Talouskasvun merkitys korostuu kriisin jälkeen Kuva: EVAn Arvo- ja asennetutkimus

Talouskasvun merkitys korostuu kriisin jälkeen

Suomalaisten suhtautuminen talouskasvuun hyvinvoinnin moottorina on vaihdellut aikojen saatossa paljon. Asennoitumisen vaihtelu korreloi melko vahvasti suhdannetilanteen kanssa, kirjoittaa toimituspäällikkö Sami Metelinen EVA Analyysissa Sisukkaina savottaan.

Suomalaisista reilu kolmasosa (35 %) on nyt sitä mieltä, että ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun (Kuva). Toista mieltä on kuitenkin useampi (42 %). Suhtautumisessa on tapahtunut selvä muutos edelliseen mittauskertaan talvella 2019. Tuolloin samaa mieltä oli nykyistä pienempi joukko (28 %) ja puolet (50 %) torjui käsityksen kasvun ja hyvinvoinnin kohtalonyhteydestä.

Käänne on varsin odotettu. Korkeasuhdanteessa havaitaan tyypillisesti, että huolet esimerkiksi ympäristön tilasta korostuvat. Talouden merkitys ihmisten mielissä siirtyy taka-alalle, ja myös kriittisyys taloudellisten arvojen tavoittelua kohtaan vahvistuu. Asenteiden aikasarjasta havaitaan, että talouskasvua korostavat asenteet ovat voimakkaimmillaan vuosi tai pari taloussuhdanteen kielteiseen suuntaan tapahtuneen käänteen jälkeen. 1980-luvulla talouskasvun arvostus väheni tasaisesti vuoteen 1990 tultaessa Mielet kuitenkin muuttuivat, kun Suomen bruttokansantuote supistui 5,9 prosenttia vuonna 1991 ja jatkoi supistumistaan kahtena seuraavana vuonna.

Käsitys talouskasvun merkityksestä hyvinvoinnin lähteenä vahvistui rutkasti ja oli suurimmillaan vuonna 1994, jolloin yli puolet suomalaisista yhtyi väittämään.

Käsitys talouskasvun merkityksestä hyvinvoinnin lähteenä vahvistui rutkasti ja oli suurimmillaan vuonna 1994, jolloin yli puolet (55 %) suomalaisista yhtyi väittämään ja eri mieltä oli vain kolmannes (33 %). Pitkän nousukauden aikana talouskasvun arvostus väheni ja oli pohjalukemissa talouden käännevuonna 2009. Tuolloin vain 27 prosenttia yhtyi väitteeseen, että hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun. Eri mieltä oli enemmistö (55 %). Bkt supistui 8,1 prosenttia vuonna 2009. Suurehko asennemuutos tuli jälleen näkyviin seuraavana vuonna kuten oli tapahtunut myös syvimmän lamavuoden 1991 jälkeen. Vuonna 2010 jälleen 39 prosenttia uskoi taloudellisen kasvun merkitykseen ja teesin torjui 41 prosenttia.

Elpyminen oli tuolloin ensi alkuun nopeaa. Vuonna 2010 talous kasvoi 3,2 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 2,5 prosenttia. Sen jälkeen alkoi ajanjakso, jota voi kuvata Suomen menetetyksi vuosikymmeneksi. Talous supistui kolmena vuotena peräkkäin vuosina 2012–2014. Bruttokansantuote ylitti vuoden 2008 tason vasta vuonna 2018.

Huolettomien hallitus joutui käännekohtaan

Pitkittynyt taantuma näyttäisi selittävän myös 2010-luvun muutoksia suhtautumisessa talouskasvun merkitykseen. Vaikka vuoden 2010 jälkeen talouskasvun merkitys pieneni suomalaisten mielissä, se lähti jälleen vahvistumaan vuodesta 2013 eteenpäin ja oli suurimmillaan vuosina 2016–2017. Tuolloin vajaa puolet (48 %) suomalaisista piti taloudellista kasvua hyvinvoinnin jatkumisen perustana ja eri mieltä oli reilu kolmannes. Tuolloin kriisitietoisuus talouden heikosta tilasta oli suurimmillaan. Se näkyi myös esimerkiksi suomalaisten asennoitumisessa valtionvelkaan.

Tällä kertaa asenteet näyttäisivät kääntyneen kriisitietoisuuden suuntaan poikkeuksellisen nopeasti.

Mittaushistorian suurin käänne tapahtui vuoteen 2019 tultaessa. Tuolloin enää 28 prosenttia uskoi talouskasvun merkitykseen hyvinvoinnin lähteenä ja puolet (50 %) torjui teesin. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa havaittiin, että asennemuutos heijastui laajalti politiikkaa ja taloudenpitoa koskeviin odotuksiin. Vielä pari vuotta aiemmin havaittu kansalaisten kriisitietoisuus oli kaikonnut ja tilalle oli tullut nousukaudelle tyypillinen vaatimus etuisuuksien ja valtion menojen kasvattamisesta.

