuvat äänestyksessä.
Poliittiset jakolinjat tulevat selvästi näkyviin eri äänestäjäryhmien näkemyksissä. Vahvan tukensa elpymisvälineelle antavat neljän hallituspuolueen, eli vihreiden (74 %), vasemmistoliiton (70 %), SDP:n (68 %) sekä RKP:n (68 %) kannattajat. Sitä vastoin keskustan (43 %) äänestäjien tuki elpymisvälineelle jää selvästi laihemmaksi. Viime syksyyn verrattuna elvytyspaketti on muuttunut keskustan kannattajien silmissä aiempaa epäilyttävämmäksi, kun taas SDP:tä äänestävien usko siihen on vahvistunut (tulosten kaikki väestöryhmittäiset erittelyt ks.Kuvioliite).
Oppositiopuolueista perussuomalaisten (3 %), kristillisdemokraattien (6 %) ja Liike nytin (18 %) kannattajien tuki Suomen osallistumiselle elpymispakettiin jää olemattomaksi, mikä heijastaa myös kyseisten puolueiden eduskuntaryhmien kantoja. Sitä vastoin kokoomusta äänestävien mielipidesuunta jää leijumaan ilmaan puolueen linjan tavoin. Kokoomuksen kannattajista osapuilleen yhtä moni (40 %) pitää elpymispakettiin osallistumista Suomen etujen mukaisena kuin ei pidä (43 %).
Suomen eduskunnan kielteinen päätös voisi mitätöidä EU:ssa viimeisen vuoden aikana pitkälti Saksan ja Ranskan johdolla kokoon kasatun valtavan politiikkakokonaisuuden, joka pitää sisällään elpymispaketin lisäksi myös EU:n rahoituskehyksen tälle ja kuudelle seuraavalle vuodelle, EU:n ilmastopolitiikan runkona olevan vihreän kehityksen ohjelman rahoituksen ja esimerkiksi EU:n oikeusvaltiomekanismin. Lisäksi tieto elpymispaketin kaatumisesta tulisi hetkeen, jolloin koronapandemian runtelemat EU-maat ovat laatineet ja osin jo esitelleet suunnitelmiaan elpymispaketin varojen käytöstä.
Suhtautuminen EU:hun on myönteistä
Elpymispaketin aiheuttamasta poliittisesta kuohunnasta voisi olettaa, että suomalaisten suhtautuminen koko EU-jäsenyyteen olisi muuttumassa. Näin ei kuitenkaan ole. Suhtautuminen EU-jäsenyyteen on muuttunut viime syksystä hieman myönteisemmäksi. Maamme EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti yli puolet (54 %) ja viidennes (20 %) kielteisesti. Reilu neljäsosa (25 %) ottaa jäsenyyteen neutraalin kannan (Kuvio 2).
Kuvio 2.
Luvut siis palaavat elpymispakettikeskustelua edeltäneen koronakevään 2020 tasolle ja tulos edustaa koko jäsenyysajan katsannossa varsin myönteistä suhtautumista EU:hun. Merkille pantavaa on myös se, että jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien osuuden orastavan kasvun trendi pysähtyy.
Suomalaisten mielestä EU ei siis ole eltaantunut koronaelpymispaketin myötä. Selkein syy kohuun elpymispaketin ympärillä löytynee lähempää, kotimaan politiikasta. Epäsuhta yleisen EU-myönteisyyden ja elpymispaketin vastaanoton välillä paljastaa laajempaa epävarmuutta suunnasta, johon EU:n halutaan olevan menossa.
EU:n ystävillä on ongelma
Suomessa EU:hun myönteisesti suhtautuvilla on käsissään ongelma. Tämä selviää, kun suhtautumista elpymispakettiin ja tarkastellaan EU-jäsenyyskantojen valossa.
EU-myönteisistä 62 prosenttia katsoo, että elpymispakettiin osallistuminen on Suomen etujen mukaista, mutta viidennes (19 %) vastustaa pakettia ja yhtä moni ei ota siihen kantaa. EU-kielteisten joukko on kannassaan rutkasti yhtenäisempi (6 % tukee, 81 % vastustaa pakettia) ja neutraalisti EU:hun suhtautuvat kallistuvat epäilevälle kannalle (19 % tukee, 46 % vastustaa).
EU-myönteisissä elpymispaketin epäilijöissä on ilmeisen paljon oppositiopuolue kokoomusta äänestäviä, joiden mielestä paketti on ”väärin neuvoteltu”, mutta päivänpolitiikka ei selitä kaikkea. EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien väestöryhmien tuki elpymispaketille on kautta linjan vaisumpaa kuin niiden tuki EU-jäsenyydelle yleisesti ottaen.
Elpymispaketissa on selvästikin ominaisuuksia, jotka häiritsevät suomalaisia EU:n ystäviä. Paketti syntyi EU:n sääntöjä venyttämällä, vaikka unionilla ei pitänyt olla mahdollisuutta ottaa huolehtiakseen jäsenmaiden velkoja. Paketissa raivattiin myös reittiä kohti EU-tason verotusta ja laajempaa EU-maiden yhteisvastuuta toistensa taloudesta. Kaiken lisäksi Euroopassa ilma on sakeana aloitteita seuraaviksi askeliksi kohti yhteistä finanssipolitiikkaa.
