Koronatuet nakertavat suomalaisten EU-asenteita

Ladattavat tiedostot

Epäilyttävä paketti -EVA Arvio

Koronatuet nakertavat suomalaisten EU-asenteita. EVA Arvion Epäilyttävä paketti on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Lataa

Suomalaisista 39 prosenttia ajattelee, että Suomen osallistuminen EU:n jäsenmaille avustuksia ja lainoja jakavaan elpymispakettiin on maamme etujen mukaista (Kuvio 1). Käytännössä yhtä moni (38 %) kuitenkin ottaa pakettiin kielteisen kannan. Neljännes (24 %) ei ota pakettiin kantaa.

Kuvio 1.

Elpymispaketissa on kyse 750 miljardin euron elvytysrahasta, jonka Euroopan komissio lainaa rahoitusmarkkinoilta jaettavaksi edelleen jäsenmaille avustuksina ja lainoina. Noin puolet rahojen käytöstä on suoria avustuksia jäsenmaiden hankkeisiin ja erilaisiin EU-ohjelmiin ja puolet lainoja jäsenmaille.

Mielipiteet paketista jakaantuvat erittäin voimakkaasti poliittisen suuntautumisen ja hallitusoppositioaseman mukaisesti. Kaikkien hallituspuolueiden äänestäjien enemmistö on paketin takana, mutta rintama ei pysy täysin yhtenäisenä.

Suurimman yllätyksen tarjoavat kuitenkin perinteisesti hyvin EU-myönteiset kokoomuksen kannattajat, joista vain 40 prosenttia antaa tukensa elpymispaketille.

Vahvan tukensa elpymisvälineelle antavat vihreiden (74 %), vasemmistoliiton (70 %) ja RKP:n (67 %) kannattajat (Katso EVA Arvion kuvio 2). Sitä vastoin pääministeripuolue SDP:n (55 %) ja kirstunvartijapuolue keskustan (51 %) äänestäjien tuki jää vaisummaksi. Tuntuva osuus keskustan äänestäjistä (36 %) ei lähtisi mukaan EU:n pakettiin lainkaan. Suurimman yllätyksen tarjoavat kuitenkin perinteisesti hyvin EU-myönteiset kokoomuksen kannattajat, joista vain 40 prosenttia antaa tukensa elpymispaketille, kun yhtä moni (39 %) suhtautuu siihen torjuvasti.

Muiden oppositiopuolueiden kohdalla tuloksissa on vähemmän yllätyksiä. Perussuomalaisten kannattajat antavat paketille täystyrmäyksen. Heistä vain kolme prosenttia tukee Suomen osallistumista pakettiin ja peräti 95 prosenttia vastustaa. Niin ikään hyvin kielteisesti pakettiin suhtautuvat kristillisdemokraattien (10 % kannattaa) ja Liike Nytin (18 %) äänestäjät.

Tyytymättömyyttä suomalaiseen EU-politiikkaan

Eurooppalaisen tason politiikka on kuluneena vuonna ollut poikkeuksellisen paljon esillä tiedotusvälineissä. Näin ollen kansalaisille on myös tarjoutunut mahdollisuus pohtia käsityksiään päättäjiemme suoriutumisesta EU-tason päätöksenteossa. Heinäkuussa Eurooppa-neuvosto kokoontui pitkäksi venyneeseen kokoukseensa, jonka tuloksena syntyi sopu EU:n budjetista ja elpymispaketista.

Neuvotteluissa Suomi yhtyi EU:n niin sanotun nuukan nelikon (Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Hollanti) vaatimuksiin elpymispaketin rahoitukseen liittyvien vastuiden tarkkarajaisuudesta sekä itse paketin koostumuksen muuttamisesta vähemmän avustuksia ja enemmän lainoja sisältäväksi mutta otti kuitenkin etäisyyttä samaan maaryhmään kuulumisessa.

Kansalaisten arvio edustajiemme toimista EU:ssa on yhtä vaisu kuin ennenkin. Reilu viidennes (22 %) ajattelee, että Suomi on saanut äänensä hyvin kuuluviin EU:n päätöksenteossa (Kuvio 3), mutta joka toinen (49 %) arvioi, ettei Suomen kädenjälki ole juuri näkynyt. Tämänkertainen tulos on linjassa koko jäsenyysajan pääsääntöisesti kriittisten näkemysten jatkumon kanssa.

Kuvio 3.

Vaikka Suomen EU-politiikkaan tyytyväisten osuudessa ei ole juuri muutosta tapahtunut, huomio kiinnittyy eri mieltä olevien osuuteen. Sen kasvua selittänee osaltaan luopuminen Suomelle vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla kuuluneesta vaikutusvaltaisesta EU-puheenjohtajamaan tehtävästä.

On kuitenkin myös ilmeistä, ettei pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja hänen hallituksensa toiminta EU-asioissa ole säväyttänyt suomalaisia, vaan sitä on pidetty liian värittömänä tai myöntyväisenä. RKP:tä äänestävät ovat ainoa väestöryhmä, jonka enemmistö (59 %) antaa päättäjillemme tunnustusta (kaikki väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät Kuvioliitteestä Arvion lopusta).

