Suomalaisten enemmistö leikkaisi menoja talouden tasapainottamiseksi

Suurempi osa suomalaisista tasapainottaisi julkista taloutta leikkaamalla menoja kuin kiristämällä verotusta. EVAn tuore Arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että enemmistön mielestä talouden sopeutus pitäisi aloittaa jo tällä vaalikaudella, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen.

Ladattavat tiedostot

Download: EVA Artikkelin Suomalaisten enemmistö leikkaisi menoja talouden tasapainottamiseksi kuvioliite
EVA Artikkelin Suomalaisten enemmistö leikkaisi menoja talouden tasapainottamiseksi kuvioliite

Lataa

Hallituksen puoliväliriihen odotukset on viritetty hyvin matalalle. Lähestyvien kuntavaalien alla hallitus todennäköisesti pelkää kansan rangaistusta kovista päätöksistä. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten valossa siihen ei välttämättä olisi syytä. On jopa mahdollista, että kansa rankaisee hallituspuolueita päätösten puutteesta kesäkuun kuntavaaleissa, sillä valtaosa suomalaisista odottaa julkista taloutta tasapainottavia toimia jo tällä hallituskaudella.

Selvä enemmistö (60 %) suomalaisista on sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainotustoimet tulee aloittaa tämän eduskuntavaalikauden aikana (Kuvio 1a). Eri mieltä on vain 13 prosenttia vastaajista ja epävarmojen osuus on neljännes (26 %).

Kuvio 1.

Vaikka suomalaiset näkevät julkisen velan hyvin ongelmallisena, menoleikkaukset eivät tyypillisesti innosta suomalaisia. Vielä syksyn 2020 Arvo- ja asennetutkimuksessa suomalaiset kallistuivat valitsemaan hieman mieluummin veronkiristykset kuin menoleikkaukset.[i]

Nyt kuitenkin lähes kaksi kolmesta (63 %) yhtyy väitteeseen, että julkista taloutta tulee tasapainottaa menoja leikkaamalla (Kuvio 1b). Eri mieltä väitteen kanssa on harvempi kuin joka viides suomalainen (18 %).

Vain alle kolmannes (31 %) suomalaisista sen sijaan on sitä mieltä, että julkista taloutta tulee tasapainottaa verotusta kiristämällä, kun veronkiristyksiä vastustaa lähes puolet (48 %, Kuvio 1 c).

Tulos on linjassa viime syksyn Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten kanssa, joiden mukaan verotuksessa ei suomalaisten mielestä ole kiristämisen varaa.[ii]

Pääministeripuolueen kannattajatkin kallistuvat leikkauksiin

Kysymys tasapainotustoimien aloittamisesta tällä vaalikaudella jakaa kansaa etenkin sukupuolen, sosioekonomisen aseman ja poliittisen kannan mukaan (ks. väestöryhmittäinen erittely erillisessä Kuvioliitteessä). Miehet (69 %) pitävät talouden tasapainotustoimien aloittamista tällä vaalikaudella oikeana selvästi useammin kuin naiset (52 %). Sosioekonomisista ryhmistä erityisesti johtavassa asemassa olevat (84 %) ja yrittäjät (70 %) näkevät ripeät sopeutustoimet tarpeellisiksi, ja vähiten tarpeellisina niitä pitävät työttömät (40 %).

Äänestäjäryhmistä eniten tukea ripeille talouden tasapainotustoimille on kokoomuksen (82 %), keskustan (81 %), Liike Nytin (81 %) ja perussuomalaisten (76 %) kannattajien keskuudessa.

Enemmistö myös pääministeripuolue SDP:n (53 %), RKP:n (57 %) ja kristillisdemokraattien (65 %) äänestäjistä pitää tasapainotuksen aloittamista tarpeellisena tällä vaalikaudella. Vähiten tukea tasapainotustoimet saavat äänestäjäryhmistä vasemmistoliiton (42 %) ja vihreiden (40 %) ja kannattajilta. Vastaavalla tavalla äänestäjät leiriytyvät, kun katse käännetään tasapainotuksen vaihtoehtoihin. Vain vasemmistoliittoa (72 %), RKP:tä (55 %) ja vihreitä (52 %) äänestävien ryhmissä enemmistö käyttäisi verotuksen kiristämistä julkisen talouden tasapainottamiseen.

Menoleikkausten kohdalla vasemmistoliittoa äänestävät jäävät yksin ainoaksi ryhmäksi, jonka enemmistö (60 %) torjuu ne. Pääministeripuolue SDP:n äänestäjistäkin suurempi osa (41 %) turvautuisi menoleikkauksiin, kuin jättäisi ne tekemättä (31 %). Vahvinta tuki menoleikkauksille on kokoomuksen (88 %), kristillisdemokraattien (88 %), Liike Nytin (86 %), keskustan (84 %), perussuomalaisten (83 %) äänestäjien kohdalla.

Menoleikkaukset haittaavat taloutta veronkiristyksiä vähemmän

Myös taloustieteen tutkimuskirjallisuus tukee ajatusta, että menoleikkaukset haittaavat sopeutustoimena taloutta vähemmän kuin veronkiristykset.[iii] Suurin ero leikkausten ja veronkorotusten välillä syntyy niiden vaikutuksista yksityisiin investointeihin, joita veronkorotukset vähentävät selvästi enemmän.[iv] Suomen kaltaisessa, jo valmiiksi korkean verotuksen maassa veronkorotusten haitalliset vaikutukset talouden toiminalle on syytä ottaa vakavasti.