EU:n talouspoliittinen integraatio saattaa tiivistyä nopeastikin, mutta suomalaiset vaikuttavat heikosti valmistautuneilta tähän mahdollisuuteen. Suomalaisten enemmistö arvostaa EU:ta, mutta ei soisi sen muuttuvan. EVAn Arvo- ja asennetutkimusten seurantamittaukset kertovat, että kansalaiset ovat koko ajan vierastaneet sekä unionin tiivistymistä että sen hajaantumista ja toivoneet EU:lta lähinnä jatkuvuutta, vakautta ja keskittymistä neljään vapauteen, jotka jäsenyyden myötä tulivat Suomen ja suomalaisten ulottuville.[i]
Konsensus jäsenyydestä, muttei sen sisällöstä
Tässä katsannossa askelet kohti EU:n yhteistä, jäsenmaista erillistä finanssipolitiikkaa voisivat olla suomalaisille vaikeasti nieltäviä, koska ne lisäsivät taloudellista yhteisvastuuta sekä tulonsiirtounionin ja liittovaltion piirteitä. Suomalaiset vierastavat näitä kaikkia. On olemassa ainakin kaksi syytä, miksi syventyvän integraation luonteesta, hyödyistä ja haitoista pitäisi kuitenkin käydä enemmän keskustelua.
Näistä ensimmäinen on se, ettei unioni enää ole sama yhteisö, johon Suomi liittyi neljännesvuosisata sitten. EU on ollut muutoksessa jo pitkään etenkin talouden suhteen. Tosiasiassa Suomi on jo melko syvällä mukana EU-maiden julkisten talouksien yhteisvastuussa euron, Euroopan keskuspankin velkakirjaohjelmien ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta.
EKP:n massiiviset tukitoimet koko euroalueen talouden tukemiseksi eivät ole kuitenkaan syöneet suomalaisten uskoa euroon sekä Euroopan talous- ja rahaliitossa mukana olemiseen. Euroon suhtautuu myönteisesti 56 prosenttia suomalaisista ja vain viidesosa (20 %) ottaa siihen kielteisen kannan (Kuvio 3).
Kuvio 3.
Luvut ovat osapuilleen samat, kysyttäessä, onko eurosta Suomelle hyötyä vai haittaa nykyisessä taloustilanteessa. Joka toinen (51 %) arvioi, että Suomi hyötyy rahaliiton jäsenyydestä ja reilu viidennes (22 %) katsoo sen olevan Suomelle taakka (ks. Kuvioliite).
Suomalaisille on siis lopulta sopinut varsin hyvin se, että olemme EKP:n kautta olleet mukana tukemassa myös taloudeltaan heikompien EU-maiden julkista taloutta. Sekään ei ole juuri hetkauttanut suomalaisia, että näin toimittaessa on liikuttu EKP:n mandaatin tulkinnanvaraisella alueella.
Toinen syy tarpeeseen keskustella EU:sta liittyy siihen, että kansalaisten mielestä Suomen paikka on joka tapauksessa unionissa. Unionista eroaminen Ison-Britannian tyyliin ei ole suomalaisia kiinnostanut missään vaiheessa jäsenyyttä. Jos EU-jäsenyydestä äänestettäisiin tänään, selvä enemmistö (61 %) äänestäisi jäsenyyden puolesta ja neljäsosa (25 %) vastaan (Kuvio 4).
Kuvio 4.
Konsensus EU:sta vaatii kuitenkin taakseen myös konsensuksen siitä, millaista yhteistyötä EU:n piirissä Suomi haluaa. Suomella on sellainen joskus ollut, mutta riita elpymispaketista kertoo EU-nuottien olevan hukassa. Näiden nuottien kirjoittamisella alkaa olla kiire.
Saksa ja Ranska löysivät jo vuonna 2018 yhteisymmärryksen euroalueen yhteisen budjetin luomisesta. Ensi syksyllä käydään Saksassa liittopäivävaalit ja keväällä 2022 Ranskassa presidentinvaalit. Niillä on suuri merkitys sen suhteen, edetäänkö Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) syventämissuunnitelmissa tulevina vuosina. Suomessa on aika alkaa laatia suunnitelmia sen suhteen, miten esitettyihin ajatuksiin integraation syventämisestä suhtaudutaan.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.3.-7.4.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen,koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa: www.eva.fi/arvopankki.
Viitteet
[i] Valmiutta lisääntyvään yhteistyöhön suomalaisilla on ollut lähinnä ilmastopolitiikassa, maahanmuuttoasioissa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ks. Haavisto, I. (2019). Vapaus, vakaus ja vauraus – Mitä EU-jäsenyys merkitsee nykysuomalaisille, EVA Analyysi No75, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.