Suomalaisten enemmistö kannattaa terveydenhuollon valinnanvapautta
Ladattavat tiedostot
Suomalaisista 53 prosenttia on sitä mieltä, että julkisessa perusterveydenhuollossa pitäisi siirtyä valinnanvapausmalliin, jossa kansalaiset voivat valita hoitopaikkansa vapaasti kunnallisista terveyskeskuksista tai yksityisistä lääkäriasemista (Kuvio 1). Ajatuksen terveydenhuollon valinnanvapaudesta torjuu neljäsosa (24 %).
Kuvio 1.
EVA kysyi valinnanvapaudesta ensi kertaa vuonna 2015, jolloin Juha Sipilän (kesk.) hallitus otti valinnanvapauden yhdeksi sote-uudistuksen tavoitteeksi hallitusohjelmassaan [i] ja se oli ollut yksi edeltävien eduskuntavaalien puheenaihe. Tuolloin peräti 60 prosenttia kannatti ajatusta valinnanvapaudesta. Sipilän hallituksen sote-uudistus ajautui perustuslaillisiin ongelmiin[ii] ja uudistus raukesi hallituksen loppumetreillä.[iii]
Valinnanvapauden kannatus hiipui hieman Sipilän hallituksen sote-uudistuksen ongelmien myötä tultaessa vuoteen 2020, mutta nyt asennoituminen siihen on muuttunut hieman myönteisemmäksi.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistukseen ajatusta valinnanvapaudesta ei sisällytetty.[iv] Ratkaisu vaikuttaisi olleen ennen kaikkea poliittis-ideologinen, sillä vasemmistopuolueet SDP ja vasemmistoliitto arvostelivat valinnanvapautta läpi Sipilän hallituskauden.
Vasemmistopuoleiden kannattajien suhtautuminen valinnanvapauteen ei kuitenkaan ole selkeän torjuvaa. SDP:n kannattajista reilu kolmannes (36 %) ja vasemmistoliiton äänestäistä vajaa kolmasosa (30 %) katsoo, että julkisessa terveydenhuollossa tulisi siirtyä valinnanvapausmalliin, eikä enemmistö kummankaan puolueen kannattajista vastusta valinnanvapausmallia (ks. Kuvioliite).
Muiden puolueiden kannattajaryhmissä mielipiteet kallistuvat valinnanvapauden suuntaan. Suurinta kannatus on kokoomuksen äänestäjien keskuudessa, joista 73 prosenttia kannattaa valinnanvapautta. Tuki valinnanvapaudelle on laajaa myös perussuomalaisten (64 % kannattaa), kristillisdemokraattien (63 %) ja RKP:n (59 %) kannattajien keskuudessa. Myös keskustan (55 %) ja Liike Nytin (51 %) äänestäjien enemmistö toivoisi valinnanvapautta. Selvästi vähäisempää tuki valinnanvapaudelle on vihreiden (41 %) parissa, mutta heistäkin alle kolmasosa (31 %) torjuisi valinnanvapauden.
Valinnanvapaus turvaa laadun
Suomalaisten positiivinen suhtautuminen palveluiden valinnanvapauteen antaa hyvän pohjan terveydenhuoltopalveluiden kilpailullisuuden lisäämiseen sote-uudistuksen edetessä. Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen ajatuksena on ollut keskittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotanto julkiselle ja jättää yksityiselle vain täydentävä rooli.
Tämä ajatus ei ole realistinen, sillä jo nyt 59 prosenttia perusterveydenhuollon kiireettömistä lääkärikäynneistä on yksityisten tuottamia (Kuvio 2). Suomessa siis on olemassa terveydenhuollon kapasiteettia, jonka valjastaminen valinnanvapauden avulla toisi julkisen terveydenhuollon varassa oleville käyttöön saman palveluiden saatavuuden ja laadun, joka on nyt esimerkiksi työterveyshuollon asiakkaiden saatavilla.[v] Suurista eroista palveluiden saatavuudessa kielii se, että valinnanvapauden kannatus on erityisen korkealla yrittäjien, eläkeläisten ja ilman ammatillista koulutusta olevien väestöryhmissä, jotka eivät ole työnantajien järjestämän työterveyshuollon piirissä.
Kuvio 2.
Valinnanvapauden mukanaan tuoma kilpailu auttaisi myös kustannusten hillitsemisessä ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamien digitaalisten palveluiden, alustamallien ja etälääkärivastaanottojen käyttöön valjastamisessa.
Todennäköisesti terveyspalveluiden valinnanvapaus toteutuu Suomessakin ennen pitkää Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuen. Suomessa vielä toimeenpanematon potilasdirektiivi nimittäin edellyttää, että Suomen on korvattava toisessa EU-maassa hankittu terveydenhuollon palvelu saman suuruisena kuin se korvattaisiin kotimaassa. Suomi ei kuitenkaan niin sanotun käänteisen syrjinnän kiellon takia voisi asettaa kotimaisia palveluntuottajia ulkomaisia heikompaan asemaan, jolloin sama korvattavuus koskisi myös kotimaisia yksityisiä palveluita.[i]
Sote-uudistuksen korjaaminen integroimalla siihen valinnanvapaus parantaisi uudistuksen uskottavuutta ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.3.-7.4.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen,koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa: www.eva.fi/arvopankki
Viitteet ja lähteet
[i] Valtioneuvoston kanslia (2015). Ratkaisujen Suomi, Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015, Hallituksen julkaisusarja 10/2015.
[ii] Perustuslakivaliokunta havaitsi sote-uudistuksessa useita korjattavia kohtia, mutta ei katsonut, että valinnanvapaus olisi ristiriidassa perustuslain kanssa. Ks. PeVL 65/2018 vp.
[iii] Yle (2019). Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: ”Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta”, https://yle.fi/uutiset/3-10679274 (haettu 3.6.2021).
[iv] HE 241/2020.
[v] Ekström, B.-E., Haavisto, I., Kullas, E., Metelinen, S. (2021). Soten sokkihoito – Näin sote-uudistus korjataan toimivaksi, EVA Analyysi No 94.
[vi] Raitio, J. (2021). Asiantuntijalausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 11.2.2021.