Suomalaiset pelkäävät koronan vaikutuksia muihin, mutta eivät ole kovin huolissaan itsestään Enemmistö suomalaisista pitää koronavirusta uhkana kansalaisten terveyden kannalta, mutta vielä useampi suomalaisten talouden ja toimeentulon kannalta. Kuva: Shutterstock / Franz Pfluegl

Suomalaiset pelkäävät koronan vaikutuksia muihin, mutta eivät ole kovin huolissaan itsestään

Enemmistö suomalaisista pitää koronavirusta uhkana kansalaisten terveyden kannalta, mutta vielä useampi suomalaisten talouden ja toimeentulon kannalta. Sen sijaan omalla kohdallaan vain vähemmistö pitää virusta uhkana niin terveydellisesti kuin taloudellisesti. Tämä selviää tuoreesta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä koronavirusepidemian vaikutuksiin.

Suomalaisista 42 prosenttia pitää koronavirusta uhkana oman terveytensä kannalta. Selvä enemmistö (57 %) ei kuitenkaan näe virusta uhkana itselleen (Kuvio 1).

Kuva kuitenkin muuttuu, kun katse käännetään itsestä muihin. Läheistensä kohdalla seitsemän kymmenestä (69 %) pitää virusta uhkaavana ja kaksi kolmesta (66 %) pitää virusta uhkana suomalaisten terveydelle yleisesti ottaen.

Ensi näkemältä tulos vaikuttaa ristiriitaiselta. Kansalaiset kokevat viruksen vaarat todellisina, mutta ne eivät koske heitä itseään.[i]

Kuvio 1. Kuinka uhkaavana pitää koronavirusepidemiaa a) terveyden kannalta ja b) talouden ja toimeentulon kannalta (%).

Varttuneet huolestuneita viruksesta

Selitys asialle löytyy vastausten väestöryhmittäisestä erittelystä (Kuvio 2). Huoli koronaviruksen terveysvaikutuksista omalla kohdalla riippuu iästä. Kansalaiset tietävät viruksen olevan selvästi vaarallisempi ikääntyneille kuin nuorille.

Mielialat eivät ole hätääntyneitä.

Väestö jakaantuu käytännössä kahtia jo 45 ikävuoden kohdalla arvioitaessa omaan terveyteen kohdistuvaa uhkaa. Väestön vanhemmasta puoliskosta enemmistö katsoo koronaviruksen uhkaavan omaa terveyttä. Mitenkään hätääntyneitä mielialat eivät kuitenkaan ole. Varttuneempienkin ikäryhmissä vähintään 40 prosenttia torjuu kovimmat uhkakuvat.

Kuvio 2. Kuinka uhkaavana terveyden kannalta pitää koronavirusepidemiaa: omalla kohdallaan (%).

 

Väestön nuoremmassa puoliskossa selvä enemmistö ei pidä virusta uhkana omalle terveydelle. Kaikkein nuorimmat vastaajat erkaantuvat kokonaan omille luvuilleen: 18–25-vuotiaista vain 16 prosenttia pitää virusta uhkana itselleen ja yli neljä viidestä (83 %) ei pidä.

Nuorten alhaiseksi jäävissä omakohtaisissa uhka-arvioissa ei kuitenkaan ole viitteitä piittaamattomuudesta. Läheisten tai kaikkien suomalaisten osalta nuorten selvä enemmistö pitää koronavirusepidemiaa terveysuhkana yhtä paljon kuin muutkin.

Yrittäjien ja duunarien taloushuoli syvin

Taloushuolien osalta vastausjakauma on pitkälti samanlainen kuin terveysuhan kohdalla. 42 prosenttia pitää virusepidemiaa uhkana omalle taloudelle, mutta enemmistö (57 %) torjuu uhkakuvan.

Erojakin on. Läheisten kohdalla uhka-arvio on vain hieman suurempi kuin omalla kohdalla, mutta kaikkien suomalaisten talouden ja toimeentulon osalta lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) pitää epidemiaa uhkaavana.

Jakolinja piirtyy työllisyysaseman mukaan.

