Suomalaiset antavat yhä siunauksensa koronatoimille, mutta kritiikki kasvaa
Kun koronaviruspandemia iski Suomeen keväällä 2020, suomalaiset olivat hyvin yksituumaisia halussaan nujertaa tauti ja antoivat siunauksensa hallituksen poikkeuksellisen syvälle kansalaisten vapauksiin kajoaville koronatoimille. Tahto nitistää tauti on edelleen voimakasta, mutta näkemykset eri koronatoimien tarpeellisuudesta ovat alkaneet politisoitua.
Koronatoimien hyväksymisen taustalla on edelleen se, että tautia pidetään yhtä vakavana sekä suomalaisten terveydelle että erityisesti taloudelle kuin vuosi sitten. Ensimmäinen Arvo- ja asennetutkimuksen koronapandemiaa koskeva kysely toteutettiin ensimmäisten laajamittaisten rajoitustoimien astuessa voimaan maalis-huhtikuun vaihteessa 2020. Tuolloin taudin vakavuudesta ja tarttuvuudesta oli vielä vain vähänlaisesti tietoa saatavilla. Vuoden mittaan kansalaisten tietämys taudin vakavuudesta ja leviämisestä on kasvanut. Myös rokottaminen taudin varalta on edennyt keväällä 2021 varsin ripeästi.
Siihen nähden ei ole yllättävää, että koronaviruksen pelko ei ainakaan ole lisääntynyt vuodessa. Tautiin suhtaudutaan kuitenkin edelleen vakavasti. Suomalaisista 42 prosenttia ilmaisee, että koronavirus ja sen leviäminen Suomessa ahdistaa ja pelottaa. (Kuvio 1) Toisella kannalla on kuitenkin puolet (48 %).
Kuvio 1.
Koronaviruksen aiheuttama ahdistus ja pelko ovat pysyneet likimain samalla tasolla kuin vuosi sitten (44 %), mikä kielii siitä, että tieto ei ole ainakaan lisännyt tuskaa. Niiden osuus, joita virus ja sen leviäminen eivät ahdista ja pelota, on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä vuodessa. Ennen kaikkea tieto on lisännyt kykyä varautua tautiin, mikä näkyy suhtautumisessa erilaisiin rajoitustoimiin (ks. EVA Analyysin ss. 6–8).
Naisia tauti ja sen leviäminen ahdistavat huomattavan paljon useammin (53 %) kuin miehiä (31 %, tarkat väestöryhmittäiset erittely ks. Kuvioliite). Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia (57 %) tauti ahdistaa niin ikään kouluttautuneita enemmän. Sosioekonomisista ryhmistä tauti ahdistaa vähiten yrittäjiä (27 %).
Erityisen mielenkiintoista on kuitenkin taudin ja sen leviämisen aiheuttaman ahdistuksen ja pelon jakauma eri äänestäjäryhmissä, sillä se vaikuttaisi olevan yhteydessä suhtautumiseen rajoitustoimiin (ks. EVA Analyysin ss. 6–8). Vasemmistopuolueita, vihreitä ja Liike Nytiä äänestävistä vähintään joka toinen kokee ahdistusta ja pelkoa pandemian johdosta. Sen sijaan muiden puolueiden kannattajia tauti ahdistaa ja pelottaa vähemmän. Selvästi vähiten virusta pelkäävät RKP:n (20 %) ja perussuomalaisten (31 %) kannattajat. Erot eriäänestäjäryhmien välillä ovat jyrkentyneet viime keväästä.
Uhkaavuus politisoituu
Suomalaisten huolet koronapandemian terveys- ja talousvaikutuksista ovat vähentyneet hieman viime vuodesta. Samoin kuin viime keväänä, vähemmistö on huolissaan pandemian vaikutuksista omaan terveyteen ja talouteen, mutta huoli kasvaa läheisten kohdalla ja on suurimmillaan suomalaisten kohdalla ylipäänsä.
Omaa terveyttään uhkaavana koronaviruspandemiaa pitää 37 prosenttia väestöstä. 61 prosenttia ei pidä sitä uhkaavana (Kuvio 2).
Kuvio 2.
Virusta itselleen terveysuhkana pitävien osuus on vuodessa pienentynyt hieman, viidellä prosenttiyksiköllä. Läheisilleen pandemiaa uhkaavana pitävien osuus on laskenut enemmän (10 %-yks.), mutta jää edelleen korkeahkoksi. Läheisten terveyttä uhkaavana epidemiaa pitää 59 prosenttia, ja 40 prosenttia ei pidä. Suomalaisten kohdalla yleensä pandemiaa pitää edelleen uhkaavana terveyden kannalta kaksi kolmesta (65 %), eikä uhka-arvio ole käytännössä vuodessa pudonnut.
