Suomalaisten maahanmuuttoasenteet pehmenevät, mutta muutos on hidas 39 prosenttia suomalaisista on samaa mieltä väitteen ”Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista” kanssa, 36 prosenttia on eri mieltä. Kuva: Shutterstock.

Suomalaisten maahanmuuttoasenteet pehmenevät, mutta muutos on hidas

Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat muuttuneet hieman myönteisemmiksi 2000-luvun aikana, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Asennoituminen maahanmuuttoon on myös osin myönteisempää nyt kuin syksyllä 2018. Suomalaisten maahanmuuttoasenteita käsitellään EVA Analyysissa Härmä sulaa.

Vastaukset väitteeseen ”Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista” (%) vuodesta 1998 vuoteen 2019.

Selvin muutos suomalaisten asennoitumisessa maahanmuuttoon koskee käsitystä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa työelämän tarpeisiin. Väestösyistä maahanmuuttoa lisäisi 39 prosenttia suomalaisista. Maahanmuuton väestösyistä torjuu selvästi harvempi (36 %) kuin aiempina vuosina.

Asennoituminen maahanmuuttoon on nyt osin myönteisempää kuin syksyllä 2018.

Vuosien 2018–2019 vaihteessa julkisuuteen tulleet epäilyt maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista eivät ole juuri vaikuttaneet yleisiin maahanmuuttoasenteisiin. Asennoituminen maahanmuuttoon on nyt osin myönteisempää kuin syksyllä 2018. EVA kysyi suomalaisilta maahanmuutosta sekä syksyllä 2018 että uudestaan alkuvuodesta 2019.

”Viime aikoina on puhuttu paljon maahanmuuttoasenteiden jyrkentymisestä, mutta tosiasiassa ne ovat siis muuttuneet hieman pehmeämmiksi”, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

 

Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon ei ole muuttunut vuodenvaihteen jälkeen.

 

Asenteet ovat kuitenkin edelleen varautuneita, eivätkä kansalaiset toivo maahanmuuttopolitiikan höllentämistä. Suomalaisista 52 prosenttia on sitä mieltä, että nykyisen suuruinen maahanmuutto on liikaa, vaikka Suomen on osaltaan kannettava vastuuta sodan ja vainon kohteeksi joutuneista pakolaisista. Syksyllä 2018 mielipiteen jakoi 53 prosenttia suomalaisista.

Voimakkain suomalaisia maahanmuuttoasenteissa erotteleva tekijä on poliittinen kanta.

Voimakkain suomalaisia maahanmuuttoasenteissa erotteleva tekijä on poliittinen kanta. Kolme maahanmuuttomyönteisintä väestöryhmää ovat vihreitä, vasemmistoliittoa ja RKP:tä äänestävät. Kielteisen suhtautumisen kärjessä ovat perussuomalaisten ja sinisten äänestäjät.

Kysely maahanmuutosta on osa EVAn Arvo- ja asennetutkimusta. Tulokset perustuvat noin 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Syksyn tiedot kerättiin 24.9.–4.10.2018 ja talven tiedot 31.1.–6.2.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki. EVA on seurannut säännönmukaisesti suomalaisten maahanmuuttoasenteita 1990-luvulta.

Suomalaisten maahanmuuttoasenteista voi lukea lisää EVA Analyysista Härmä sulaa.

Lue EVA Analyysi tästä

Härmä sulaa -EVA Analyysi

Suomalaisten maahanmuuttoasenteet pehmenevät, mutta muutos on hidas. EVA Analyysin Härmä sulaa on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

eva_analyysi_no_68-1.pdf, 1 MB

Lataa