Tällä kertaa asenteet näyttäisivät kääntyneen kriisitietoisuuden suuntaan poikkeuksellisen nopeasti. Aiemmin asennekäänne on tapahtunut vasta pahimman kriisivuoden jälkeen, mutta nyt se nähdään jo ennen kuin tiedämme, kuinka paljon talous lopulta supistuu koronakriisin alkamisvuonna 2020.

Kysymystä koskeva väestöryhmittäinen erittely paljastaa voimakkaan poliittisen polarisaation (ks. Kuvioliite). Kokoomusäänestäjistä yli puolet (55 %) uskoo talouskasvuun hyvinvoinnin ensisijaisena lähteenä. Samaan näkemykseen kallistuvat vahvasti myös oppositiossa olevien Liike Nytin (52 %), keskustan (48 %) ja perussuomalaisten (47 %) äänestäjät. Oppositiopuolueiden kannattajista poikkeuksen tekevät kristillisdemokraattien äänestäjät, joista vain neljä prosenttia on väittämän kanssa samaa mieltä ja 79 prosenttia torjuu sen.

Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajien suhtautuminen talouskasvuun on nuivaa. SDP:n kannattajista reilu neljännes (27 %) vannoo talouskasvun nimeen, mutta puolet (51 %) ei. Vasemmistoliiton ja Vihreiden äänestäjien parissa talouskasvun arvostus jää alhaiseksi (17 % ja 14 %), ja käsitys sen jatkumisen välttämättömyydestä torjutaan. Vasemmistoliiton kannattajista yli kaksi kolmasosaa (68 %) ja vihreiden kannattajista 70 prosenttia ei usko talouskasvuun hyvinvoinnin kivijalkana.

Poliittinen tilanne muuttuu

Nyt nähdyllä asennemuutoksella voi olla merkitystä poliittisten odotusten suhteen. Vuoden 2019 Arvo- ja asennetutkimuksen perusteella julkisten menojen lisäyksiä painottivat eniten vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajat, jotka sittemmin äänestivät puolueensa hallitusvastuuseen. Tämä oli myös hallituspohja, joka oli tuolloin kansalaisille eniten mieleen. Kansalaisten suosikki pääministeripuolueeksi oli SDP ja toiseksi eniten hallitukseen toivottiin vihreitä.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Hallituksen menolisäyksiä painottanut ohjelma viritettiin talouden ja työllisyyden kasvun varaan. EVA arvioi tuolloin, että hallitusohjelman antelias menolinja olisi todennäköisesti kasvun jatkuessakin tarkoittanut sopeutustarpeen kasvamista yli ajan.

Koronakriisi on muuttanut talouden tilanteen. Talouden supistuminen ja verotulojen tippuminen tarkoittavat, että hallituksen kaavailemien menolisäysten rahoittaminen tulee entistä vaivalloisemmaksi. Valtiovarainministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa asiantuntijaarviossa Vesa Vihriälä, Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Roope Uusitalo arvioivat, että kriisi johtaa talouden velkaantumiseen kestämättömälle uralle jo lähivuosina.

Hallituksen talouspolitiikan linja joutuu siis kovan paineen alle jo lähitulevaisuudessa. Koronakriisin alkaessa kansalaiset asettuivat hyvin voimakkaasti hallituksen tueksi. Kyse oli niin sanotusta lipun ympärille kokoontumisesta (rally ’round the flag -ilmiö), joka on havaittu eri maissa kriisiaikoina: kansalaiset tukevat istuvaa hallitusta kriisin ajan.

Odotukset tulevalta talouspolitiikan linjalta poikkeavat kuitenkin huomattavasti niistä, jotka luotiin hallitustaipaleen alussa. Kansalaisten tulevien politiikka-asenteiden kannalta on merkitystä, miten hyvin hallitus onnistuu sopeutumaan talouspolitiikan realiteettien muutokseen ja siirtymään menolisäysten linjasta sopeutuslinjaan.

Lisää aiheesta EVA Analyysista Sisukkaina savottaan

Lue tästä EVA Analyysi

Download: Sisukkaina savottaan -EVA Analyysi

Sisukkaina savottaan -EVA Analyysi

Suomalaiset ovat valmiita tinkimään eduistaan talouskurimuksen selättämiseksi. EVA Analyysin Sisukkaina savottaan on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

eva-analyysi-no-82-1.pdf, 714 KB

Lataa

Download: EVA Analyysin Sisukkaina savottaan kuvioliite

EVA Analyysin Sisukkaina savottaan kuvioliite

eva-analyysi-no-82-kuvioliite.pdf, 270 KB

Lataa