Etätyössä olevat kokevat olonsa turvattomammiksi Kuva: EVAn Arvo- ja asennetutkimus

Etätyössä olevat kokevat olonsa turvattomammiksi

Suhtautuminen koronavirusepidemiaan eroaa kriisin aikana etätöissä olleiden ja normaalisti työpaikalla työskennelleiden välillä. Havaittuja suhtautumiseroja saattaa selittää osin myös vastaajien sosioekonominen asema, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen yhteydessä selvitettiin suomalaisten työskentelytapoja koronakriisin aikana. Neljä kymmenestä (40 %) työssä käyvästä suomalaisesta kertoo käyvänsä työpaikallaan töissä tavalliseen tapaan. Viidesosa (19 %) ilmoittaa tekevänsä työtä, jossa etätyö ei ole mahdollista. Kolmasosa (33 %) on ollut koko ajan etätöissä. Osan aikaa etätöissä on ollut 16 prosenttia. Viisi prosenttia tekee vajaata työaikaa, koska töitä on vähemmän tarjolla. Hieman useampi (6 %) tekee ylitöitä, koska töitä on paljon. Kahdeksan prosenttia ei työskentele, koska on lomautettu tai työpaikka on suljettu.

Koronakriisissä on tapahtunut suuri jako töissä tavalliseen tapaan käyviin ja etätyöläisiin (koko ajan tai osan ajasta), jota selittävät pitkälti erot koulutuksessa ja sosioekonomisessa asemassa. Yliopistokoulutetuista etätöissä on peräti kolme neljästä (73 %) ja ammattikorkeakoulun käyneistäkin yli puolet (54 %). Vastaavasti peruskoulun varassa työelämässä olevista 63 prosenttia ja ammattikoulun käyneistä 64 prosenttia on käynyt töissä tavalliseen tapaan.

Viidesosa ilmoittaa tekevänsä työtä, jossa etätyö ei ole mahdollista.

Sama jakauma näkyy ammattiliittojäsenyyden mukaisessa jaottelussa. SAK:n liittojen jäsenistä 70 prosenttia on käynyt töissä tavanomaisesti ja vain 15 prosenttia on tehnyt etätöitä. STTK-laisista suurempi osa on ollut etätöissä (51 %) kuin tavallisesti työpaikalla (43 %). Akavalaiset taas ovat olleet pääsääntöisesti etätöissä (70 %) ja vain neljäsosa (25 %) työpaikalla tavalliseen tapaan.

Eri väestöryhmistä eniten etätöissä olleita löytyy ylemmistä toimihenkilöistä (76 %). Alemmista toimihenkilöistä  (56 %) ja johtavassa asemassa olevista (54 %) yli puolet on tehnyt etätöitä. Yrittäjistä 41 prosenttia on tehnyt etätöitä ja 29 prosenttia on käynyt työpaikalla tavalliseen tapaan. Työntekijöistä kaksi kolmesta (67 %) on ollut sorvin ääressä tavalliseen tapaan.

Alle puolet kokee pelkoa

Suhtautuminen koko kriisin juurisyyhyn – koronavirukseen – vaihtelee sen mukaan, miten on kriisin aikana työskennellyt. Kaikista suomalaisista hieman alle puolet (45 %) ilmoittaa koronaviruksen ja sen leviämisen ahdistavan ja pelottavan itseä. Toista mieltä on 41 prosenttia. Vaikka etätyössä olevat ovat paremmin suojassa virukselta, kuitenkin heistä selvästi useampi (49 %) kuin kriisin aikana normaalisti työpaikalla käyneistä (38 %) kokee koronaviruksen ja sen leviämisen ahdistavaksi ja pelottavaksi. Noin kymmenen prosenttiyksikön eroa voi pitää suurena, koska kyse on suurista väestöryhmistä.

Suurin yksittäinen ero asenteissa havaitaan sukupuolten välillä.

Työssäkäynti ja sen aiheuttama mahdollinen altistumisen uhka ei selitä eroa pelkokertoimessa. Työelämässä ja sen ulkopuolella olevat suhtatuvat virukseen keskimäärin aivan samalla tavalla. Suurin yksittäinen ero asenteissa havaitaan sukupuolten välillä. Naisista 58 prosenttia kokee viruksen ja sen leviämisen ahdistavaksi ja pelottavaksi, kolmannes (32 %) ei. Miehistä 31 prosenttia ilmoittaa pelkäävänsä virusta, mutta enemmistö (51 %) torjuu teesin.

Ero suhtautumisessa näkyy jossain määrin myös sosioekonomisen statuksen mukaan. Suurinta pelko on alemmilla toimihenkilöillä (48 %), jotka työskentelevät vähemmän etätöissä kuin ylemmät toimihenkilöt, joista 42 prosenttia kokee viruksen ja sen leviämisen ahdistavaksi ja pelottavaksi. Yrittäjillä pelko ja ahdistus on vähäisintä (31 %).

Osa väestöstä (38 %) kokee, että koronaviruksesta on lietsottu turhaa paniikkia, sillä vaikka se on vakava taudinaiheuttaja, ovat taudit ja sairaudet luonnollinen osa elämää. Toisella kannalla on kuitenkin lähes joka toinen (47 %).

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Tavalliseen tapaan töissä työpaikalla käyneiden suhtautuminen on tämänkin kysymyksen kohdalla huolettomampaa kuin etätöissä olevilla. 44 prosenttia työpaikalla normaalisti työskennelleistä katsoo, että viruksesta on panikoitu ja hätäännytty liikaa. Etätöissä olevista näin ajattelee vain kolmasosa (33 %) ja enemmistö (56 %) korostaa varovaisuutta. Suhtautumisero työpaikalla normaaliin tapaan käyneisiin (37 %) kasvaa suureksi. Tämänkin kysymyksen kohdalla työelämässä ja sen ulkopuolella olevat ajattelevat asiasta pitkälti samalla tavalla.

Erityisesti koulutus selittää suhtautumiseroja. Käsitys siitä, että viruksesta on lietsottu turhaa paniikkia, vähenee lähes suoraviivaisesti koulutustason kasvaessa. Peruskoulun varassa  olevista noin joka toinen (48 %) on väitteen kanssa samaa mieltä. Akateemisesti koulutetuista 29 prosenttia yhtyy teesiin, mutta enemmistö (57 %) torjuu sen. Eroja havaitaan myös poliittisen suuntautumisen mukaan. Perussuomalaisten kannattajista 48 prosenttia ja kokoomuksen kannattajista 42 prosenttia katsoo, että viruksesta on lietsottu turhaa paniikkia. Muiden puolueiden äänestäjäryhmissä enemmistö torjuu väitteen.

Lisää aiheesta EVA Analyysista Sisukkaina savottaan

Lue tästä EVA Analyysi

Download: Sisukkaina savottaan -EVA Analyysi

Sisukkaina savottaan -EVA Analyysi

Suomalaiset ovat valmiita tinkimään eduistaan talouskurimuksen selättämiseksi. EVA Analyysin Sisukkaina savottaan on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

eva-analyysi-no-82-1.pdf, 714 KB

Lataa

Download: EVA Analyysin Sisukkaina savottaan kuvioliite

EVA Analyysin Sisukkaina savottaan kuvioliite

eva-analyysi-no-82-kuvioliite.pdf, 270 KB

Lataa