Suomalaisten EU-myönteisyys huipussaan Yli puolet suomalaisista suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvien osuus on pudonnut lähemmäs kymmenen prosentin tasoa. Kuva: Shutterstock / Gopixa

Suomalaisten EU-myönteisyys huipussaan

Suomalaisten suhtautuminen Euroopan unionin jäsenyyteen on myönteisempää kuin koskaan aiemmin. Yli puolet suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvien osuus on pudonnut lähemmäs kymmenen prosentin tasoa. Erityisesti SDP:n, keskustan ja vasemmistoliiton äänestäjien suhtautuminen EU:hun on muuttunut positiivisemmaksi yli ajan.

Suomalaisista 56 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja ainoastaan 13 prosenttia kielteisesti. Neutraalisti jäsenyyteen suhtautuu 29 prosenttia (Kuvio 1, linkki EVAn Arvopankkiin, taulukot ladattavissa myös artikkelin lopussa olevasta liitteestä).

EVA on mitannut suhtautumista EU-jäsenyyteen säännöllisesti vuodesta 1988 alkaen. Myönteisesti suhtautuvia on nyt enemmän ja kielteisesti suhtautuvia vähemmän kuin kertaakaan ennen.

Suhtautuminen EU-jäsenyyteen on ollut pitkän aikavälin keskiarvoa myönteisempää lähes koko 2010-luvun ajan.

Ero on selvä vertailtaessa esimerkiksi vuoteen 2006, jolloin Suomi edellisen kerran oli EU:n puheenjohtajamaa. Tuolloin kielteisesti ja myönteisesti suhtautuvien leirit olivat käytännössä yhtä suuret (35 % ja 34 %).

Tulos asettuu kuitenkin luontevaksi jatkoksi viime vuosien asennekehitykselle. Suhtautuminen EU-jäsenyyteen on ollut pitkän aikavälin keskiarvoa myönteisempää lähes koko 2010-luvun ajan.  Lisäksi EU-myönteisyys näyttäisi vahvistuneen vuoden 2018 syksystä lähtien.

Miten suhtautuu nykyisin maamme EU-jäsenyyteen (%). Lähde EVAn Arvo- ja asennetutkimus.

Jos jäsenyys tällä hetkellä maistuu, on luonnollista, ettei sen jättäminen juuri kiinnosta. Vain 14 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen pitäisi erota EU:sta. 64 prosenttia on asiasta eri mieltä (Kuvio 2).

Erohalukkuus on alimmillaan sitten jäsenyyden alkamisen vuonna 1995. Myönteisten jäsenyyskantojen lisäksi erohaluja hillinnevät myös Ison-Britannian omassa erohankkeessaan kohtaamat hankaluudet.

EU-jakolinjat entisellään
Eurooppalaistuminen pysähtynyt

Suomalaisten identiteetti on ensisijaisesti suomalainen ja eurooppalaisuudella on siinä oma sijansa vain osin. Lähes joka toinen (46 %) ilmoittaa tuntevansa itsensä nykyisin paitsi suomalaiseksi, yhä selvemmin myös eurooppalaiseksi. Reilu kolmannes (36 %) ei itsestään tällaista piirrettä löydä (Kuvio 7).

Pitkän aikavälin vertailu kertoo, että EU-jäsenyys ei ole herättänyt Suomessa voimakasta ”Eurooppa-henkeä” saati muovannut meitä Euroopan kansalaisiksi. Suomalaisten identiteetti on muuttunut ajassa vain vähän.

Jäsenyyskantojen väestöryhmittäinen jakautuminen noudattaa EVAn aiemmista Arvo- ja asennetutkimuksista tuttua kaavaa. Miehet suhtautuvat EU-jäsenyyteen myönteisemmin kuin naiset. Samaten jäsenyyden kannatus nousee koulutustason ja sosioekonomisen aseman kohotessa (Kuvio 3).

Yksittäisinä ryhminä tuloskuvaajassa erottuvat alle 25-vuotiaat, joiden piirissä EU-myönteisyys on muita ikäluokkia suurempaa sekä maaseudun pienimmillä paikkakunnilla asuvat, joiden piirissä EU-myönteisyys on paljon kaupunkeja vähäisempää.

Vain yhden väestöryhmän, perussuomalaisten kannattajien, enemmistö suhtautuu selkeän torjuvasti EU-jäsenyyteen. Lähimmäksi pääsevät kristillisdemokraattien äänestäjät, joista lähes joka toinen suhtautuu jäsenyyteen kielteisesti.

Kaikkien muiden puolueiden äänestäjien enemmistö suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti. Ryhmien väliset suhtautumiserot jäävät lähinnä aste-eroiksi: RKP:tä, vihreitä ja kokoomusta äänestävien suhtautuminen EU:hun on vielä myönteisempää kuin vasemmistopuolueita tai keskustaa äänestävien.

Kolme syytä myönteisemmille kannoille

Kantojen muutos SDP:tä, vasemmistoliittoa sekä keskustaa äänestävien parissa näyttäisi olevan yksi keskeinen selittäjä sille, että koko väestön enemmistö suhtautuu jäsenyyteen nyt myönteisesti. Vielä vuosituhannen alkupuolella EU-jäsenyys ei erityisemmin innostanut keskustan tai vasemmistoliiton kannattajia. Myös SDP:n kannattajien parissa EU-myönteisyys oli nykyistä vähäisempää. [1]

Nyt mielet ovat muuttuneet ja sille on löydettävissä ainakin kolme syytä.