Uhka-arvion pysymiseen korkeana saattavat vaikuttaa paitsi vuoden mittaan kertyneet tiedot taudin vakavuudesta myös se, että uudet virusmutaatiot ovat heittäneet varjon hyvin edenneelle väestön rokottamiselle: uusien mutaatioiden kohdalla ei ole varmuutta siitä, kuinka hyvin eri rokotteet ehkäisevät niiden leviämistä.
Miehet pitävät pandemiaa selvästi naisia vähemmän uhkana niin omalla, läheisten kuin suomalaisten kohdalla ylipäänsä (ks. Kuvioliite). Myös iällä on väliä. Alle 35-vuotiaat suhtautuvat virukseen omalla kohdallaan muita ikäryhmiä huolettomammin, mutta jakavat kyllä huolen läheisistään ja kaikista suomalaisista. Uhkaavuuskokemus jakaa väestöä myös poliittisen suuntauksen mukaan erityisesti tarkasteltaessa huolta kaikkien suomalaisten terveydestä, mikä saattaa osaltaan selittää myös vaihtelua äänestäjäryhmien suhtautumisessa rajoitustoimiin (ks. EVA Analyysin ss. 6–8).
Vasemmistopuolueita ja vihreitä äänestävistä noin neljä viidestä pitää koronavirusepidemiaa uhkana kaikkien terveydelle. Oppositiopuolueista perussuomalaisten, kokoomuksen ja Liike Nytin sekä hallituspuolueista RKP:n äänestäjät suhtautuvat pandemian terveysvaikutuksiin muiden puolueiden äänestäjiä vähemmän huolestuneesti.
Arviot koronaviruksen uhkaavuudesta talouden ja toimeentulon kannalta ovat lieventyneet hieman terveysuhkaa enemmän. Nyt tiedetään, että koronaviruksen negatiiviset vaikutukset kansantalouteen olivat arvioitua lievempiä, ja talous toipuu näillä näkymin varsin ripeästi rajoitusten purkautuessa.
Kuvio 3.
Pandemiaa pitää omalla kohdallaan uhkaavana taloudelle ja toimeentulolle vajaa kolmannes (30 %), kun valtaosa (68 %) torjuu uhkakuvan (Kuvio 3). Vuodentakaiseen nähden virusta omalle toimeentulolleen uhkana pitävien osuus on pudonnut 12 prosenttiyksiköllä.
Läheisten kohdalla pandemiaa pitää uhkana taloudelle ja toimeentulolle 38 prosenttia (-12%-yks. viime vuoteen nähden), mutta enemmistö (60 %) ei pidä sitä uhkana läheistenkään toimeentulolle.
Sitä vastoin kaikkien suomalaisten kohdalla kuitenkin edelleen valtava enemmistö (79 %) pitää pandemiaa uhkaavana taloudelle ja toimeentulolle. Asenteissa näkyy suomalaisten huoli Suomen talouden kehityksestä ylipäänsä ja mahdollisesti myös huoli julkisen talouden kestävyydestä. Enemmistö suomalaisista nimittäin aloittaisi julkisen talouden tasapainottamisen jo tällä vaalikaudella ja leikkaisi menoja. Väestöryhmittäinen erittely paljastaa, että huoli pandemian uhkaavuudesta kaikkien suomalaisten taloudelle ja toimeentulolle jaetaan hyvin laajalti. Kysymys ei politisoidu lainkaan terveysuhkaa koskevien näkemysten tavoin.
Hysteriaako?
Pandemian terveysuhan politisoituminen korostuu, kun tarkastellaan suomalaisten suhtautumista väitteeseen, jonka mukaan pandemia on aiheuttanut yhteiskunnassa hysteerisen reaktion ja ajanut ylimitoitettuihin toimiin.
Suomalaisten laaja enemmistö pitää edelleen koronatoimia oikein mitoitettuina. Vain vajaa kolmasosa (30 %) on sitä mieltä, että koronavirusepidemian ympärillä käyty keskustelu on saanut hysterian piirteitä ja se on ajanut päättäjät ylimitoitettuihin toimiin (Kuvio 4). Enemmistö (57 %) torjuu ajatuksen.
Kuvio 4.
Verrattuna viime kevääseen kriittisyys päättäjien ylimitoitettuja toimia kohtaan on kuitenkin kasvanut kymmenen prosenttiyksikköä.