Toistaiseksi vain yhden kerran Suomen EU-jäsenyyden aikana kansalaisten arviot Suomen onnistumisesta Brysselin pöydissä ovat olleet voittopuolisesti myönteiset. Tämä nähtiin vuonna 2012, kun silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vaati vakuuksia Suomen osuudelle Kreikan toisen tukipaketin lainoista. Epäselväksi tosin jäi, voiko tämän vaatimuksen tuloksena syntynyttä tuottojenvaihtosopimusta kutsua vakuuksiksi

Solidaarisuuskaan ei sytytä

Suomalaiset eivät ole aivan tyytyväisiä tapaan, jolla kotimaiset poliitikot hoitavat EU -politiikkaa. Parempaan pitäisi pystyä. Kohtuullisen selvää on myös se, haluaako suomalaisten enemmistö lisää EU-tason solidaarisuutta vai kansallisten etujen ajamista. Yli seitsemän kymmenestä (72 %) nimittäin on sitä mieltä, että Suomen pitäisi ajaa omia kansallisia etujaan EU:ssa paljon nykyistä tiukemmin (Kuvio 4). Eri mieltä on vain kymmenesosa (12 %).

Kuvio 4.

Tässä hetkessä tulkittuna tulos tarkoittaa myös, etteivät koronakriisin yhteydessä esitetyt vetoomukset eurooppalaisen solidaarisuuden vahvistamiseksi juuri liikuta suomalaisia.

Vaade tiukan kansallisen näkökulman ylläpitämisestä on säilynyt vahvana läpi koko 2010-luvun. Kansallisen edun linjaa vaatii selkeä enemmistö kaikissa väestöryhmissä lukuun ottamatta vihreiden (40 %), RKP:n (42 %) ja vasemmistoliiton (50 %) kannattajia (ks. Kuvioliite Arvion lopussa).

Näkemys kansallisen edun ajamisesta on historiassa tosin ollut tiukempikin. Vuonna 2007 lähes yhdeksän kymmenestä (89 %) piti Suomen EU-linjaa liian lepsuna. Vuonna 2012 suomalaiset muuttivat kantaansa hieman vähemmän ehdottomaksi euron kriisin hoidon myötä, ja samalla EU-jäsenyyden suosio lähti kasvuun.

Nyt koronakriisin ja sen hoitamiseksi leivotun elvytyspaketin kohdalla tällaista ”vastaantuloa” ei nähdä, itse asiassa pikemmin päinvastoin.

Jäsenyyskannat viilentyneet

Kaiken kaikkiaan koronakriisin aika on muuttanut suomalaisten suhtautumista EU- jäsenyyteen piirun verran vähemmän myönteiseen suuntaan. Nyt maamme EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti puolet (50 %) ja neljännes (24 %) kielteisesti. Toinen neljäsosa (24 %) ottaa jäsenyyteen neutraalin kannan (Kuvio 5).

Kuvio 5.

Laskustaan huolimatta EU-jäsenyyden suosio on Suomessa edelleen jäsenyysajan keskiarvoa korkeammalla. Lisäksi jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien osuus on kasvustaan huolimatta yhä vain puolet myönteisten osuudesta.

Jäsenyyskantojen tasoa olennaisempaa voi kuitenkin olla kehityksen suunta. Vaikka muutokset viime keväästä ovat vähäiset, viilentyy suomalaisten EU-suhde jo toisena mittauskertana peräkkäin. Jäsenyyden suosio on pudonnut yhdessä vuodessa selvästi, tasan kymmenen prosenttiyksikköä. Huomionarvoista on myös, se, että tammikuusta 2019 EU-kielteisyys on kasvanut 13 prosentista 24 prosenttiin, siis yksitoista prosenttiyksikköä.

Siirtymä vähemmän myönteisiin EU-kantoihin on laaja-alainen. Asenteet ovat viilenneet lähes
kaikissa väestöryhmissä syksyn 2019 lukuihin verrattaessa. Ainoa poikkeus ovat RKP:n
kannattajat, joiden EU-myönteisyys (87 %) on vahvistunut nousten kaikkien väestöryhmien kärkeen.

EU-kannat jakautuvat väestöryhmien välillä pitkälti viime vuosien tapaan. Muita hyvin EU-myönteisiä ryhmiä ovat vihreitä (81 %), kokoomusta (76 %) ja SDP:tä (71 %) äänestävät. Myös akateemisesti koulutettujen (68 %) sekä opiskelijoiden, vasemmistoliiton kannattajien ja ylempien toimihenkilöiden (kaikki 66 %) suhtautuminen on vahvan EU-myönteistä. Jokaisessa näistä väestöryhmistä EU-myönteisyys on kuitenkin laskenut vuodesta 2019 noin kymmenen prosenttiyksikköä. Vastaava pudotus nähdään myös keskustaa äänestävien kohdalla (59 %), mutta vihreiden ja SDP:n kannattajaryhmissä pudotus jää vähäisemmäksi.

Kaikkein vähiten EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvia löytyy perussuomalaisten kannattajista (10 %), joista kielteisen kannan ottaa nyt peräti kolme neljästä (74 %). Vähäistä EU:n suosio on myös kristillisdemokraattien kannattajien (13 % myönteisiä, 35 % kielteisiä) sekä Liike Nytiä äänestävien (26 % ja 57 %) parissa. Kaikissa kolmessa ryhmässä asenteet ovat kääntyneet rutkasti EU-kielteisemmiksi yhdessä vuodessa.

Tarkasteltaessa väestöryhmiä EU-kielteisyyden näkökulmasta, huomattavan paljon kriittisyyttä ja sen kasvua löytyy edellä mainittujen lisäksi yrittäjistä (40 % myönteisiä, 46 % kielteisiä) ja pienehköissä kunnissa (4 000–8 000 asukasta) asuvista (29 % ja 44 %). Entiseen tapaan EU:hun suhtaudutaan maaseudulla varautuneemmin kuin kaupungeissa, mutta unionin suosio on laskenut molemmissa.

Lue koko EVA Arvio Epäilyttävä paketti