Talousuhan kohdalla tärkein jakolinja (Kuvio 3) syntyy työelämässä ja sen ulkopuolella olevien välille. Omasta taloudestaan eniten huolissaan ovat yrittäjät (60 %), työntekijät (59 %), johtavassa asemassa olevat (53 %) sekä niin ikään työvoimaan kuuluvat työttömät (52 %). Kaikissa näissä ryhmissä enemmistö pitää virusepidemiaa omaa talouttaan uhkaavana.

Kuvio 3. Kuinka uhkaavana talouden ja toimeentulon kannalta pitää koronavirusepidemiaa: omalla kohdallaan (%).

Toimihenkilöt luottavat valtioon

Toimihenkilöväestön asenteet muodostavat poikkeuksen yleiseen jakolinjaan. Toimihenkilöt koevat viruksen talousvaikutukset kohdallaan selvästi vähemmän uhkaavina. Alemmista toimihenkilöistä 41 prosenttia ja ylemmistä vain kolmannes (33 %) pitää kriisiä omaa taloutta uhkaavana. Toimihenkilöiden kokemaa vähäisempää uhkaa saattaa selittää suurten työnantajien ja etenkin julkisen sektorin suuri merkitys toimihenkilöiden työllistäjänä. Valtion leveiden hartioiden uskotaan kantavan ja työttömyyden mahdollisuus koetaan pienempänä.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Luotto valtioon selittänee myös eläkeläisten (27 %) sekä opiskelijoiden (29 %) verraten vähäisen huolen omasta taloudestaan. Kummassakin väestöryhmässä noin seisemän kymmenestä ei pidä virusepidemiaa uhkana omalle taloudelleen ja toimeentulolleen. Asenne-ero työelämässä oleviin ryhmiin on huomattavan suuri.

Huoleen saattaisi kuitenkin olla aihetta, sillä julkinen sektorikaan ei voi porskuttaa, jos Suomen talous sakkaa. Toisin kun koronan terveysvaikutusten kohdalla, koronaepidemian talousvaikutukset koskettavat tavalla tai toisella lopulta jokaista. Kukaan ei voi rajata itseään ”talouden riskiryhmän” ulkopuolelle.

Ongelmalliseksi saattaa nousta myös talouden yleisen uhkakuvan pomppaaminen liki hälytystason lukemille. Kansa on käytännössä yksimielinen siitä, että koronakriisi on uhka kaikkien suomalaisten taloudelle. Korkea kriisitietoisuus on luonnollisesti paikallaan. Syvä pessimismi ja huono luottamus talouden kehitykseen ei kuitenkaan anna parasta pohjaa tulevaisuuden rakentamiselle – etenkään jos osa väestöstä samalla ajattelee, ettei kriisi koske heitä omakohtaisesti.

Kirjoittaja Ilkka Haavisto on EVAn tutkimuspäällikkö

[1] Vastaavan kaltainen asetelma nähdään usein esimerkiksi onnellisuutta tai työelämän laatua koskevien kyselyiden tuloksissa. Näissä kansalaisilla on taipumus arvioida omaa tilannettaan myönteisesti, vaikka heidän arvionsa samasta asiasta yleisesti ottaen – eli muiden kohdalla – olisi synkähkö. Tällöin asenteet voivat heijastaa sekä perusteetonta optimismia itsearvioinnissa että liiallista pessimismiä pohdittaessa yhteiskunnan tilaa kokonaisuutena. Ks. Työelämän laadun paradoksi sekä EVA Raportit Kapitalismi kansan käräjillä ja Onnellisuuden vaikea yhtälö.

Kuvioliite

Download: Suomalaiset pelkäävät koronan vaikutuksia muihin, mutta eivät ole kovin huolissaan itsestään -EVA Artikkelin kuvioliite

Suomalaiset pelkäävät koronan vaikutuksia muihin, mutta eivät ole kovin huolissaan itsestään -EVA Artikkelin kuvioliite

eva-artikkeli-16.4.2020-liite.pdf, 188 KB

Lataa