Menoleikkauksista on erityisen vähän haittaa silloin, kun talous on noususuhdanteessa. Koska menoleikkausten toimeenpano vie aikaa, valmistelussa ei voi viivytellä, vaikka toimeenpano tapahtuisikin vasta talouskasvun vahvistuessa.

Samat julkisen talouden tasapainottamista koskevat kysymykset kysyttiin maalis-huhtikuun vaihteessa myös Suomen johtavilta ekonomisteilta. Ekonomistit olivat vastauksissaan kansaa varovaisempia. Julkisen talouden tasapainottamista tämän eduskuntavaalikauden aikana piti tarpeellisena puolet ekonomisteista (50 %) ja asiasta epävarmojen osuus oli peräti 37 prosenttia (Kuvio 2). Toisaalta myös ekonomisteista vain hieman useampi kuin yksi kymmenestä (13 %) ei nähnyt tarvetta tasapainotustoimille.

Kuvio 2.

Myös ekonomistit pitivät menojen leikkaamista tarpeellisena useammin kuin verotuksen kiristämistä. Julkista taloutta tasapainottaisi menoleikkauksin 71 prosenttia ekonomisteista ja vain seitsemän prosenttia torjui leikkaukset. Veronkiristyksiä piti ekonomisteista tarpeellisina puolet (51 %) eli selvästi useampi kuin suomalaisista yleensä (31 %). Veronkorotukset torjui joka neljäs ekonomisti (25 %).

Ekonomistien ja kansalaisten näkemykset julkisen talouden tasapainotuksesta ovat pitkälti samanlaiset. Molemmat näkevät julkisten menojen leikkaamisen tarpeellisena. Verotuksen kiristäminen saa selvästi vähemmän ymmärrystä kummassakin ryhmässä kuin menoleikkaukset, mutta ekonomistit arvioivat kansalaisia laajemmin myös veroruuvin käytön tarpeelliseksi. Kansalaiset lähtisivät tasapainotustoimissa hieman nopeammin liikkeelle kuin taloustieteilijät, mutta molemmissa ryhmissä vain harvat jättäisivät tasapainotuksen seuraavan hallituksen murheeksi.

Päätöksiä tarvitaan nyt

Hallitus on elvyttänyt koronakriisissä voimakkaasti, mikä on suhdannepoliittisesti oikein. Kiristysten aika ei ole matalasuhdanteessa. Tälle ja ensi vuodelle odotetaan kuitenkin jo selvää talouskasvua ja työllisyystilanteen kohenemista. Etla ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosentin vauhtia.[i]

Työttömyys on todennäköisesti jo kääntymässä laskuun, etenkin jos palvelusektoria voidaan kesän aikana vapauttaa rajoitustoimista. Kohenevassa suhdanteessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset olisivat mahdollisesti toimivin hallituksen työllisyystavoitteita tukeva keino.

Kun hallitus on jo päättänyt panostaa voimakkaasti työvoimapalveluihin, voitaisiin viimein saada Suomen surullisen korkeaa rakennetyöttömyyttä alkavassa noususuhdanteessa alas. Lisäksi hallituksen tulisi pikaisesti uudistaa verotusta kestävää kasvua tukevaan suuntaan: tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien verohelpotuksia voidaan lisätä ja lisäykset voidaan rahoittaa kiristämällä päästöjen verotusta ja esimerkiksi luopumalla turpeen verotuesta. Veronkiristykset päästöjen vähentämiseksi voidaan tehdä viiveellä, mutta päätösten tekeminen ajoissa helpottaisi yritysten ja kotitalouksien valmistautumista muutokseen.

Päätöksiä on syytä tehdä nyt, sillä jos esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetään alkavista työttömyysjaksoista ja lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2022 alussa, itse lyhennys tuntuu pääosin vasta vuoden 2023 aikana. Tuolloin kasvua ja työllisyyden kohenemista on nähty jo pari vuotta. Tätä korostivat myös ekonomistit vastauksissaan: uskottava suunnitelma julkisen talouden sopeuttamiseksi on tehtävä nyt, jotta toimet voidaan sopivassa suhdannetilanteessa panna täytäntöön oikea-aikaisesti.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.3.–7.4.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Viitteet ja lähteet

[i] Metelinen (2021).

[ii] Ibid.

[iii] Esim. Alesina ym. (2018), Yang ym. (2015) ja IMF (2010).

[iv] Alesina ym. (2019).

[iv] Etla (2021).

Alesina, A., Favero, C. ja Giavazzi, F. (2018). What Do We Know about the Effects of Austerity? AEA Papers and Proceedings, 108.

Alesina, A., Favero, C. ja Giavazzi, F. (2019). Effects of Austerity: Expenditure- and

Tax-based Approaches, Journal of Economi Perspectives, 33, 2.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (2021). Suhdanne 2021:1.

Ekonomistikone (2021). http://www.ekonomistikone.fi/

International Monetary Fund (2010). Will it Hurt? Macroeconomic Effects of Fiscal Consolidations, World Economic Outlook, Chapter 3.

Metelinen, S. (2021). Kirottu velka – Suomalaiset kavahtavat julkista velkaa

mutta pelkäävät leikkauksia, EVA Analyysi No 89.

Yang, W., Fidrmuc, J. ja Ghosh, S. (2015). Macroeconomic effects of fiscal adjustment: A tale of two approaches, Journal of International Money and Finance, 57.