EU-jäsenyyden arvostus on noussut ensinnäkin siksi, että sen koetaan vahvistavan Suomen asemaa. Jäsenyys EU:ssa luo Suomelle turvaa aiempaa epävarmemmaksi muuttuneessa maailmassa. Se tarjoaa myös vipuvartta, jolla voidaan vaikuttaa ajankohtaisiin suuriin poliittisiin vääntöihin esimerkiksi ilmasto- tai kauppapolitiikassa.[2]

Peräti 62 prosenttia ajattelee, että EU on lopulta ainoa voima, joka voi ohjata ja hallita Euroopan kehitystä. Toisella kannalla on ainoastaan 15 prosenttia suomalaisista (Kuvio 4). Näkemys EU:n roolin tärkeydestä on vahvistunut selvästi parin vuoden takaisesta.

EU-jäsenyyden katsotaan tuovan Suomelle taloudellista etua.

Toiseksi, EU-jäsenyyden katsotaan tuovan Suomelle taloudellista etua. Sen leveämpiä taloudellisia hartioita – esimerkiksi yhteistä rahapolitiikkaa, sisämarkkinoita ja vapaata liikkuvuutta – pidetään nykyään laajalti Suomea ja suomalaisia hyödyttävinä.

Enemmistö (59 %) on sitä mieltä, että EU-jäsenyydestä on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Vajaa viidesosa (19 %) on asiasta eri mieltä (Kuvio 5).

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö EU:ta edelleen kritisoitaisi tarvittaessa tiukastikin. Noin neljä kymmenestä (38 %) arvelee, että EU:n jäsenmaksut ovat aivan liian korkeat jäsenyydestä saataviin etuihin nähden. Eri mieltä on pienempi, noin neljänneksen suuruinen (23 %) joukko (Kuvio 6).

Aiempaa EU-myönteisemmästä asenneilmapiiristä kertoo kuitenkin vastausjakauman selvä muutos 12 vuoden takaisesta tutkimuksesta. Tuolloin peräti kaksi kolmesta olisi sitä mieltä, ettei jäsenmaksuille saada vastinetta.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–6.2.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Kolmas syy EU-jäsenyyden suosion nousulle saattaa löytyä demografiasta ja niin sanotusta ikäkohorttivaikutuksesta. EU:hun vanhempia ikäluokkia myönteisemmin suhtautuvat nuoret ikäluokat säilyttävät asennoitumistapansa ainakin osin myös vanhetessaan. Siten he ajan myötä syrjäyttävät vanhempia ikäluokkia, jolloin koko väestön asenteet muuttuvat vähitellen.

Tätä tulkintaa puoltaisi se, että lähes jokaisena tutkimusvuotena nuoret vastaajat ovat suhtautuneet EU:hun varttuneempia kansalaisia myönteisemmin. Joka vuosi myös hieman suurempi osa (tänä vuonna reilut 40 %) EVAn arvo- ja asennetutkimukseen vastaavista kuuluu ikäryhmiin, jotka eivät olleet äänioikeutettuja vuonna 1994 toimitetussa EU-kansanäänestyksessä.

Tutkimuksen nuorimpaan ikäluokkaan kuuluvat 18–25 -vuotiaat ovat syntyneet EU-Suomeen. Sitkeäksi osoittautunut EU-kansanäänestyksen perintö jakolinjoineen ei ohjaa heidän mielipiteitään EU-jäsenyydestä.

Sitä vastoin nykyisellä, kärjekkäällä poliittisen keskustelun tyylillä saattaa olla yllättäviäkin vaikutuksia kansalaisten EU-näkemyksiin. EU-kriittisyys kytkeytyy yhä leimallisemmin kansallismieliseen populismiin, mikä on omiaan lisäämään myönteisiä jäsenyyskantoja väestöryhmissä, jotka haluavat ottaa etäisyyttä nationalismiin.[3]

Viitteet

[1] Puolueiden äänestäjäryhmien ja muidenkin väestöryhmien kantoja EU-jäsenyyteen menneinä vuosina ja vuosikymmeninä voi tarkastella EVAn Arvopankki-tietokannasta www.eva.fi/arvopankki, tai EVAn EU-asennetutkimusraporteista, ks. Haavisto (2012), Torvi & Kiljunen (2006) ja Torvi (2004).

[2] Tiedot perustustavat osin tutkimuksen myöhemmin tänä vuonna julkistettavaan osioon, jossa on kyselty tarkemmin EU:n merkityksestä suomalaisille ja toisaalta suomalaisten EU:hun kohdistamista odotuksista.

[3] Samankaltainen ilmiö havaittiin vuoden 2012 Arvo- ja asennetutkimuksessa. Tuolloin eurokriisin ympärillä vellonut voimakkaan EU-kriittinen puhe johti myönteisempiin jäsenyyskantoihin, ks. Haavisto (2012).

Lähteet

Haavisto, I. (2012) EU vai EI?, EVAn arvo- ja asennetutkimus 2012, Taloustieto.

Torvi, K. & Kiljunen, P. (2006) Ikkunat auki maailmaan, EVAn Suomi, EU ja maailma-asennetutkimus 2006, Taloustieto.

Torvi, K. (2004): Turvassa EU:ssa – kaukana kavala maailma, EVAn Suomi, EU ja maailma-asennetutkimus 2004, Taloustieto.

Lue EVA Artikkelin taulukot tästä

Download: EVA Artikkelin Suomalaisten EU-myönteisyys huipussaan taulukkoliite

EVA Artikkelin Suomalaisten EU-myönteisyys huipussaan taulukkoliite

eva-artikkeli-9.5.2019-liite.pdf, 133 KB

Lataa