Kriittisyyden kasvua näkyy monissa väestöryhmissä, joista huomio kiinnittyy kokoomusäänestäjien kriittisyyden kasvuun. Viime keväänä kokoomuksen äänestäjistä 24 prosenttia arvioi koronakeskustelun saaneen hysterian piirteitä ja ajaneen päättäjät ylimitoitettuihin toimiin. Nyt tätä mieltä on jo 44 prosenttia ja toisin kuin viime vuonna, alle joka toinen (45 %) kokoomuksen kannattaja torjuu väittämän.
Parissa muussa äänestäjäryhmässä mielet ovat muuttuneet vielä rajummin. Liike Nytin äänestäjistä nyt 48 prosenttia (+30 %-yks. viime kevääseen nähden) ja kristillisdemokraattien äänestäjistä 47 prosenttia (+38 %-yks.) arvioi keskustelun saaneen hysterian piirteitä ja vieneen ylimitoitettuihin toimiin. Perussuomalaisten äänestäjistä 45 prosenttia yhtyy väittämään. Ehkä hieman yllättäen myös hallituspuolue RKP:n äänestäjistä peräti 48 prosenttia yhtyy väitteeseen. Muiden hallituspuolueiden kannattajien selvä enemmistö torjuu väitteet hysteriasta ja ylimitoitetuista toimista.
Koronakriisin hoitoon liittyvä politiikan linnarauha on ohi ja oppositiopuolueiden yltyvä kritiikki hallitusta kohtaan on kannustanut osaa näiden puolueiden äänestäjistä kyseenalaistamaan liian tiukoiksi koettuja koronatoimia. Hallituspuolueiden äänestäjät sen sijaan ovat pitkälti pysyneet uskollisina hallituspuolueiden varovaiselle, taudin uhkaa ja rajoitustoimia korostavalle linjalle.
Nurinasta huolimatta selvä enemmistö puoltaa edelleen hallituksen koronatoimia. Lähes kolme neljästä (72 %) suomalaisesta antaa täyden tukensa hallituksen toimille koronavirusepidemian torjumiseksi, vaikka ne ovat olleet poikkeuksellisia (Kuvio 5). Viidesosa (19 %) ei kuitenkaan antaisi hallitukselle synninpäästöä toimistaan.
Kuvio 5.
Lukemat ovat käytännössä samat kuin viime lokakuun mittauksessa. Koronakevään 2020 ehdoton ja käytännössä kaikki kansankerrokset kattava tuki hallituksen toimille loiventui syksyyn mentäessä, muttei ole sittemmin horjunut lisää. Vaikka rajut koronatoimet hyväksytään yleisesti, näkemykset koronatoimista ovat ajan myötä saaneet sävyeroja (ks. EVA Analyysin ss. 6–8).
Kevääseen 2020 verrattuna tuki hallituksen pandemiantorjunnalle on säilynyt täysin rikkumattomana vain pääministeripuolue SDP:n sekä vihreiden äänestäjien parissa. Kaikissa muissa väes-töryhmissä on herännyt vähintään epäilyksen siemen toimien tarpeellisuudesta. Ikäryhmistä 26–35-vuotiaat erottuvat selvästi kriittisimpänä. Suurimmat mielenliikkeet havaitaan kuitenkin etenkin oppositiopuolueiden äänestäjäryhmissä, mikä kertoo pandemian politisoitumisesta.
Kun vielä keväällä 2020 perussuomalaisten äänestäjistä 75 prosenttia antoi täyden tukensa hallituksen toimille, nyt niin tekee enää 42 prosenttia. Kokoomusäänestäjien varaukseton tuki hallituksen koronatoimille on pudonnut 86 prosentista 59 prosenttiin. RKP:n äänestäjien tuki on pudonnut 100 prosentista 67 prosenttiin. Liike Nytin äänestäjien tuki on pudonnut 43 prosenttiyksikköä ja kristillisdemokraattien äänestäjienkin 28 prosenttiyksikköä. RKP:n äänestäjiä lukuun ottamatta hallituspuolueiden kannattajien tuki hallituksen koronatoimille on pysynyt
yli 80 prosentin tasolla.
Paitsi, että kysymys koronatoimista on politisoitunut, väestöstä erottuu yksi ryhmä, joka ei varauksetonta siunaustaan toimille anna: yrittäjät. Viime keväänä yrittäjistä 82 prosenttia antoi rajoitustoimille siunauksensa, nyt enää 49 prosenttia. Koronarajoitusten pitkittyminen on iskenyt erityisen rajusti tiettyjen alojen, esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alojen, yrityksiin, ja se todennäköisesti näkyy yrittäjien suhtautumisessa rajoitustoimiin.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.3.–7.4.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Lue koko EVA Analyysi Politisoitunut pandemia